4. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015, http://www.oph.fi/download/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf
Monilukutaito lukion OPS:issa 1/2
5. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015, http://www.oph.fi/download/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf
Monilukutaito lukion OPS:issa 2/2
8. Medialukutaito
Laaja tekstikäsitys ja
tekstitaidot (v. 2004 OPS)
Tietokonelukutaito
Kulttuurin lukutaidot
Teknologinen lukutaito
Verkkolukutaito
Kuvanlukutaito
Informaation lukutaitoGlobaali lukutaito
Median tuntemusMainonnan lukutaito
Visuaalinen lukutaito
Monisuoritustaidot
Tekniset taidot
Informaation hallinta
Uudet kirjoitustaidot
Julkisuustaidot
Sosiaaliset taidot
Verkostotaidot
Multimodaaliset taidot
Luovuustaidot
Metatietojen hallinta
Monilukutaidon osa-alueita
Kuva: Uwe Kils, CC-BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Iceberg.jpg
9. Kuvan lähde: Kaisa Leino, 2015, https://suomenkirjastoseura.fi/files/kirjastopaivat%202015/to/leino-kaisa.ppt
(monilukutaidon käsite yksinkertaistettuna)
10. Lähde: Reijo Kupiainen, Monilukutaidon pedagogiikka ja sosiaalinen diversiteetti, teoksessa Monilukutaitoa digiaikaan – lukemisen ja
kirjoittamisen uudet haasteet ja mahdollisuudet, 2016
Monilukutaito pedagogiikkana
• Alkuperäinen englanninkielinen käsite multiliteracies
viittaa enemmän pedagogisiin ratkaisuihin kuin taitoihin
(esim. the New London Group, 1996)
• Moni-/multi-etuliite viittaa:
1) moniin tekstilajeihin ja -tyyppeihin sekä
multimodaalisuuteen,
2) sosiaaliseen diversiteettiin
• Monilukutaito tähtää toimijuuden kehittämiseen
muuttuvassa ja moninaisessa yhteiskunnallisessa
toimintaympäristössä
• Opetuksessa tulisi huomioida oppijoiden erilaiset
identiteetit sekä kulttuuriset ja sosiaaliset taustat.
• Monilukutaito sisältää siten ajatuksen
oppijalähtöisyydestä ja opetuksen eriyttämisestä
Toiminta erilaisten ihmisten kanssa ja erilaisissa
viestintä- ja mediaympäristöissä
14. Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/1-nuoret-ja-ajankaytto/ (N=5520, 13-29-v.)
15. Kun totumme saamaan
tarvitsemamme helposti
Googlesta, voivat muut tavat
tuntua liian hankalilta, vaikka
tiedämme, että ne voisivat
tuottaa parempaa tietoa.
Netissä surffailu ja siihen
liittyvä audiovisuaalisten
ärsykkeiden ja jatkuvien
keskeytysten tulva voivat
johtaa lineaarisen
ajattelukyvyn rapautumiseen.
Netti haastaa syvällisen ajattelun
Lähde: Sosiaalisen median käsikirja, 2014
17. 21. vuosisadan taidot (ATC21S)
Ajattelutavat
1. Luovuus ja innovaatio
2. Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja
päätöksentekokyky
3. Oppimaan oppiminen ja metakognitiiviset taidot
Työtavat
4. Viestintä
5. Yhteisöllinen työskentely
Työvälineiden hallinta
6. Informaation lukutaito
7. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) lukutaito
Elin- ja osallistumistavat
8. Paikallinen ja globaali kansalaisuus
9. Elämä ja työura
10. Henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuu
sekä kulttuurinen tietoisuus
http://www.atc21s.org/
18. 21. vuosisadan taidot ja nettilukutaito
Jakaa Suunnitella
Ohjelmoida
Koostaa
Tarkistaa
Muunnella
Arvioida
Yhdistää tietoja
Navigoida
Hakea
Olla yhteydessä
verkkoyhteisöihin
Suojata
Avoin
käytäntö
Tehdä
yhdessä
Kirjoittaa
Lukea
Osallistua
Nettilukutaito
(monilukutaito)
Ongelmanratkaisu
Viestintä
Luovuus
Yhteisöllinen työskentely
Lähde: Mozilla, Web Literacy 2.0, https://learning.mozilla.org/en-US/web-literacy/ ja http://mozilla.github.io/content/web-lit-whitepaper/
28. • Selvitä luotettavuus, objektiivisuus ja ajantasaisuus
• Mitä tietoja tekijä antaa itsestään ja taustastaan?
• Onko tekijä julkaissut muuta materiaalia aiheesta?
• Kuka on kustantanut tai sponsoroinut julkaisun?
• Milloin aineisto on julkaistu / onko se ajan tasalla?
• Kenelle aineisto on suunnattu?
• Onko aineistossa ilmoitettu käytetyt lähteet?
• Miksi aineisto on tehty: mikä on sen tarkoitus?
• Onko aineisto huolellisesti muotoiltu ja vastaako siinä
käytetty kieli aiheen tunnettua terminologiaa?
• Miten aineisto vertautuu muihin saman aihepiirin
aineistoihin ja siihen mitä jo tiedät aiheesta?
Lähdekriittisyys
Lähde: Helsingin yliopiston TVT-ajokortin oppimateriaali, http://blogs.helsinki.fi/tvt-ajokortti/4-tiedonhankinta/4-4-loydetyn-tiedon-
kaytto-ja-arviointi/lahdekritiikki/ (viitattu 30.11.2016)
29. Lähde: STT, 2016, Epäilyttääkö some-lähde? Näillä vinkeillä varmistat lähteen ja sisällön aitouden
http://stt.fi/lahdekritiikki-somessa/
Lähteen ja sisällön vahvistaminen
33. • Lähikäsitteitä: vaihtoehtomedia, valemedia, vihasivusto
• Näyttävät uutissivustoilta, mutta eivät noudata
journalistisia periaatteita (JSN:n journalistin ohjeita)
• Toimittajien nimettömyys. Ei vastaavaa päätoimittajaa
• Toimivat oman linjansa mukaisesti väittävät kertovansa
totuuden asioista, joista ns. valtamedia vaikenee
• Lähteeksi voi kelvata esimerkiksi huhut, mutta myös
valtamedian uutiset kerrottuna omaan linjaan sopivasti
• Tietoja ei tarkisteta, voivat valehdella tarkoitushakuisesti
• Joskus kyseessä on myös informaatiosodankäynti ja
valtioiden propaganda
Mikä on vastamedia?
Lähteenä mm. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/16/valheenpaljastaja-varoituslista-valemedioista-ala-luota-naihin-sivustoihin,
http://yle.fi/uutiset/3-8407726 ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Vastamedia
40. • Teoksen tekijänoikeudet ovat automaattisesti tekijällä,
jos hän ei luovu niistä. Suoja-aika on 70 vuotta tekijän
kuolemasta.
• Tekijänoikeudet täytyy tarkistaa ennen teoksen julkista
käyttöä
– Pätee myös Googlella löydettyihin ja somessa jaettuihin teoksiin
kuten kuviin, videoihin, teksteihin ja musiikkiin
• Yksityiskäyttö esim. opiskeluun on yleensä sallittua
• Teoksen vähäinen lainaaminen lähde mainiten,
valokuvaaminen sekä idean käyttö ovat yleensä sallittuja
• Kuvan lainaaminen kokonaisuudessaan on sallittua, jos
siihen on asiallinen peruste (esim. taideteoksen
arvostelu, tietokoneen ruutukaappaukset ohjeissa ym.)
• Tekijä voi luopua oikeuksistaan kokonaan tai osittain
– Public domain (PD) = luopuminen tekijänoikeuksista
– Creative Commons -lisenssi = käyttölupa tietyin ehdoin
– Tekijän kanssa tehty sopimus tai kysytty käyttölupa
Tekijänoikeudet lyhyesti
43. 2,6
miljoonaa
(FB:n kertoma: 2,9 milj.)
2,4
miljoonaa
2,3
miljoonaa
1,1
miljoonaa
0,7
miljoonaa
(LI:n kertoma: 980 t.)
0,7
miljoonaa
(twiittaajia n. 150 t./kk)
0,5
miljoonaa
0,5
miljoonaa
Suomalaiset sosiaalisessa mediassa Q1/2017
Lähteet: AudienceProject 2016, Pinnalla.pyppe.fi 2017 (Twitterin kk-luku), palvelut 03/2017. Tekijä: Harto Pönkä 29.3.2017
44. Lähde: AudienceProject, 30.12.2016, https://www.audienceproject.com/wp-content/uploads/social_media_and_apps_nordics.pdf
(N=8000, mukana neljä maata), yli 13-vuotiaat
Mitä eri somepalveluissa tehdään?
45. Lähde: DNA, Koululaistutkimus, 07/2017,
https://corporate.dna.fi/documents/94506/930199/DNA+Koululaistutkimus+2017_yhteenveto_medialle.pdf/ed3a0fc8-754d-1702-5334-
e4a2fb87f9f2 (N=722, 6-12-v., N=301, 13-16-v. vastaajina lasten vanhemmat)
Nuoret käyttävät eniten YouTubea,
WhatsAppia ja Snapchatia
▲
▲
▲
▼
▲
46. Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/2-suosituimmat-sosiaalisen-median-palvelut/ (N=5520, 13-29-v.)
47. Lähde: Nyt/Sanoma, Nuoret digimedian käyttäjinä, 2016, http://nyt.fi/a1454385865627 (N=558, 15–35-v.)
66. Sosiaalisen verkoston rakenne
Heikot sidokset ovat
merkittäviä, sillä ne
muodostavat siltoja
eri klustereiden välille.
Solmukäyttäjät välittävät
tietoa tehokkaasti. He voivat
myös dominoida verkostoa.
Kiinteät ryhmät
kierrättävät joskus
tarpeetontakin tietoa.
Yhteydet voivat olla yksi- tai
kaksisuuntaisia tai suuntaamattomia.
Vahvoja sidoksia
syntyy, kun kaveri
on myös kaverin kaveri.
Ulkopuolisilla ei ole yhteyksiä muihin,
mutta he ovat osa kokonaisuutta.
67. Tieto leviää verkoston kautta
Käyttäjä julkaisee uutta
sisältöä verkostolleen (esim.
linkki, kirjoitus, kuva, video)
1. Jokainen käyttäjä valitsee, keitä muita käyttäjiä hän seuraa.
2. Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöjä, joita hän jakaa seuraajilleen.
3. Mitä useampi kaveri jakaa saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.
4. Mitä useampi jakaa saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä
suositummaksi se nousee some-palvelujen algoritmeissa ja TOP-listoilla.
70. Vaikutusvalta ja ryhmittymät
Hyvät verkosto- ja
vuorovaikutustaidot antavat
etua esim. poliittisessa
vaikuttamisessaEsimerkkinä eduskuntavaalien ehdokkaiden Twitter-verkosto:
http://www.slideshare.net/hponka/eduskuntavaalit-ja-
ehdokkaiden-sosiaalinen-verkosto-twitteriss
75. Sama profiili ja kuva 7 vuotta?
Kuvakaappaukset: About.com 2009: https://web.archive.org/web/20090620191135/http://goscandinavia.about.com/bio/Terri-Mapes-
21827.htm ja 2016: http://goscandinavia.about.com/bio/Terri-Mapes-21827.htm
76. Tarkista kuvan käyttö Googlen kuvahaulla
Kuvakaappaus: Googlen kuvahaku, https://www.google.com/imghp?hl=fi
80. Onko tämä kuva aito?
Lähde: Aku Eronen, @somevaari, 3.6.2015, https://twitter.com/somevaari/status/606065726709997568
Kuva aiheutti pitkän keskustelun Twitterissä, onko se manipuloitu vai ei.
86. Harmittomat Facebook-testit saavat yllättän paljon oikeuksia käyttäjätietoihisi ja voivat käyttää niitä haluamallaan tavalla.
Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2016/03/29/ala-anna-facebook-tietojasi-hupitestia-vastaan/
90. • Käytä verkkoa tiedonlähteenä ja sosiaalisen median
palveluita osana muuta opetusta
• Monilukutaitojen opetukseen sopii mm. tutkivan
oppimisen ja ongelmalähtöisen oppimisen mallit
• Laita oppijat työskentelemään verkossa erilaisissa
ryhmissä, yhteisöissä ja verkostoissa (esim. osallistuva
tiedonhaku, ryhmissä tehtävät tuotokset jne.)
• Opeta oppijat lisäämään ja tunnistamaan erilaisten
verkkotekstien merkityksiä (kommentit, jaot, tykkäykset,
viittaukset jne.)
• Laatikaa opetukseen mobiiili- ja somepelisäännöt
yhdessä oppijoiden kanssa
Monilukutaito osana muuta opetusta
Lähde: H. Pönkä, 2016, Monilukutaito ja sosiaalinen media opetuksessa,
http://www.slideshare.net/hponka/monilukutaito-ja-sosiaalinen-media-opetuksessa
91. • Minä median käyttäjänä
• Millaisia ongelmia olet kohdannut verkossa –keskustelu
• Verkkopalvelujen keräämät tiedot mainostamisessa
• Verkkosivujen tai some-profiilien arviointi
• YouTube-videiden teko
• Uutisten vertailu
• Medioiden erot
• Poliittinen viestintä somepalveluissa
• Tekijänoikeudet ja blogitekstit
• Luokan/ryhmän oma wiki
• Lisää tehtäviä löytyy esim. http://www.mediakasvatus.fi/
ja http://lukuinto.fi/
Tehtävätyyppejä
Lähde: Kaisa Leino, 2016, teoksessa Monilukutaitoa digiaikaan – lukemisen ja kirjoittamisen uudet haasteet ja mahdollisuudet,
Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2016, toim. Kaisa Leino ja Outi Kallionpää
93. • Kuka tai ketkä ovat tehneet sisällön?
• Milloin sisältö on alunperin julkaistu? Onko sitä muokattu sen jälkeen?
• Onko tekijä itse tehnyt sisällön, vai onko se kopioitu tai muokattu toisesta lähteestä?
• Mitkä osat sisällöstä ovat tekijän/tekijöiden omaa tuotantoa, mikä on viittausta, mikä on upotettua ja mikä
on mainosta?
• Mitä tekijänoikeuksia sisältöön liittyy? Onko siinä rikottu toisen tahon tekijänoikeuksia?
• Miten sisältö on teknisesti toteutettu? Onko sisältö saatavissa teknisesti eri muodoissa?
• Miten sisältö voidaan jakaa tai upottaa muihin some-palveluihin tai verkkosivustoihin?
• Onko valittua some-palvelua käytetty tarkoituksenmukaisesti ja "oikealla" tavalla?
• Rikkooko sisältö tai tekijä (esimerkiksi ikänsä vuoksi) käytetyn some-palvelun käyttöehtoja?
• Onko sisältö avoimesti julkaistu vai vaatiiko se kirjautumisen?
• Mikä on sisällön pysyvä www-osoite (URL)?
• Milloin sisältö mahdollisesti tulee poistumaan?
• Mihin laajempaan sisältökokonaisuuteen, viestiketjuun tai ajankohtaiseen keskusteluun sisältö liittyy?
• Mitä some-palvelu, kanava tai ryhmä, jossa sisältö on julkaistu, kertoo itse sisällöstä ja tekijästä?
• Miten suuren näkyvyyden ja suosion sisällön voi olettaa saavuttavan valitun julkaisutavan ja some-
palvelun perusteella?
• Mitä kävijäseuranta- ja lukutilastot kertovat sisällöstä?
• Miten sisältöä ja sen metatietoja on optimoitu hakukoneita ja sosiaalisessa mediassa jakamista varten?
• Miten suosittu sisältö on? Kuinka paljon sitä on jaettu sosiaalisessa mediassa?
• Ketkä ovat jakaneet sisältöä sosiaalisessa mediassa ja miten?
Monilukutaito ulottuu pinnan alle
Lähde: H. Pönkä, 2016, Monilukutaito ja sosiaalinen media opetuksessa,
http://www.slideshare.net/hponka/monilukutaito-ja-sosiaalinen-media-opetuksessa
94. Netin kollektiivinen tietovarasto ja
oppimisresurssit ovat pian kaikkien
käytössä missä ja milloin vain.
Tuoko teknologia ihmiselle 6. aistin?
Google Glass -kuva: Antonio Zugaldia, http://en.wikipedia.org/wiki/File:Google_Glass_detail.jpg (CC-BY)
Google Glass (2012-2015) oli
yritys tuoda netti
käyttäjänsä verkkokalvolle.
Aktiivisuusrannekkeet ja älykellot mittaavat meitä
ja ympäristöämme sekä sulautuvat osaksi viestintää.
95. LUKUSUOSITUS:
Monilukutaitoa
digiaikaan
– lukemisen ja kirjoittamisen uudet
haasteet ja mahdollisuudet
Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja
2016, toim. Kaisa Leino ja Outi
Kallionpää
https://www.aidinkielenopettajainliitt
o.fi/verkkokauppa/aol-n-
tuotteet/monilukutaitoa-digiaikaan-
2016/
Allekirjoittaneen kirjassa oleva artikkeli
on luettavissa netissä:
https://www.slideshare.net/hponka/
monilukutaito-ja-sosiaalinen-media-
opetuksessa