Snellman kesäyliopiston luentokurssi Digiopus. Neljäs luento: Digitaalisen oppimateriaalin käytettävyys ja laatu. Anne Rongas ja Kari A. Hintikka

1. Luento 4
Digitaalisen
oppimateriaalin
käytettävyys ja laatu
11.5.2017
Pedagoginen muotoilu oppimateriaalissa

2. Tavoitteena tällä kurssilla innostaa, kannustaa ja
antaa riittäviä eväitä tekemiseen (ks. YouTube).
Anne Rongas ja Kari A. Hintikka

3. Luentosarjan kulku ja ohjeet
1. Mitä opettajan on hyvä tietää, kun hän tekee oppimateriaaleja digitaalisessa
muodossa? (Intro YouTube)
2. Mitä tietoja tarvitsen digitaalisten oppimateriaalien tekemisen alkuvaiheessa?
(20.4., aina klo 15-16:30)
3. Vuorovaikutteisuus ja interaktiiviset elementit (27.4.)
4. Oppimateriaalin moniaistisuus (4.5.)
5. Digitaalisen oppimateriaalin käytettävyys ja laatu (11.5.)
6. Digimateriaalin uudelleenkäyttö ja toisen tuottaman aineiston käyttäminen (18.5.)
OHJE: Jos haluat 1 op suorituksen, tee omalla tyylilläsi lyhyt tuotos, joka
ilmentää tällä kurssilla oppimaasi. Tuotos saa olla mielellään kollaasimainen
eli yhdistää useampaa eri sisältömuotoa. Tekstinä korkeintaan yksi A4-sivu, video-
tai audiotiedostona enintään 2 minuuttia. Toimita tuotoksesi koulutuksen päätyttyä
viimeistään 8.6.2017 mennessä sähköpostilla digiopus1op@gmail.com. Viestin
otsikkoon Digiopus 1 op ja nimesi.

4. Kurssisuorituksesta
Millainen
kurssisuoritus voi olla?
● riittää, että kurssisuorituksen MUOTO on digitaalinen
● ei pitkä, tekstinä n. 1 A4, mediatiedostona pari
minuuttia
● jos olet tehnyt pidemmän aineiston, tee siitä lyhyt
esittely
● kurssisuorituksen aiheena voi olla myös kurssi
itsessään, mutta silloinkin suoritusmuotona jokin
digitaalinen toteutus
● 1 op suorittaneet saavat käyttöönsä badgen eli
osaamismerkin (ks. lisätietoja osaamismerkeistä).

5. Verkkojatkot
ja aineistot
● Facebook: Digiopus-ryhmä
https://www.facebook.com/groups/Digi
opus/
● Twitter #digiopus
● Purot-wiki http://digiopus.purot.net/
luentokertojen chat + taustakeskustelu
yhdistettynä pohja-aineistoon. Avoin
editointi, mahdollisuus kommentoida.
● Kevään 2017 kurssiesite
● Luentotallenteiden linkit on lähetetään
osallistujille sähköpostilla.
● Kevään 2017 luentotallenteet ovat
katsottavissa 31.8.2017 saakka.
Aineistowiki aina avoin.

6. “ Pedagoginen muotoilu:
käyttäjille suunniteltu,
käyttökokemus, oppimisen
tukeminen, ohjauksellisuus,
palvelumuotoilun tapaan
(ks. palvelumuotoilun
työkalupakki http://sdt.fi/).
□ Esim. sisällön rajaaminen ja kohdentaminen, käyttäjien
kanssa suunnittelu, käyttökontekstit, käyttäjätestit.

7. Kriteeristö sähköiselle oppimissisällölle?
□ Muodot kehittyvät nopeasti. Miten
esimerkiksi annettaisiin kriteerejä
3D-tulostetulle havainnekuvalle,
jota käytetään opetuksessa tai
3D-elokuvalle, jota katsotaan
erityisillä laseilla?
□ Perusasiat pysyvät, mutta
erityiskysymyksissä vanhoja
kriteeristöjä pitää soveltaa. Tarve ja
tavoite määrittelevät myös sitä,
millaisia kriteerejä tarvitaan.

8. Kriteeristö sähköiselle oppimissisällölle?
□ Kun sisällöntuotannosta on tullut
osittain tai kokonaan käyttäjien
(vertais)tuotantoa, tarvitaan myös
kriteerejä, joilla opastetaan
käyttäjiä.
□ Kriteerien päivittämisessä ollaan
tällä hetkellä vaiheessa.

10. Opus2015 – oppikirja oppimisympäristönä -hanke julkaisi yhtenä
tuotoksena ominaisuuslistauksen sekä vertailun tekijälle kopioitavan
taulukon, joiden avulla voi hahmottaa uudenlaisten oppikirjan tyyppisten
oppimissisältöjen ominaisuuksia.

11. Laatukriteeristöt
• Taustalla yleinen laadun ja sen arvioinnin lisääminen, kuten
korkeakouluissa EU:n Barcelona-sopimus 1994 kurssien kuvaukset
opinto-ohjelmissa
• Suomessa mm. Virtuaaliyliopisto-konsortio yritti aikoinaan
• JHS 129, verkkopalvelun suunnittelu ja toteutus, päivityksessä
• Julkishallinnon laatukriteeristö 2000-luvun alusta alkaen, nyt Suomi.fi
• Opetushallitus: Arvioi ja analysoi – digimateriaalien ominaisuudet ja
pedagogiset käyttötavat (päivitetty 2016), ks. pedagoginen laatu.
• Opetushallituksen Edu.fi: E-oppimateriaalin laatukriteerit-sivu
• Opetushallituksen Verkko-oppimateriaalin laatukriteeristö (PDF, 2005)
ja oppimateriaalin laadun pikatesti.
• Liisa Ilomäki toim. 2012 Laatua e-oppimateriaaleihin (OPH:n
julkaisu).

12. Laatu-
kriteeristöt
• Suomessa mm.
Virtuaaliyliopisto-konsortio
yritti aikoinaan 2001-2010
laatuloikkaa korkea-asteen
verkko-opetuksessa.
• Kun julkinen rahoitus loppui
2007, Virtuaaliyliopiston
toiminta laantui ja loppui.
• Niiltä ajoilta edelleen monin
osin toimivat VopLa ja
TieVie-sivustot.

13. Laatu-
kriteeristöt
□ E-aineisto ei vain kirja
verkossa. Mahdollisuuksien
mielekäs hyödyntäminen.
□ Oppimisen taitojen
kehittymisen tukeminen.
□ Ohjaa työstämään opittavaa.
□ Laatu on osiensa summa.
□ OPH on tuottanut
laatukriteeristön
arvioinnin
apuvälineen.
□ Arviointi-apuväline
löytyy
http://edu.fi/verkk
o_oppimateriaalit/
arvioi_ja_analysoi

14. Laatukriteeristö
• Digioppimateriaalin kokonaisuus koostuu useista osista, kuten
– Varsinaisen kurssin tai jakson sisältö
– Pakolliset ja valinnaiset tehtävät
– Vaihtoehtoiset oppimispolut, erilaiset kurssin suoritustavat
– Opettajan ohjeistus
– Oheismateriaali
Opetushallitus 2005

15. Opetushallituksen verkkomateriaalin
laatukriteerit (2005)
A. Pedagogisen laadun kriteerit
• 1. Verkko-oppimateriaalin tavoitteet ja opiskelun
luonne ilmaistaan selkeästi
• 2. Verkko-oppimateriaali tukee kehittyneitä
opiskelukäytäntöjä
• 3. Verkko-oppimateriaalin tieto on
merkityksellistä, ja se esitetään oppimista
tukevalla tavalla
• 4. Verkko-oppimateriaali tukee monipuolista
arviointia

16. Opetushallituksen verkkomateriaalin
laatukriteerit (2005)
B. Käytettävyyden laatukriteerit
• 1. Verkko-oppimateriaali löytyy ja voidaan ottaa
käyttöön helposti
• 2. Verkko-oppimateriaalin käyttö on nopeaa ja
tehokasta
• 3. Verkko-oppimateriaali ohjaa käyttäjää
toimimaan oikein.
• 4. Verkko-oppimateriaalin käyttöliittymä on
selkeä ja innostava

17. Opetushallituksen verkkomateriaalin
laatukriteerit (2005)
C. Esteettömyys (ks. myös Essi – esteetön
sisällöntuotanto)
• 1. Verkko-oppimateriaalin sisältö on kaikkien
saavutettavissa
• 2. Verkko-oppimateriaalin käyttöliittymä on
kaikkien käytettävissä
• 3. Verkko-oppimateriaalin sisältö ja käyttöliittymä
ovat helppoja ymmärtää
• 4. Käytetyt tekniikat toimivat luotettavasti
mahdollisimman monissa käyttömuodoissa.

18. Opetushallituksen verkkomateriaalin
laatukriteerit (2005)
D. Tuotanto
1. Verkko-oppimateriaali tuotetaan hallitusti
2. Verkko-oppimateriaalin tuotanto pohjautuu tiedollisiin, taidollisiin ja
oppimista tukeviin tavoitteisiin
3. Käyttäjäryhmät, käyttäjien tarpeet ja käyttötilanteet otetaan huomioon
4. Käytettävyys ja esteettömyys arvioidaan ja varmistetaan
5. Sisältö tuotetaan ammattimaisesti
6. Verkko-oppimateriaalin tekijän- ja käyttöoikeuksia hallitaan.
7. Tuotanto on teknisesti korkealaatuista ja medianmukaista
8. Verkko-oppimateriaalin turvallisuus ja tekninen toimivuus varmistetaan
9. Verkko-oppimateriaalia kehitetään seurannan perusteella.

19. Ks. Virtuaaliammattikorkeakoulun aineisto
Nielsenin säännöt

20. Käytettävyyden
kotimainen klassikko
Käytettävyyden psykologia
Sinkkonen Irmeli, Kuoppala
Hannu, Parkkinen Jarmo ja
Vastamäki Raino
Edita 2006

21. Käytettävyys
(Jacob
Nielsen 1993)
a) Kuinka hyvin jonkin järjestelmän, kuten
web-palvelun, toimintoja voidaan käyttää?
b) Haluttuun tarkoitukseen esimerkki: kirves
□ Opittavissa tarkoitukseltaan ja logiikaltaan
□ Aktivoitavissa nopeasti ja virheettömästi
□ Ymmärrettävissä perustuen jo opittuihin
asioihin
□ Muistettavissa ilman palveluun palattaessa
Käyttöliittymän lisäksi käytettävyyttä parantaa muun
muassa ohjeistus palvelun käyttöympäristö erityisesti
käytön tarve.

22. Jacob
Nielsen:
Käytettävyys
Yhdessä toiminnallinen hyödyllisyys (toiminnot) ja
niiden käytön sujuvuus (käytettävyys) muodostavat
järjestelmän kokonaishyödyllisyyden

23. Uuden
omaksuminen
Everett M. Rogersin mukaan yksilön kyky
omaksua idea, käytäntö tai uusi tuote riippuu
viidestä seikasta:
1) suhteellinen hyöty, eli onko innovaatio
parempi kuin edellinen ratkaisu,
2) sopivuus, eli kuinka hyvin innovaatio vastaa
henkilön omia kokemuksia, arvoja ja tarpeita,
3) tarve muutokseen, eli paljonko käyttäjän
tulisi mukauttaa oma toimintaansa,
4) kokeilumahdollisuus, eli kuinka paljon
systeemiä on mahdollisuus kokeilla etukäteen
5) kommunikoitavuus, eli kuinka helposti
hyödyt ovat näkyvissä yhteisön muille
jäsenille.

24. Käyttäjien
tarveanalyysi
□ Mitä käyttäjien tarpeita palvelulla
pyritään tyydyttämään?
□ Tarpeet voivat olla ristiriidassa
tarjoajan tavoitteiden kanssa
□ Ensisijaisia tavoitteita ovat
kuitenkin asiakkaiden tarpeet
□ Digioppimateriaaleilla selkeä
tarve, kuten digikirjoilla, mutta
millainen?

25. Käyttäjien tarveanalyysi
□ Mitä tarpeita käyttäjillä on jo nyt ennen
palvelua (suhteessa palveluun)?
□ Mihin tarpeisiin ei tällä hetkellä vastata eli
miten toimitaan nyt?
□ Mihin tarpeisiin voidaan tällä hetkellä itse
vastata?
□ Mitä muita tarpeita käyttäjillä on, jotka
sivuavat palvelua?
□ Miten perustella käyttäjälle, jos tarpeeseen ei
voida vastata?
□ Onko tarve luonteeltaan muuttuvaa vai
pysyvää?
□ Onko tarve luonteeltaan usein vai harvoin?
□ Onko tarve aikakriittinen?

26. Mitä hyötyä käytettävyydestä on?
• Jonkun aikaa tärvääntyy sisällön tai palvelun käytettävyydessä:
suunnittelijan, toteuttajan - tai varsinaisen käyttäjän
– Erityisesti nettiaikana tieto ja mielikuva tuotteen käytettävyydestä tai sen
puutteesta leviää nopeasti, kuten lukko jota ei voi murtaa
Käytettävyys on enemmän asenne ja lähestymistapa kuin koulutusta
• Verkotettu itsepalvelu voi säästää merkittävästi kustannuksia
• Virheet havaitaan aikaisemmin tuotesuunnitteluprosessissa
– korjaaminen alussa edullisempaa
• Sujuvampi käyttö vähentää käyttötuen tarvetta käyttäjien keskuudessa
• Käyttöönoton yhteydessä koulutustarpeet voivat olla vähäisempiä
• Hyvä käytettävyys nostaa käyttäjätyytyväisyyttä
• Edullinen satsaus tarjoajan mielikuvan parantamiseen kuluttajan silmissä
• Hyväkään käytettävyyssuunnittelu ja -testaus ei 100 % takaa tuotteen tai
palvelun käyttökelpoisuutta käyttäjälle, mutta ainakin poistaa suurimman
osan virheistä

27. Verkkokäytettävyyden erityispiirteitä
• Fyysisten liikkeiden ja materiaalisuuden simulointi
– Perinteisesti vain a) otetaan b) kirja c) käteen ja d) käännetään sivua
• Edelleenkin vakiintumattomat esitys- ja hallintakäytännöt
• Käyttäjän tarpeet (kerta-asiointi, jatkuva käyttö, haku, jne.)
• Käyttäjän taidot sekä käyttötapa / käyttäjäprofiili (aloitteleva,
ammattikäyttäjä, yleiskatsaus, syventävä opiskelu jne.)
• Yleiset muotoilukysymykset ja estetiikka - osin makuasioita, osittain
huomioitava erityisryhmille, kuten värisokeat
• Teknologiset reunaehdot, kuten tekstin skaalautuvuus, luettavuus eri
päätelaitteilla, www-selaimet ja eri käyttöjärjestelmät

28. Informaatioarkkitehtuuri oppimateriaalissa ja
muuallakin
• Oppimateriaali toteutetaan yhä useammin oppimisympäristöön
• Sisältö
• Pääkäyttöliittymä ja navigointi, toiminnallisuudet ja liikkuminen
• Käyttäjän sijainti eli muropolku
• Työkalut, kuten tekstin suurennus / pienennys, haku, kieliversiot ja painike
aloitustilanteeseen, esim. tuotteen tai palvelun logo vasen yläreuna
• Apunavigointi, kuten Edellinen / Seuraava, nuolet
• Apua-painike tai vastaava, yhteydenotto
• Päivitettävät ja dynaamiset elementit, kuten Ajankohtaista
• Upotukset ja linkitykset muualle (nettiin)
• Mahdollinen metadata ja kuvaus hakukoneita varten
• Jos oppimateriaali on itsenäinen, niin on tarjottava vastaavat
käyttöliittymäelementit
• Usein nämä elementit on toteutettu sovelluksessa, jolla materiaalia
käytetään: Slideshare, PDF-lukija, nettiselain etc.

29. Otavan Opisto: Muikku
Oppimateriaali ja sisältö

30. Esimerkki käyttöliittymistä: Wikiopisto
Kärrynpyörä –rakenne vrt. Vuorovaikutteisuus
Puuhierarkia –rakenne
vrt. Vuorovaikutteisuus
Wikiopiston pääkäyttöliittymä ja navigointi
Wikiopiston Työkalut
Wikiopiston Muropolku

31. Käytettävyyden testaus
• Huolellisesti tehtynä oma aliprojektinsa
• Käytettävyysmenetelmiä on kymmenittäin, kuten heuristinen arviointi
• Oppimateriaalin tuottamisen kannalta toteutuu – tai ei toteudu -
pääosin oppimisympäristössä tai käyttösovelluksessa kuten
PDF-lukija, YouTube, Slideshare, www-selain etc.

32. Yksinkertainen käytettävyystestaus
ei-ammattilaiselle
• 1. Käy läpi oppimateriaalisi eri laitteilla, käyttöjärjestelmillä ja selaimilla
tai erityissovelluksilla
– Apple / Android / Windows (ja Linux) sekä läppäri / tabletti / älykänny
– Safari / Chrome / Firefox / Explorer
– Jopa PDF-materiaali ja Wordpress-blogi käyttäytyy eri tavoin
• 2. Etsi 3-5 kohderyhmän todellista edustajaa, ei työkavereita
– Jo näin pieni määrä testaajia löytää 90 % havainnoista ja mahdollisista
ongelmista
• 3. Teetä 2-3 aitoa tehtävää ja tee huolelliset muistiinpanot ja / tai
haastattelut, kuten
– Miten käyttäjä pääsee oppimateriaalin aloitustilanteesta kohtaan X
– Miten käyttäjä suorittaa tehtävän X
– Toiminnoista riippuen, miten käyttäjä vaikkapa kopioi tai kommentoi sisältöä
• 4. Korjaa oppimateriaalia ja sen käyttöliittymää havaintojen mukaisesti
• 5. Resurssien puitteissa tee testi korjausten jälkeen uusilla käyttäjillä

33. “ Saavutettavuus
– yksi digitaalisen
aineiston laatukriteeri on
pääsy aineistolle, joten ei
ole merkityksetöntä, missä
aineisto sijaitsee ja miten
sitä jaellaan.

34. Kiitos!
Seuraava jakso: to 18.5. klo 15-16:30:
5. luento: Digimateriaalin uudelleenkäyttö ja toisen
tuottaman aineiston käyttäminen
Kysyttävää, kommentteja tai palautetta?
Jatketaan Facebookissa ja Purot-wikissä
Aineistopaketti rakentuu kurssin ajan.
Anne Rongas, Twitter @arongas
rongas.anne (a) gmail.com
Kari A. Hintikka, Twitter @nethunt
kari.hintikka (a) gmail.com

35. Credits
Esityksen layout, kiitokset:
□ SlidesCarnival