Työpaja Jyväskylässä järjestetyssä OPS2016 ja oppiminen -teemahautomossa 4.12.2015 Iida-Maria Peltomaan kanssa.

1. OPPIMISTA TUKEVA
ARVIOINTIKULTTUURI.
OPS2016-
Jyväskylä 4.12.2015-
Aki Luostarinen & Iida-Maria Peltomaa
OPS-hautomot
Otavan Opisto
bit.ly/arviointi_jkl

2. Totta vai tavoitetta?
KÄYKÄÄ LÄPI OPS-POIMINNAT:
MITKÄ OVAT KOULUNNE KOHDALLA JO TOTTA,
MITKÄ VIELÄ ENEMMÄN TAVOITTEEN TASOLLA?
PERUSTELKAA VASTAUKSENNE.

3. Esi-ops 2014 ja arviointi
Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja kokoaa tietoa
oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa
oppimistilanteissa.
Tällöin on tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja
työskennellä sekä huolehtia siitä, ettei edistymisen ja osaamisen
osoittamiselle ole esteitä.
POPS 2014, 48

4. OPS2014 ja arviointi
Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu
oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin
ominaisuuksiin.
Oppilaita ohjataan sekä itsenäisesti että ryhmänä tarkastelemaan
edistymistään ja työnsä tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja niihin onnistumisen
kriteereihin, joista on yhdessä keskustellen sovittu työtä aloitettaessa.
POPS 2014, 48 & 49

5. Arvioinnin merkitystä oppimisprosessissa ei kuitenkaan tule sivuuttaa.
Tutkimus on osoittanut, että arviointi ohjaa opiskelua ja oppimista
enemmän kuin mikään muu tekijä oppimistilanteessa
(Entwistle & Entwistle, 1992; Hodgson & Pang, 2012; Segers & Dochy, 2006; Struyven, Dochy & Janssens, 2005).
Opiskelijat suuntaavat herkästi omaa oppimisprosessiaan arvioinnin
mukaisesti, toisin sanoen he opiskelevat sen mukaan, miten heidän
suorituksiaan kurssilla arvioidaan (Biggs & Tang, 2007; Brown ym., 1997)
http://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/millainen-arviointi-tukee-elinikaista-oppimista/
Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista?

6. LOPPUU
● vain kokeisiin perustuvaa arviointia, pelkkä koe ei riitä
● tavoitteena vähemmän eroja koulujen päättöarvioinneissa
● katsomusaineita ei erotella todistuksessa
● työskentelytaitoja ei arvioida todistuksessa erikseen
● ei erillistä päätöstä vuosiluokan kertaamisesta
● ei huomioida motivaatiota, kiinnostusta tai innostusta
● yrittäminen ei enää vaikuta arviointiin (paitsi liikunnassa)
VÄHEMMÄN
Martti Hellström

7. ENEMMÄN
● mahdollisuuksia oppilaalle antaa näyttö itselle sopivalla tavalla
● oppilaan kielitaito huomioon
● selkeämmät tavoitteet
● huomiota jatkuvaan palautteeseen
● huomiota päättöarvioinnin vertailtavuuteen
● itsearviointi ja vertaisarviointia
● huomiota siihen, että arviointi on osa oppimista
Martti Hellström
UUTTA
● todistuksessa oppiaineen arvosanassa huomioon myös monialaiset
oppimiskokonaisuudet ja työskentelytaidot
● päättöarviointi alkaa aineissa, joiden opetus päättyy jo 7.-8. lk
● ohjaustilaisuus nivelkohdissa (laajaa palautetta)

8. Vuosiluokkaistaminen ja arviointi
Vuosiluokkakohtaisten tavoitteiden pohdinta on välttämätöntä, koska
perusopetusasetuksen 10 §:n mukaan oppilaiden tulee saada jokaisen
lukuvuoden lopussa lukuvuositodistus, johon merkitään oppilaan opinto-
ohjelma ja oppiaineittain arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut
tavoitteet.
Koska arvioinnin tulee perustua tavoitteisiin,
tavoitteiden määrittelyä tarvitaan.
Opetushallitus: http://www.oph.fi/ops2016/tiekartta/miten_oppiaineosuudet_laaditaan?

9. Vuosiluokkaistaminen ja arviointi
Myös oppilaan itsearviointi rakentuu sen varaan, että oppilas tiedostaa
tavoitteet, suunnittelee niiden pohjalta työtään ja pohtii oman oppimisensa
etenemistä ja työskentelyään suhteessa tavoitteisiin.
Oppimisen arvioinnissa korostuu entistäkin enemmän arvioinnin
monipuolisuus sekä sen kannustava ja oppimista tukeva tehtävä. Miten tämä
näkyy oppiaineen arvioinnin kuvauksessa?
Opetushallitus: http://www.oph.fi/ops2016/tiekartta/miten_oppiaineosuudet_laaditaan?

10. Numeerinen ja sanallinen arviointi
Numeroarvosana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arviona oppilaan
osaamisen tasoa suhteessa tavoitteisiin kussakin oppiaineessa tai
opintokokonaisuudessa.
Sanallista arviointia käyttämällä voidaan antaa monipuolista palautetta
oppilaan oppimisesta ja suoriutumisesta. Sanallisen arvioinnin avulla voidaan
kuvata paitsi oppilaan osaamisen tasoa myös hänen edistymistään,
vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Sanallisella arvioinnilla voidaan
myös antaa numeroarvosanaa yksityiskohtaisempaa palautetta osaamisesta
ja oppimisen edistymisestä oppiaineen eri osa-alueilla.
POPS 2014, s. 51

11. Arviointikeskustelussa katse tulevassa
Oppilaan mennyt työskentely ja suoritukset läsnä,
mutta katse on vahvasti tulevaisuudessa.
Tavoitteena on luoda keskustelun osallistujille oppilaan oppimista
tukevaa yhteistä tulevaisuushorisonttia.
OPH, Arviointikeskustelu opettajan, oppilaan ja huoltajan kohtaamisena: http://www.oph.
fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/perusopetuksen_jarjestaminen/perusopetuksen_
oppilaan_arviointi/arviointikeskustelu_opettajan_oppilaan_ja_huoltajan_kohtaamisena

12. Oppilaan aktiviisuus arviointikeskustelussa
Oppilaan puheakteja on havaittu olevan erittäin vähän verrattuna aikuisten
puheenvuoroihin. Lisäksi oppilaiden vähäiset puheenvuorot sijoittuivat enimmäkseen
myöntymisen kategoriaan.
(Andonov 2007, 166).
Oppilaan asiat ovat keskustelun keskiössä ja siksi hänen ajatuksiaan
ja mielipiteitään pitää kuulla.
OPH, Arviointikeskustelu opettajan, oppilaan ja huoltajan kohtaamisena: http://www.oph.
fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/perusopetuksen_jarjestaminen/perusopetuksen_oppilaan_arviointi/arvi
ointikeskustelu_opettajan_oppilaan_ja_huoltajan_kohtaamisena

13. Arviointikeskustelu ja itsearviointi
Oppilaan keskusteluaktiivisuus tehostuu huomattavasti, jos hän vastaa joihinkin
kysymyksiin etukäteen. Tällä tavalla myös itsearviointi ja arviointikeskustelu on
yhdistettävissä kokemukseksi, joka jäsentää oppilaan ajattelua ja antaa usein sekä
huoltajalle että opettajalle uusia näkökulmia oppilaan ajatteluun.
Itsearviointi tukee oppilaan kognitiivista ajattelua, lisää hänen vastuullisuuttaan
omasta oppimisestaan ja vahvistaa oppilaan tunnetta oman oppimisensa
asiantuntijuudesta.
(Shepard 2002, 249)

14. Liikennevalot
Pohtikaa, millaiset liikennevalot ohjaavat teidät kohti uutta arviointia: listatkaa kunkin
valon kohdalle tekoja, toimintatapoja, ajattelu-/asennepiirteitä yms., jotka tulee
LOPETTAA
SÄILYTTÄÄ JA KEHITTÄÄ
ALOITTAA KOKONAAN UUTENA

15. LOPETTAA
- yksin puurtaminen
- pelkkä kokeisiin ohjautuva arviointi → asennemuutos!
- muutosvastaisuus
- ajan puutteesta “nalkuttaminen”
- numeroarviointi → tilalle tasot
- vuosiluokkaistaminen
- tarvitaan uusi perusopetuslaki → mahdollistaisi uudistuksen aidosti (toiveajattelua(ko)?
- jakson päätteeksi koe, joka ei vaikuta jatkon suunnitteluun tai sisältöihin
- oppikirjakeskeisyydestä pois → kohti ilmiölähtöisyyttä

16. SÄILYTTÄÄ JA KEHITTÄÄ
- itse- ja vertaisarviointi
- erilaisia arviointitapoja, monipuoliset näytöt
- opintojen aikainen arviointi: painottaminen loppuarviointiin verrattuna
- oppimateriaalien katsominen OPS:n kautta
- kokeilukulttuuri
- jatkuvan arvioinnin kehittäminen
- arvioinnin näkyminen ja säilyminen sähköisessä muodossa
- tavoitteen asettaminen näkyväksi
- arviointitietoa hyödynnetään tulevan suunnittelussa
- arviontitilanne järjestetään oppilaiden tarpeen mukaan (esim. lisäaikaa, kieliapua)
- arviointitapojen ja -välineiden monipuolistaminen

17. ALOITTAA KOKONAAN UUTENA
- ryhmätyötaitojen avaaminen ja kriteerien näkyväksi tekeminen
- kokonaistyöaika?
- vertaisarvioinnin menetelmät
- laaja-alaisen osaamisen arviointia
- arviointia monipuolisemmin
- huoltajat mukaan kasvatustavoitteiden määrittelyyn

18. @opshautomot
#opshautomot
#lops2016
Oppimisen
tulevaisuus
-ryhmä
ANNA PALAUTETTA:
http://bit.ly/hautomopalaute
Aki Luostarinen Iida-Maria Peltomaa
aki.luostarinen@otavanopisto.fi
050 311 7255
akiluos
aki.luostarinen
iida-maria.peltomaa@otavanopisto.fi
050 360 3773
IidaPeltomaa
Iida-Maria Peltomaa
Aki Luostarinen