Arviointi ei ole lopputulema vaan uuden polun alku
1. Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelmissa
Lapin yliopiston harjoittelukoulu
H E I K K I E R V A S T / LAPIN AVIN TILAISUUS ’ARVIOINNILLA LUOTTAMUSTA’ 15.2.2017
3. Arviointi, arvostelu, kokeet, todistukset, …
MITKÄ ASIAT JA KENEN TOIMINTA ON KESKIÖSSÄ? / KÄRJITYS N:O 1:
”Minä opetan, sinä opit ja painat
mieleen, ja minä mittaan opitko niin
kuin minä opetin?”
4. Minkälaiseen työskentelykulttuuriin koulu kouluttaa?
Asko Karjalainen: Tentin teoria
”Nykyinen koemuoto opettaa käytäntöjä, jotka ovat
haitallisia työelämässä:
• muistamisen ja toistamisen pakko
• avun epääminen ja avunpyynnön esittämisen
häpeäminen
• läpipääsyn pakko keinoja kaihtamatta”
Teemu Arina:
”Ainoa yhteistyön muoto koulussa on lunttaaminen.”
Bulimiaoppiminen…
KÄRJITYS N:O 2:
5. Flipped learning / arvioinnin objektiivisuus
” Arviointikulttuurini haastaa perinteisen arviointikäsityksen
kahdella tavalla:
• Arvioinnissa ei ensisijaisesti pyritä sen
objektiivisuuteen. Numeroarvosanat sopivat huonosti
laadulliseen arviointiin.
• Arvioinnin reiluus tulee siitä, että kaikki oppilaat
haastetaan tasollaan. ”
”Kun oppimista tarkastellaan yksittäisen oppilaan
edellytysten kannalta, ei samana kaikille, johtaa se
väistämättä tilanteeseen, etteivät kaikki tule oppimaan
kaikkea.”
Marika Toivola, Rauman normaalikoulu
ONKO TÄMÄ KÄRJITYS N:O 3?
6. Arviointi lukion opsissa 2003 → 2015
Vertailu: Najat Ouakrim-Soivio ’Oppimisen ja osaamisen arviointi’ (2015)
PAINOTUSTEN MUUTOKSET ARVIOINNIN PERUSKYSYMYKSISSÄ:
2003 2015
• Opiskelijan oppimisen arviointi
• Arvioitiin opintojen edistymistä ja
opiskelijan työskentelyä
• Kurssi arvioitiin monipuolisesti ja
opiskelijan itsearviointi huomioon
ottaen
• Opintojen aikainen arviointi
kulloisenkin kurssin päättyessä ja
päättöarviointi ao. oppiaineen
oppimäärän suorittamisen jälkeen
• Arviointitietoa opiskelijalle itselle,
huoltajalle, jatko-opintojen
järjestäjälle, työelämää varten,
kouluyhteisölle (vaikuttavuuden
arviointi)
• Opiskelijan oppimisen arviointi
• Opintojen aikainen arviointi ja
palaute ovat opiskelijan ja opettajan
välistä vuorovaikutusta
• Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin
korostaminen osana oppimisen
arviointia
• Arviointi perustuu asetettuihin
tavoitteisiin
• Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan
tiedot ja taidot; ei kohdistu
opiskelijoiden arvoihin, asenteisiin tai
henk.koht. ominaisuuksiin
7. Oppimisen arviointi ohjaa koko oppimisprosessia I
OPPIMISTA TUKEVA ARVIOINTIKULTTUURI:
Perusopetuksen OPS-perusteet 2014 / s.47:
”Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on
ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan
edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä
ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Nämä
tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin
kehittämisen lähtökohta. Painopiste on oppimista
edistävässä arvioinnissa.”
8. Oppimisen arviointi ohjaa koko oppimisprosessia II
LYHYT PORINA VIERUSKAVERIN KANSSA:
Mitä ja minkälaista on oppimista
edistävä arviointi?
9. Oppimisen arviointi ohjaa koko oppimisprosessia III
OPPIMISTA TUKEVA ARVIOINTIKULTTUURI:
Lukiokoulutuksen OPS-perusteet 2015 / s.228:
”Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on edistää opiskelijan oppimista.
Lähtökohtana on, että opiskelijat ymmärtävät, mitä heidän on tarkoitus oppia ja miten
oppimista arvioidaan. Arvioinnilla opiskelijaa kannustetaan omien tavoitteiden
asettamiseen ja tarkoituksenmukaisten työskentelytapojen valintaan. Opintojen aikainen
arviointi ja palautteen antaminen ovat osa opiskelijan ja opettajan välistä
vuorovaikutusta. Palaute sekä itse- ja vertaisarviointi ohjaavat opiskelijaa tarkentamaan
asetettuja tavoitteita ja kehittämään työskentelyään tavoitteiden suuntaisesti.
Opiskelijan oppimisen arviointi antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja
oppimistuloksista sekä lukio-opintojen aikana että opiskelun päättyessä. Lisäksi arviointi
antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden
vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa
ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi
arvioinnin muoto.”
12. Opettajan työ perustuu vuorovaikutussuhteisiin, myös
arviointi – mitä suurimmassa määrin
NÄKÖKULMAN MUUTOS:
Sinä on toinen Minä. Sinä ei ole Se.
Se on toimenpiteiden kohde, jolloin minä tietää paremmin
mikä sille on hyvästä ja mistä kenkä oikeasti puristaa.
Sinä on kanssakulkija ja yhteistyökumppani, toinen minä.
14. Ihminen syntyy ja elää vuorovaikutussuhteissa
NÄKÖKULMAN MUUTOS:
”Aivomme rakentuvat dialogisesti, intersubjektiiviseksi elimeksi.
Koemme elämän alusta lähtien useassa äänessä. Tämä on
elämän peruskokemus. En synny yksilöksi, yksin en voi olla
olemassa. Synnyn suhteisiin ja elän suhteissa.”
(Jaakko Seikkula: Dialoginen hetkessä oleminen perhekeskusteluissa. 2009, 4)
”Subjekti ei ole itselleen oleva vaan alunperin toista varten:”
(Emmanuel Levinas: Etiikka ja äärettömyys. 1996, 79).
15. Keho ei ole pelkästään passiivinen aistimusten vastaanottaja
RUUMIILLISUUS JA NEUROTIETEELLINEN TUTKIMUS:
Peilineuronit auttavat ihmisiä ymmärtämään toisia.
• UCLAn neuropsykiatri Marco Iacoboni (2005): “peilisolut ovat
asialla myös silloin, kun tiedämme, miltä toisista tuntuu…
Aistimme toisten tunteet, koska peilisolumme simuloivat myös
emotionaaliset liikkeet ja välittävät ne tunteiden syville
ydinalueille”.
Sensomotorisen liikkeen havaitseminen aiheuttaa havaitsijassa saman
neuronien toiminnan kuin tekijällä (Arnkil-Seikkula,2015). Aivoissamme
alkaa tapahtua samojen alueiden liikettä kuin havaintojemme
kohteella. Havainnot ovat samanlaisia myös vanhemman ja vauvan
vuorovaikutusta tutkittaessa. Itse asiassa ihmisen tapa havaita
kokonaisvaltaisesti ja ruumiillisesti säilyy aikuisuuteen saakka.
16. ”Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa…” / POPS
”ARVIOINTI JA PALAUTTEEN ANTAMINEN OVAT OSA OPISKELIJAN
JA OPETTAJAN VÄLISTÄ VUOROVAIKUTUSTA” / LOPS:
• oppilaan sanoman seuraaminen; vältetään liian johdattelevia
kommentteja
• oppilaan ilmaisuihin vastaaminen; tartutaan oppilaan tarjoamiin
mahdollisuuksiin
• omien sisäisten ja kehon tuntemusten kuuntelu; läsnäolijat
sopeuttavat ilmaisunsa tilanteeseen, toisiinsa ja ympäristöönkin
• minä –muodossa puhuminen (ei subjektittomia mielipiteitä)
• jos oppilaalla on mielestäsi virheellisiä oletuksia, nekin voidaan
nähdä mahdollisina, mutta tarkistamista kaipaavina ajatuskulkuina
• lapsen ja nuoren näkökulmasta oppiminen
• ymmärtämiseen perustuvien tavoitteiden arviointi on enemmän
subjektiivista ja vuorovaikutuksellista kuin määrällistä ja objektiivista
(erotuksena muistamiseen perustuvien tavoitteiden arvioinnista)
17.
18. Lukiokoulutuksen tehtävä ja toimintakulttuuri
LUKIOKOULUTUKSEN OPSPERUSTEET 2015:
”Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen.
Lukiokoulutuksessa yleissivistys koostuu arvoista, tiedoista, taidoista, asenteista ja
tahdosta, joiden avulla kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun pystyvät yksilöt osaavat toimia
vastuullisesti, myötätuntoisesti, yhteisöllisesti ja menestyksekkäästi. Lukioaikana
opiskelija kartuttaa olennaista ihmistä, kulttuureja, luontoa ja yhteiskuntaa koskevaa
tietoa ja osaamista. Lukio-opetus harjaannuttaa opiskelijaa ymmärtämään elämässä ja
maailmassa vallitsevia monitahoisia keskinäisriippuvuuksia sekä jäsentämään laaja-
alaisia ilmiöitä.” (s. 12)
Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat teemat:
• Oppiva yhteisö
• Osallisuus ja yhteisöllisyys
• Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus
• Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
19.
20. Pirulliset ongelmat / Conklin (2005)
ANTAAKO KOULUTUS EVÄITÄ TOIMIMISEEN KOMPLEKSISISSA TILANTEISSA:
1. Pirullista ongelmaa ymmärtää vasta perehtymällä sen
asiayhteyteen
2. Pirullisen ongelman ratkaisemisessa ei ole olemassa selvää alkua
tai loppua vaan resurssien puitteissa on metsästettävä riittävän
hyvää ratkaisua
3. Pirullisen ongelman ratkaisut eivät ole oikeita tai vääriä vaan ne
ovat parempia tai huonompia
4. Jokainen pirullinen ongelma on uniikki
5. Jokainen ratkaisu pirulliseen ongelmaan toimii uniikisti vain yhden
ongelman yhteydessä
6. Pirulliseen ongelmaan ei ole määriteltävissä olevaa
ratkaisujoukkoa
22. Polkuja uudistumisen tiellä…
MITEN KOULUN ARVIOINTI- JA TOIMINTAKULTTUURI MUUTTUVAT:
• yhdessä tekeminen, jakaminen, vertaisoppiminen
• opettajankoulutuksen uudistuminen, täydennyskoulutus
• osallistava opetussuunnitelman uudistaminen
• arviointikulttuurin muutos (oppiminen)
• arviointikulttuurin muutos (koulun toiminta)
• digitaalisuus
Kyse ei ole kuitenkaan jonkin uuden toimintatavan siirtämisestä
opettajan omaksuttavaksi vaan jokaisen henkilökohtaisesta
muutosprosessista.