Luento Oulun yliopiston Täydentävien opintojen keskukselle (TOPIK), Opettaja luotsina -koulutus, 1.2.2016, Harto Pönkä, Innowise

1. 21.
vuosisadan
taidot – mitä
ja miksi?
Harto Pönkä
1.2.2016

2. ”Ristiriita koulun pedagogisten ja kulttuuristen käytänteiden sekä toisaalta nuorten
koulun ulkopuolella kohtaaman todellisuuden välillä on lisääntymässä.” (PISA 2012)

3. Koulu
Muu yhteiskunta
(ml. työelämä)
OPS 2016
Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus
muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan
jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin.

4. Työelämän nykyisiä vaatimuksia
• Verkosto-osaaminen ja tiedon jakaminen
• Design-ajattelu, protoilu ja testaus
• Ryhmissä tekeminen ja toisilta oppiminen
• Ideoiden jalostaminen
• Luovuus ja mahdollisuusajattelu
 Keskeistä tiedonkäsittely ja vuorovaikutus
(EK:n Oivallus, 2011)
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/

5. • Kodin järjestelmäsuunnittelija
• Digitaalinen ympäristövalvoja
• Personal brand trainer
• Oma kustannustoimittaja
• Ilmalaivainsinööri
• Avaruushissipoika
• Energia-arkkitehti
• Otec-insinööri
Tulevaisuuden työtehtäviä
Lähde: http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2014/05/19/16-ammattia-joita-et-osannut-kuvitellakaan/20146960/139?rss=13
• Kädentekijä
• Mikrobimaalari
• Palvelurobottiohjaaja
• 3D-räätäli
• Varaosavalmistaja
• Nanohyönteisten hoitaja
• Jokamieslobbari
• Vertikaaliviljelijä

6. Hallituksen kärkihanke:
digiloikka
• TAVOITE: Suomi modernin ja innostavan oppimisen kärkimaaksi.
Peruskoulu-uudistus. Oppimisesta innostavaa. Uusi pedagogiikka
vauhdittamaan oppimistulosten nousua.
• KUVAUS: Digiloikka, uusi pedagogiikka ja uudet oppimisympäristöt,
opettajien perus‐ ja täydennyskoulutuksen uudistaminen.
http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/321857/Osaaminen-ja-koulutus-040915.pdf/78e7f113-c74d-4602-9905-e7089fe5c396
Paljon porua, vähän villoja…
Todellisuudessa opetuksen kehittäminen tapahtuu yksittäisen opettajan
tasolla. Se vaatii muutoksen tarpeen ymmärtämistä ja paljon työtä.
(Sekä yhteistä kehittämistä, laitteita, täydennyskoulutusta, tukea jne.)

7. Tiedot, taidot, asenteet ja tahto

8. Tulevaisuudessa tarvittavat taidot
Lähde: Future of Jobs, World Economic Forum, 2016, http://reports.weforum.org/future-of-jobs-2016/

9. http://www.atc21s.org/

10. Lähde: https://webapps.jyu.fi/wiki/pages/viewpage.action?pageId=15472112
21. vuosisadan taitojen määritelmiä

11. Tavat ajatella

12. Kun totumme saamaan
tarvitsemamme helposti
Googlesta, voivat muut tavat
tuntua liian hankalilta, vaikka
tiedämme, että ne voisivat
tuottaa parempaa tietoa.
Netissä surffailu ja siihen
liittyvä audiovisuaalisten
ärsykkeiden ja jatkuvien
keskeytysten tulva voivat
johtaa lineaarisen
ajattelukyvyn rapautumiseen.
Netti haastaa syvällisen ajattelun
Lähde: H. Pönkä, Sosiaalisen median käsikirja, 2014

13. Miten saada diginatiivit motivoitumaan hitaasta oppimisesta?

14. Tee omasi: https://answergarden.ch/create/
(Kuvassa on tässä kohtaa ryhmän kanssa tehdyn tehtävän tulos)

15. • Itsensä reflektointi ja kehittäminen oppijana
• Kriittinen ajattelu, kyseenalaistaminen, argumentointi
• Havainnointi, näkökulman vaihtelu
• Tiedon hakeminen, arvioiminen, muokkaaminen, tuottaminen
ja jakaminen
• Ongelmalähtöinen, tutkiva ja luova työskentelyote
• Tiedonrakentelu itsenäisesti ja yhteisöllisesti eri tavoin
• Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
• Kyky pitkäjänteiseen työskentelyyn, motivaation ylläpito
• Kyky tehdä oppimiseen liittyviä päätöksiä kuten
oppimisstrategioiden, työvälineiden ja menetelmien valinta
• Systeeminen ja eettinen ajattelu
Ajattelu ja oppimaan oppiminen
Lähde: OPS2016, https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/428611

16. Tiedon omaksumisen tasot
(Bloomin uudistettu taksonomia, Coffey, 2008,
http://www.learnnc.org/lp/pages/4719, kuva: Toikkanen, 2008)
Käyttäytyminen ja osallistuminen verkossa
(Li ja Owyang, 2010, kuva:
https://paivihollanti.wordpress.com/2010/02/19/asiakkaan-sosiaalinen-
toiminta/ )
Kaksi kärkeä: tieto ja osallistuminen

17. • Sisältöjen lukeminen, tulkinta ja luonti
– Yksin ja yhdessä
– Erilaisilla välineillä
• Etenkin verkossa on lukemattomia uusia tekstilajeja
• Tekstilajin tunnistamisessa ja sisällön arvioinnissa on
olennaista mm. tekijä, verkkopalvelu/sovellus,
mediamuoto, tyyli, julkisuuden aste, sosiaalinen
konteksti ja tekijän asema siinä
• Lähdekriittisyys: tieto on pyrittävä aina tarkistamaan
muusta lähteestä, sillä kyse voi olla myös
tarkoituksellisesta lukijan harhauttamisesta
Monilukutaito
Lähde: H. Pönkä, 2016, (artikkeli ”Monilukutaito on välttämätön sosiaalisessa mediassa” on tulossa julki pian)

18. Tavat tehdä työtä

19. Yksin, ryhmissä, verkostoissa
• Toiminta itsenäisesti
– Itsensä johtaminen
– Reflektointi
• Toiminta ryhmissä
– Yhteinen tavoite
– Vastuu tavoitteen saavuttamisesta
– Roolien vaihtelu
– Itsesäätely ja ryhmän toiminnan
säätely
– Osaamisen tuominen ryhmän
käyttöön
– Toisten ryhmän jäsenten
kunnioittaminen ja positiivinen
riippuvuus
– Viestintä- ja sosiaaliset taidot
• Toiminta verkostoissa
– Verkkoidentiteetti
– Tiedon jakaminen (lisäarvon
tuominen verkostoon)
– Verkostoituminen: omien
tavoitteiden mukaisten
henkilöiden ja heidän
verkostoasemansa
tunnistaminen
– Osallistuminen keskusteluun,
rakentava dialogi
– Verkoston hyödyntäminen
esim. tiedonhaussa,
vaikuttamiskanavana ja
muun yhteistyön
synnyttäjänä

20. Työolobarometri 2014, TEM, http://www.tem.fi/files/42242/barometri.pdf (N=349)
Somen työkäyttö liittyy useimmin tiedonhankintaan,
jakamiseen, uuden oppimiseen ja yhteistyösuhteisiin.

21. Design-ajattelu/-tutkimus/-toiminta
• Design-toiminnassa kehitetään
jotakin konkreettista.
• Tutkija luo hypoteesit tai design-
periaatteet.
• Kehitettävästä asiasta tehdään
”design” yhteistyössä kohderyhmän
kanssa.
• ”Designia” testataan eli sovelletaan
käytännössä.
• Samalla rakennetaan teoriaa, eli
etsitään selityksiä.
• Tämä muodostaa design-syklin, jota
voidaan toistaa useita kertoja.

22. Yhteistyötaidot – esimerkkinä Scrum
Kuva: https://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpsist-oppimateriaali/4-menetelmia-ja-malleja/4-4-ketterat-menetelmat/4-4-1-scrum.html
• Työ tapahtuu yhä useammin tiimeissä. Oleellista on mm. tiedonhallinta,
oman ja muiden työn suunnittelu, viestintä- ja tietotekniikkataidot

23. Työvälineiden hallinta

24. Älypuhelin
= kognitiivinen työkalu,
nykynuoren ensimmäinen oma nettipääte
BYOD

25. Teknologian käyttötaito ja työskentelymenetelmät eri tilanteissa
Kuva ja lisätietoa responsiivisuudesta: http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design

26. Teknologia auttaa ihmistä
ylittämään luontaiset rajansa.
Netin kollektiivinen tietovarasto ja
oppimisresurssit ovat käytössä
missä ja milloin vain.
Teknologia auttaa samoista aiheista
kiinnostuneita ihmisiä löytämään
toisensa, auttamaan toisiaan ja
oppimaan yhdessä.
Teknologia tuo ihmiselle kuudennen aistin
Kuva: Antonio Zugaldia, http://en.wikipedia.org/wiki/File:Google_Glass_detail.jpg (CC-BY)
Älylasit eivät
onnistuneet,
ainakaan vielä.
Google Glass (2012-2015) oli
yritys tuoda netti
käyttäjänsä verkkokalvolle.

27. Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu
Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799
Henkilökohtainen oppimisympäristö ja -verkosto korostuu

28. http://www.gartner.com/newsroom/id/3114217
Gartner: teknologian hypekäyrä (2015)

29. Tavat osallistua yhteiskunnassa

30. Viestintätaidot, monilukutaito, kriittinen ajattelu…

31. Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2015/08/18/heratys-milloin-viimeksi-katsoit-ulos-some-kuplastasi/
kuplat

32. Teemu Selänne retweettasi
26.1.2016 kriittisen kirjoituksen
turvapaikanhakijoiden tekemistä
rikoksista ja puolusti näkemyksiään
useissa twiiteissään.
1. Voimakas tunnereaktio. Monet
muodostivat mielipiteensä
ennakkokäsityksenä pohjalta,
syntyi puolesta-vastaan-asetelma.
2. Kieltäminen. Kaikki eivät uskoneet
”maitopojan” mielipidettä aidoksi.
3. Metakeskustelu ja aiheen rönsyily.
Netti täyttyi kommentaareista.
4. Hidas ymmärrys, mistä koko
keskustelussa on kyse.
5. Hyväksyntä. Sen jälkeen, kun
Selänne selitti mielipiteitään
blogikirjoituksessa.
Tulokset: 1) Kriittisen mielipiteen ja
keskustelun hyväksyttävyys lisääntyi.
2) Selänteen julkisuuskuva muuttui.
#teemugate

33. E-kansalais- ja vaikuttamistaidot
Hyvät verkosto- ja
vuorovaikutustaidot antavat
etua esim. poliittisessa
vaikuttamisessaEsimerkkinä eduskuntavaalien ehdokkaiden Twitter-verkosto:
http://www.slideshare.net/hponka/eduskuntavaalit-ja-
ehdokkaiden-sosiaalinen-verkosto-twitteriss

34. Haasteita ja yleisiä erehdyksiä

35. Mikä pettymys:
Diginatiiveille pitää
opettaa TVT:tä!
Lähde: http://www.ebrand.fi/somejanuoret2015/5-harkinta-
sosiaalisessa-mediassa/

36. Lähde: https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaalisen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/

37. Pedagoginen käytettävyys pintaa syvemmältä:
• Mitä juuri tämä väline/verkkopalvelu mahdollistaa? Mitä ei?
• Miten ja mihin ihmiset yleensä käyttävät sitä? Miksi?
• Millaista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä se synnyttää?
• Millaisia sisältöjä ja menetelmiä siinä voidaan käyttää?

38. Oppimistyylit eivät ole relevantteja
Auditiivinen Visuaalinen Kinesteettinen
Ks. http://www.laakarilehti.fi/kommentti/?opcode=show%2Fnews_id%3D16061%2Ftype%3D7#.VfVfQfV-U-8.twitter ja
http://ocw.metu.edu.tr/pluginfile.php/3298/course/section/1174/Do%20Learners%20Really%20Know%20Best.pdf

39. Oppijoiden itseohjautuvuuteen
ei kannata liiaksi luottaa
Ks. http://www.laakarilehti.fi/kommentti/?opcode=show%2Fnews_id%3D16061%2Ftype%3D7#.VfVfQfV-U-8.twitter ja
http://ocw.metu.edu.tr/pluginfile.php/3298/course/section/1174/Do%20Learners%20Really%20Know%20Best.pdf

40. Lähde: Tanmay Vora, 2015, http://qaspire.com/2015/08/31/skills-for-future-success-in-a-disruptive-world-of-work/

41. Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
Kiitos!