Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

OPS2016 & arvioinnin muutos

12,528 views

Published on

OPS2016 ja arvioinnin muutos: mikä arvioinnissa on OPSin osalta keskeistä, mitä on kehittävä ja vahvuuksia korostava arviointi, mikä on sanallista ja keskustelevaa arviointia? Koostediat arvioinnin näkökulmista uusien opetussuunnitelmien hengessä.

Published in: Education
  • Login to see the comments

OPS2016 & arvioinnin muutos

  1. 1. Aki Luostarinen & Iida-Maria Peltomaa OPS2016 & ARVIOINTI MUUTOKSESSA
  2. 2. OPPIMISKÄSITYS Oppilas on aktiivinen toimija. [-] Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. POPS 2014, s. 17
  3. 3. ARVIOINNIN TEHTÄVÄ Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Perusopetuslaki 22 §
  4. 4. UTELIAISUUDEN HERÄTTÄMINEN ihmettely tutkiminen kokeminen tunteminen Kuva: Jonf728 CC BY 2.0 https://flic.kr/p/P3fGf Synnyttääkö vai kuihduttaako arviointi uteliaisuutta ja oppimisen iloa?
  5. 5. Kuinka hyvin nykyiset arviointikäytänteet mielestäsi tukevat oppimiskäsitystä ja arvioinnin yleisiä tavoitteita? Pohdittavaksi
  6. 6. Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen. POPS 2014, 47
  7. 7. Arvioinnin merkitystä oppimisprosessissa ei kuitenkaan tule sivuuttaa. Tutkimus on osoittanut, että arviointi ohjaa opiskelua ja oppimista enemmän kuin mikään muu tekijä oppimistilanteessa. (Entwistle & Entwistle, 1992; Hodgson & Pang, 2012; Segers & Dochy, 2006; Struyven, Dochy & Janssens, 2005). Opiskelijat suuntaavat herkästi omaa oppimisprosessiaan arvioinnin mukaisesti, toisin sanoen he opiskelevat sen mukaan, miten heidän suorituksiaan kurssilla arvioidaan. (Biggs & Tang, 2007; Brown ym., 1997) http://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/millainen-arviointi-tukee-elinikaista- oppimista/ MILLAINEN ARVIOINTI TUKEE ELINIKÄISTÄ OPPIMISTA?
  8. 8. “Omiaan ei pidä lisäillä, sillä jos poikkeaa opettajan ajatusmaailmasta, niin opettaja voi sakottaa siitä.” - Viktor Paulinen, pelkkien kymppien oppilas
  9. 9. OPS NORMINA Jotkin asiat herättävät mielipiteitä, mutta eivät ole mielipideasioita.
  10. 10. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. Tällöin on tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä huolehtia siitä, ettei edistymisen ja osaamisen osoittamiselle ole esteitä. POPS 2014, 48
  11. 11. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. POPS 2014, 48
  12. 12. MIHIN SITTEN?
  13. 13. Vuosiluokkakohtaisten tavoitteiden pohdinta on välttämätöntä, koska perusopetusasetuksen 10 §:n mukaan oppilaiden tulee saada jokaisen lukuvuoden lopussa lukuvuositodistus, johon merkitään oppilaan opinto- ohjelma ja oppiaineittain arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Koska arvioinnin tulee perustua tavoitteisiin, tavoitteiden määrittelyä tarvitaan. Opetushallitus: http://www.oph.fi/ops2016/tiekartta/miten_oppiaineosuudet_laaditaan?
  14. 14. Oppilaita ohjataan sekä itsenäisesti että ryhmänä tarkastelemaan edistymistään ja työnsä tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja niihin onnistumisen kriteereihin, joista on yhdessä keskustellen sovittu työtä aloitettaessa. POPS 2014, 49
  15. 15. TIELLÄ TAVOITTEISIIN keinona oppiainekohtaiset sisällöt
  16. 16. “Cooperin testi on opetussuunnitelman helmi. Tehdään niin, että testataan koulussa juoksukuntoa, mutta ei ikinä treenata sitä. Ihan sama kuin olisi joka kevät japanin kielen koe. Ei sitä osaa kukaan, mutta haluttiin vain katsoa, kuinka paskoja te olette tänä vuonna.” - Teemu Vesterinen, Savon Sanomat
  17. 17. Arvioinnin kohteina ovat oppiminen (tavoitteet 2-6) ja työskentely (tavoitteet 1 ja 7-10), joten fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena. “Move!-mittausten tuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteina." (vl 3-9) POPS 2014, 275, 436 MOVE-MITTAUKSET UUSI COOPERIN TESTI?
  18. 18. Growth mindset / Fixed mindset Määrittävin tekijä on se, kehutaanko meitä lapsena yrittämisestä ja sinnikkyydestä vai onnistumisesta lahjakkuuden ja älyn avulla. Carol Dweck: Mindset – The New Psychology of Success
  19. 19. KAIKKI NARUT OMISSA KÄSISSÄ? Opettajien on tärkeä kehittää oppilaiden keskinäistä arviointikeskustelua eli vertaisarviointia osana ryhmän työskentelyä. Näin oppilailla on mahdollisuus oppia antamaan ja saamaan rakentavaa palautetta. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla jokainen oppilas voi tulla tietoiseksi edistymisestään ja ymmärtää, miten itse voi vaikuttaa oppimiseensa ja koulutyössä onnistumiseen. POPS2014, 49
  20. 20. Erja Vitikka, Opetushallitus: OPS2016 ja arviointi, https://youtu.be/3d38YsU7TAU Laki ei puhu mitään osaamisen mittaamisesta. [-] Lain määrittelemä pedagoginen eli kasvatuksellinen tehtävä ja formatiivinen arviointi, joita on tuotu aiempia perusteita yksityiskohtaisemmin esiin.
  21. 21. Opetusneuvos Irmeli Halinen NOPS2016-hankkeen haastattelussa http://bit.ly/nops2016arviointi
  22. 22. Assessment of Learning OPITUN ARVIOINTI Assessment as Learning ARVIOINTI OPPIMISENA Assessment for Learning OPPIMISTA TUKEVA ARVIOINTI Miten nämä tällä hetkellä konkretisoituvat koulussa? Irmeli Halinen: http://www.oph.fi/download/164539_irmeli_halinen_laaja-alainen_osaaminen_aipessa_23012015.pdf
  23. 23. VÄHEMMÄN LOPPUU ● vain kokeisiin perustuvaa arviointia, pelkkä koe ei riitä ● tavoitteena vähemmän eroja koulujen päättöarvioinneissa ● katsomusaineita ei erotella todistuksessa ● työskentelytaitoja ei arvioida todistuksessa erikseen ● ei erillistä päätöstä vuosiluokan kertaamisesta ● ei huomioida motivaatiota, kiinnostusta tai innostusta ● yrittäminen ei enää vaikuta arviointiin (paitsi liikunnassa) Martti Hellström
  24. 24. UUTTA ENEMMÄN ● mahdollisuuksia oppilaalle antaa näyttö itselle sopivalla tavalla ● oppilaan kielitaito huomioon ● selkeämmät tavoitteet ● huomiota jatkuvaan palautteeseen ● huomiota päättöarvioinnin vertailtavuuteen ● itsearviointi ja vertaisarviointia ● huomiota siihen, että arviointi on osa oppimista Martti Hellström ● todistuksessa oppiaineen arvosanassa huomioon myös monialaiset oppimiskokonaisuudet ja työskentelytaidot ● päättöarviointi aiemmin aineissa, joiden opetus päättyy jo 7.-8. lk ● ohjaustilaisuus nivelkohdissa (laajaa palautetta)
  25. 25. NUMEERINEN JA SANALLINEN Numeroarvosana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arviona oppilaan osaamisen tasoa suhteessa tavoitteisiin kussakin oppiaineessa tai opintokokonaisuudessa. Sanallista arviointia käyttämällä voidaan antaa monipuolista palautetta oppilaan oppimisesta ja suoriutumisesta. Sanallisen arvioinnin avulla voidaan kuvata paitsi oppilaan osaamisen tasoa myös hänen edistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Sanallisella arvioinnilla voidaan myös antaa numeroarvosanaa yksityiskohtaisempaa palautetta osaamisesta ja oppimisen edistymisestä oppiaineen eri osa-alueilla. POPS 2014, s. 51
  26. 26. NUMEERINEN JA SANALLINEN Tunnista arviointipeli. Älä yhdistä sanallista ja numeerista palautetta kerralla, jos haluat huomion sanoille. Numero voittaa aina. - Päivi Atjonen
  27. 27. Riittävän tiheän palautteen avulla oppijan ajattelua voi tehdä näkyväksi heille itselleen, heidän vertaisilleen ja opettajalle, jolloin kyse ei ole pelkästä faktojen toistamisesta ja irrallisten taitojen osaamisen osoittamisesta. Formatiiviseen arviointiin liittyvällä palautteella oppijalle tarjotaan mahdollisuus tarkastaa ja kehittää omaa ajatteluaan sekä nähdä oma edistymisensä oppimisprosessin aikana. NCR 2004. Miten opimme?: 33, 39 Aalto ym. 2008. Funktionaalisuus toisen kielen oppimisen lähtökohtana: 15
  28. 28. TUNTUUKO NUMERON SAAMINEN JOSKUS TÄLTÄ?
  29. 29. TAI TÄLTÄ?
  30. 30. NAPPAA LAPSI JA NUORI HYVÄNTEOSSA! VAHVUUKSIA KOROSTAVA MUTTA KEHITTÄVÄ JA ETEENPÄIN KATSOVA KANNUSTAVA ARVIOINTI EI TARKOITA EPÄREALISTISEN OPPIJAKUVAN RAKENTAMISTA TAI KEHITTÄMISKOHTEIDEN PIILOTTELUA.
  31. 31. bit.ly/palaute_ulmer Mitä jokaisen oppilaan on tärkeää tietää itsestään? Chris Ulmer, erityisopettaja
  32. 32. ARVIOINTIKESKUSTELUT
  33. 33. Oppilas on oman oppimisensa, opettaja opettamisen ja huoltaja vanhemmuuden asiantuntija, ja keskustelutilanteessa he jakavat asiantuntijuuttaan. Lisäksi keskustelun osapuolilla on osittain yhteisesti jaettua kokemusta ja tietoa. OPH, Arviointikeskustelu opettajan, oppilaan ja huoltajan kohtaamisena: http://bit. ly/oph_arviointikeskustelu ARVIOINTIKESKUSTELUT
  34. 34. ARVIOINTIKESKUSTELUT Arviointikeskustelussa, kuten kaikessa muussakin arvioinnissa, tulee tähdätä oppilaan osallistamiseen. Osallisuus vahvistuu, kun keskustelu tarjoaa tilaisuuksia oivaltaa omaan oppimisprosessiin liittyviä asioita ja samalla kannustaa ja motivoi tulevaan oppimiseen. Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen raportti 2007, 47
  35. 35. ARVIOINTIKESKUSTELUT Oppilaan puheakteja on havaittu olevan erittäin vähän verrattuna aikuisten puheenvuoroihin. Lisäksi oppilaiden vähäiset puheenvuorot sijoittuivat enimmäkseen myöntymisen kategoriaan. Andonov 2007, 166 Oppilaan asiat ovat keskustelun keskiössä ja siksi hänen ajatuksiaan ja mielipiteitään pitää kuulla. OPH, Arviointikeskustelu opettajan, oppilaan ja huoltajan kohtaamisena: http://bit. ly/oph_arviointikeskustelu
  36. 36. ARVIOINTIKESKUSTELUT Oppilaan keskusteluaktiivisuus tehostuu huomattavasti, jos hän vastaa joihinkin kysymyksiin etukäteen. Tällä tavalla myös itsearviointi ja arviointikeskustelu on yhdistettävissä kokemukseksi, joka jäsentää oppilaan ajattelua ja antaa usein sekä huoltajalle että opettajalle uusia näkökulmia oppilaan ajatteluun. Shepard 2002, 249
  37. 37. ARVIOINTIKESKUSTELUT Huolenpidon näkökulma on aina läsnä opetus- ja kasvatustyössä. Huolenpitoon kuuluvat myös epämukavien asioiden esille nostaminen sekä vaatimusten esittäminen. Onnistuneessa keskustelussa vaikealta tuntuvat asiat esitetään rakentavasti ja lapsen vahvuuksia ei unohdeta. Atjonen 2007, 199 Yhteisen keskustelun lopuksi on monesti aiheellista asettaa tavoitteita. Konkreettisten tavoitteiden avulla oppilas tietää tarkalleen, mitä häneltä odotetaan. Ne saattavat liittyä oman toiminnan ohjaamiseen tai tiettyjen tietojen ja taitojen harjaannuttamiseen. OPH, Arviointikeskustelu opettajan, oppilaan ja huoltajan kohtaamisena: http://bit. ly/oph_arviointikeskustelu
  38. 38. Arviointikeskustelun muistilista 1/2 • Onko keskustelun puhetapa kaikille ymmärrettävä (sanavalinnat, termit, sisällöt)? • Miltä tilanteen nonverbaalinen viestintä tuntuu? • Onko ote tulevaan oppimiseen suuntaava? • Onko tilanteessa kannustava ote? • Osallistetaanko oppilasta aktiivisesti osallistumaan keskusteluun? • Tarjotaanko oppilaalle tilaisuuksia oivaltaa omaan oppimisprosessiinsa liittyviä asioita? • Huomioidaanko oppilaan vahvuudet? • Jakaantuvatko asiantuntijuudet sopivalla tavalla? (oppiminen, opettaminen, kasvattaminen, vanhemmuus) • Nostetaanko huolenpidon nimissä esille myös epämukavia asioita ja esitetään vaatimuksia?
  39. 39. Arviointikeskustelun muistilista 2/2 • Asetetaanko konkreettisia tavoitteita? Suunnitellaanko tavoitteiden seurantaa? • Saako myös opettaja palautetta omasta työstään? Auttaako keskustelu opettajaa suuntaamaan tulevaa työskentelyä? • Millä keinoin keskusteluun voidaan valmistautua? • Miten itse- ja vertaisarviointi voidaan rakentaa osaksi arviointikeskustelua? • Millä tavoin palautetta kerätään oppilasta opettavilta opettajilta? • Mitä etuja sanallisessa arvioinnissa on numeeriseen arviointiin verrattuna?
  40. 40. Muista myös visuaalisten mallien mahdollisuudet
  41. 41. Toimintakulttuuri on kuin autotalli, jossain vaiheessa se täyttyy. Tällöin meidän tulee osata luopua osasta rakkaitakin asioita. KAIKKI PALAA TOIMINTAKULTTUURIIN
  42. 42. KAIKKI PALAA TOIMINTAKULTTUURIIN Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. POPS 2014, s. 26
  43. 43. KAIKKI PALAA TOIMINTAKULTTUURIIN Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu. POPS 2014, s. 26
  44. 44. KOULU ON OPPIVA YHTEISÖ Yhteisön jäseninä oppilaat voivat luoda myönteisen ja realistisen käsityksen itsestään ja kehittää luontaista kokeilun ja tutkimisen haluaan. Siinä arvostetaan työhön syventymistä, oppimisessa tarvittavaa ponnistelua ja työn loppuunsaattamista. Oppiva yhteisö kehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä. Tavoitteiden pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edistävät yhteisön oppimista. POPS 2014, s. 27
  45. 45. ANNA PALAUTETTA, KYSY, KOMMENTOI Aki Luostarinen Iida-Maria Peltomaa aki.luostarinen@otavanopisto.fi 050 311 7255 akiluos iida-maria.peltomaa@otavanopisto.fi 050 360 3773 IidaPeltomaa Iida-Maria PeltomaaAki Luostarinen

×