4. • Johtamisoppaat kuvaavat, analysoivat ja
luokittelevat johtamista. Niiden kautta ei opi
johtamaan.
• Pitää pohtia, analysoida ja kehittää omaa
johtamistaan. Pitää uskaltaa kohdata asioita
tykönänsä. Onko minulla esimerkiksi
käytössäni puolustusmekanismeja, jotka
heijastuvat johtamiseen? Miten niiden kanssa
tullaan toimeen? jne.(itsetuntemus)
5. Johtamisen työkalu n:o 1:
”Pohdi tietoisesti johtamistasi, pysy liikkeessä ja
yritä sivistää itseäsi.”
ITSETUNTEMUKSEN JA TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN. TIETOISUUSTAIDOT.
6. Päätöksentekoneuvottelu ≠ dialogi
William Isaacs 2001 erottaa neuvottelun ja
dialogin:
Neuvottelun tarkoituksena on päästä
sopimukseen erimielisten osapuolten kesken
Vaihtoehtoja rajataan pois
Dialogin tavoitteena on saavuttaa uusi
ymmärrys, joka muodostaa perustaa
myöhemmälle ajattelulle ja toiminnalle
Vaihtoehtoja pidetään auki ja lisätään
7. Yhteistyöstä yhdessä tekemiseen
• Dialogi on vuoropuhelu, jossa ihmiset ajattelevat yhdessä.
Dialogissa jokainen hellittää otettaan vakaasta käsityksestään
ja kuuntelee mahdollisuuksia, jotka syntyvät suhteesta muihin
ja olisivat ilman tätä suhdetta jääneet huomaamatta. Dialogin
tavoitteena on saavuttaa uusi ymmärrys. Tavoitteena ei
kuitenkaan välttämättä ole yhteisymmärrys, vaan se, että
ymmärretään, miten muut ajattelevat. (Esa Eriksson ja Tom
Arnkil 2005, 37)
• Päätöksentekohetki ei ole dialogin hetki. Päätöksenteko
edellyttää vaihtoehtojen kaventamista, dialogi niiden
avartamista. Ennen päätöksentekoa ja sen jälkeen runsaasti
dialogeja.
8. Sinä ja minä
• Sinä on toinen Minä. Sinä ei ole Se.
• Se on toimenpiteiden kohde, jolloin minä
tietää paremmin mikä sille on hyvästä ja mistä
kenkä oikeasti puristaa.
• Sinä on kanssakulkija ja yhteistyökumppani,
toinen minä.
9. Johtamisen työkalu n:o 2:
”Sinä on toinen minä. Sinä ei ole Se.”
VUOROVAIKUTUS- JA YHTEISTYÖTAIDOT. TOISEUDEN MERKITYS. UUDEN YMMÄRRYKSEN SAAVUTTAMINEN.
10. Monologin vai dialogin paikka
• Johtamisessa ei ole aina mahdollisuutta
asioiden dialogiseen käsittelyyn. Joissakin
tilanteissa vaaditaan ”valistuneen johtajan
yksinvaltaisia päätöksiä” (esim. kriisitilanteet,
poikkeustilanteet, hankalat
vastakkainasettelutilanteet jne.)
• Pitää varoa, ettei em. ”moodi” jää päälle
• Monologin ja dialogin paikkojen erottaminen
11. Johtamisen työkalu n:o 3:
”Tunnista monologin ja dialogin paikat.”
KUUNTELEMINEN JA KUULEMINEN. JÄMÄKKYYS. ESILLE TULEMINEN OIKEASSA PAIKASSA.
14. Pirullisen ongelman määrittelyä
(Conklin 2005)
1. Pirullista ongelmaa ymmärtää vasta perehtymällä sen
asiayhteyteen
2. Pirullisen ongelman ratkaisemisessa ei ole olemassa
selvää alkua tai loppua vaan resurssien puitteissa on
metsästettävä riittävän hyvää ratkaisua
3. Pirullisen ongelman ratkaisut eivät ole oikeita tai vääriä
vaan ne ovat parempia tai huonompia
4. Jokainen pirullinen ongelma on uniikki
5. Jokainen ratkaisu pirulliseen ongelmaan toimii uniikisti
vain yhden ongelman yhteydessä
6. Pirulliseen ongelmaan ei ole määriteltävissä olevaa
ratkaisujoukkoa
Miia Palo 19.2.2013
15. Rämeen ja kovan maan metafora
(Donald Schön 1987)
• Ammatillisen toiminnan maastossa on korkea
suon yläpuolelle kohoava kallio. Siellä
helppohoitoiset ongelmat ratkeavat
soveltamalla tiedeperustaisia teorioita ja
tekniikoita
• Alhaalla rämeellä sotkuiset, hämmentävät
ongelmat uhmaavat teknisiä ratkaisuja.
Tom Arnkil 16.3.2013
16. • Ironista kyllä, kovan maan ongelmat tuppaavat
olemaan melko merkityksettömiä yksilöiden
ja yhteiskunnan kannalta, kun taas ihmisten
kannalta tärkeimmät ongelmat ovat rämeellä.
• Jääkö ammattilainen kovalle maalle
ratkomaan eksaktisti vähäpätöisiä ongelmia,
vai laskeutuuko hän tärkeiden ongelmien ja
epätäsmällisten keinojen suolle?
Tom Arnkil 16.3.2013
17. Johtamistapa ongelman mukaan:
• Kriittinen -> komentaminen, autoritäärisyys (vaatii
nopeaa ratkaisua),
• Kesy -> hallinnointi, tieteellinen loogis-analyyttinen
ratkaisu, sääntöihin, arvoihin tai enemmistön
päätökseen perustuva ratkaisu
• Pirullinen -> johtajuus, joka kykenee toimimaan
epävarmuuden olosuhteissa yhteistoiminnallisesti ja
osallistavasti
Miia Palo 19.2.2013
18. Sopivasti toisin toimiminen
• Jos työskentely on jumissa, muuntelun kohteeksi otetaan oma
toiminta eikä toisen toiminta.
• Jos ei muuteta juuri ollenkaan, tuotetaan vain lisää samaa ja
toistetaan aiempia ratkaisuyrityksiä.
• Jos muutetaan liian jyrkästi, osapuolet eivät ymmärrä toisiaan
ja kontakti katkeaa.
• Sopivasti toisin toimiminen perustuu
dialogiin/vuorovaikutukseen ja uusien sopivien
toimintatapojen hakemiseen.
19. Johtamisen työkalu n:o 4:
”Johtamistavan valinta ongelman ja tilanteen
mukaan.”
KESY VAI PIRULLINEN ONGELMA? RÄME VAI KOVA MAA? EPÄVARMUUDEN JA ENNUSTAMATTOMUUDEN
SIETÄMINEN. LUOVUUS. SOPIVASTI TOISIN TOIMIMINEN.
21. Johtamisen työkalu n:o 5:
”En ole töissä täällä. Minä vain johdan.”
DELEGOI. JOHTAMINEN ON TYÖTEHTÄVÄ, EI TYÖTEHTÄVIEN OHESSA TAPAHTUVAA TOIMINTAA HARMAALLA
SEKTORILLA. TAVOITTEEN KAUTTA JOHTAMINEN.
22. Ajan käytön vai itsensä hallinnan
ongelma
”Kun me sanomme, että ’ajanhallinta on vaikeaa’, kaikki
nyökkäilevät ymmärtävinä. Vika ei ole meidän, vika on siinä
että ajanhallinta tosiaan on vaikeaa. Mutta jos me sen sijaan
sanoisimme, ettemme kykene hallitsemaan lainkaan
itseämme, lause olisi armoton, liki koominen. Kokeilkaa vaikka
ja sanokaa ääneen. ’En kykene hallitsemaan itseäni’. Miten se
muka voisi olla mahdollista? Mehän olemme aikuisia.”
Saku Tuominen
http://www.alykastyo.fi/hyvalta-ei-nayta-ja-huonompaan-ollaan-menossa
23. Johtamisen työkalu n:o 6:
”Asiat tärkeysjärjestykseen.”
MIHIN KÄYTÄN AIKAANI JUURI NYT? KAIKKEA EI OLE TARPEELLISTA TEHDÄ.
24. Maailman lyhin luovuuskurssi
”Pidä huolta, että omaksut joka päivä jotain uutta,
jotain odottamatonta, mistä et tiennyt
aikaisemmin, mutta rajoittamatta millään lailla
sitä, mistä tämän uuden tiedon hankit… Itse
kirjoitan päivittäin satunnaisesti valitsemani
sanan joko Googleen tai Wikipediaan, tai sitten
alan lukea jostain historian henkilöstä, josta en
aikaisemmin tiennyt mitään… Tällaisessa
prosessissa on tietenkin tärkeää hakea vaikutteita
sellaisista paikoista, joista emme normaalisti niitä
hakisi.” (Alf Rehn: Vaaralliset ideat, 148-149)
25. Johtaminen on uskaltamista
”Jos organisaatiossa ei ole vahvaa johtajaa vaan esimies,
jolle luovuus on tapa tehdä ihmiset iloisiksi ja
tyytyväisiksi, organisaatio pystyy varmasti luomaan
kamalasti ideoita, luonnoksia tai mahdollisuuksia.
Mutta tuleeko organisaatiosta luova? Epäilen. Tämä voi
kuulostaa raa’alta, mutta todellinen luovuus edellyttää,
että joku päättää, että enää ei leikitä ideoilla vaan sen
sijaan pannan toimeksi. Kaikki kunnia luovuudelle,
mutta tulevaisuutta luovat johtajat, sellaiset ihmiset,
joilla on rohkeutta tehdä haaveista todellisuutta.” (Alf
Rehn: Vaaralliset ideat,159)
26. Johtamisen työkalu n:o 7:
”Poikkea totutuilta reiteiltä. Pistä toimeksi!”
LUOVUUS. OMA OPPIMISPROSESSI. OPPIVA ORGANISAATIO. SOPIVASTI TOISIN TOIMIMINEN.
27. Johtamisen työkalu n:o 8:
”Voin olla myös väärässä.”
… MUTTA EI SE NIIN VAARALLISTA OLE.
28. Johtamisen työkalut
1. Pohdi tietoisesti johtamistasi, pysy liikkeessä ja
yritä sivistää itseäsi.
2. Sinä on toinen minä. Sinä ei ole Se.
3. Tunnista monologin ja dialogin paikat.
4. Johtamistavan valinta ongelman ja tilanteen
mukaan.
5. En ole töissä täällä. Minä vain johdan.
6. Asiat tärkeysjärjestykseen.
7. Poikkea totutuilta reiteiltä. Pistä toimeksi!
8. Voin olla myös väärässä.
29. Miten työkalujen käyttö on
käytännössä sujunut?
Eli kuinka hyvin periaatteiden noudattaminen
sujuu?
Vaihtelevasti ja polulta lipsuen…
Tätä on vain siedettävä ja yritettävä palauttaa
itsensä ruotuun…