Esitys OAMK:in verkko-ohjaamisen seminaarissa 22.1.2016, Harto Pönkä, Innowise

1. Ohjausta
verkossa
Harto Pönkä
22.1.2016

2. Miten herättää diginatiiveissa motivaatio hitaaseen oppimiseen?

3. Kun totumme saamaan
tarvitsemamme helposti
Googlesta, voivat muut tavat
tuntua liian hankalilta, vaikka
tiedämme, että ne voisivat
tuottaa parempaa tietoa.
Netissä surffailu ja siihen
liittyvä audiovisuaalisten
ärsykkeiden ja jatkuvien
keskeytysten tulva voivat
johtaa lineaarisen
ajattelukyvyn rapautumiseen.
Netti haastaa syvällisen ajattelun
Lähde: Sosiaalisen median käsikirja, 2014

4. Mieti kaikki uusiksi

5. VERKOSSA
• Uusi ympäristö
• Uudet menetelmät
• Sosiaalinen rakenne muuttuu
• Online 24/7
• Sietämätön keveys
• Opettajan rooli muuttuu

8. Ongelmien/
kehityskohteen
analysointi
Ratkaisun
rakentaminen
Ratkaisujen
testaaminen
ja tarkentaminen
Reflektointi
ja raportointi
Ongelmien, ratkaisujen, menetelmien ja
design-periaatteiden tarkentaminen
Tutkijat ja
tutkimukseen
osallistujat
Design-periaatteet
ja innovaatiot
Design-syklit Tarkentuneet
design-periaatteet
Reeves, 2006
Opetuksen suunnittelu designina

9. Lähde: Laadukkaasti verkossa, https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1

10. Miksi teknologiaa?

11. Keskustelu
Mitä hyötyä
teknologiasta on
ohjaukselle/
opetukselle?

12. Teknologian ”perusedut”
• Teknologian avulla voidaan tehdä sellaista, mikä
muuten ei onnistuisi
• Ryhmän yhteinen virtuaalinen tila: mahdollisuus
keskustella ja tehdä yhteisiä tuotoksia
• Mahdollistaa työskentelyn ajasta ja paikasta
riippumatta (?)
• Tasavertainen mahdollisuus osallistumiseen (?)
• Tekstimuotoinen keskustelu ja asioiden selittäminen
tukee käsitteellistä ymmärtämistä (so. oppimista)
• Kaikki toiminta verkossa jää talteen ja siihen voidaan
palata myöhemmin

13. Älypuhelin
= kognitiivinen työkalu,
nykynuoren ensimmäinen oma nettipääte
BYOD

14. Oppimisalustojen tulee toimia joustavasti eri tilanteissa/laitteissa.
Kuva ja lisätietoa responsiivisuudesta: http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design

15. Nykyaikainen verkkoympäristö
• Responsiivinen: toimii useimmilla tämän hetken
laitteilla ja selaimilla
• Mobiili
– Toimii tableteilla ja kännyköillä
– Ei liitetiedostoja
– Ei pitkiä videoita
– Ei selainriippuvuuksia
– Ei vaadi selainlisäosia kuten Flashia tai Silverlightia
• Arjesta tutut some-palvelut hyötykäyttöön
– WhatsApp, Facebook, Google Drive, YouTube…

16. Yksityinen
(perhe ja ystävät)
Puolijulkinen
(tuttavat)
Julkinen
(kuka vain)
Some-palvelut on sijoiteltu kuvaan
niiden tyypillisen käyttötavan mukaisesti.

17. Pedagoginen käytettävyys
• Opittavuus, tekninen ja pedagoginen käyttökynnys
• Graafinen ulkoasu ja selkeys
• Sujuvuus ja toimivuus
• Koettu tehokkuus (mm. tietoisuus oppimisprosessista)
• Soveltuvuus erilaisiin tilanteisiin ja oppijoille
• Vuorovaikutteisuus (käyttäjä-oppimateriaali)
• Tavoitteellisuus
• Sosiaalisuus (kasvokkain tai välitteisesti)
• Motivaatio
• Lisäarvo opetukselle (hyödyt vs. haitat)
Lähde: Horila, M., Nokelainen, P., Syvänen, A. & Överlund, J. (2002). Verkossa: https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/virtuaaliset-
oppimisympaeristoet/oppimisympaeristoejen-kaeytettaevyys/pedagoginen-kaeytettaevyys

18. Pedagoginen käytettävyys pintaa syvemmältä:
• Mitä juuri tämä väline/verkkopalvelu mahdollistaa? Mitä ei?
• Miten ja mihin ihmiset yleensä käyttävät sitä? Miksi?
• Millaista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä se synnyttää?
• Millaisia sisältöjä ja menetelmiä siinä voidaan käyttää?

19. Perinteinen verkko-
oppimisympäristö:
kaikki toiminnot samassa
järjestelmässä
Tähtimalli: toimintoja
yhdistellään useista
verkkopalveluista
Pakettiratkaisu vai yhdistelmä?

21. Oppimisympäristön peruspalikoita
• Oppimisalustat (Moodle, Optima, yms.)
• Blogit (Wordpress, Blogger)
• Wikit (MediaWiki, Wikispaces, Purot.net)
• Käsitekarttatyökalut (Mindmeister, Bubbl.us, Popplet)
• Esitystyökalut (SlideShare , Prezi)
• Videopalvelut (YouTube, Vimeo)
• Jaetut tiedostot (Google Drive, Office 365/OneDrive, Dropbox)
• Jaetut muistiinpanot (Evernote, Diigo, Etherpad)
• Mikroblogit (Twitter, Yammer, Tumblr)
• Yhteisöpalvelut ja -sivustot (Facebook, Google+, Ning)
• Viestintä- ja verkkokokousohjelmat (Adobe Connect, Skype,
Lync)
• Pikaviestisovellukset (WhatsApp, Facebook Messenger)
• Jne.

22. Omassa blogissaan
oppija voi arvioida
omaa ja ryhmänsä
työskentelyä sekä
pohtia oppimisen
kannalta keskeisiä
aiheita.
Blogi
= ammatillinen portfolio
ja oppimispäiväkirja

23. Käsitekartta
= tiedon käsitteellinen
jäsennys, esitys, ideointi
https://www.mindmeister.com/

24. Dokumentteja testaamista varten:
https://drive.google.com/folderview?id=0B27vs0Ooc71mMUlPc2Vxem40V
0E&usp=sharing
Jaetut
tiedostot
= dokumenttien jako ja
yhteismuokkaus

25. SISÄLLÖT KESKUSTELU
https://www.purot.net/
Wiki
= kotisivu +
yhteistyö- ja
oppimisalusta

26. Menetelmiä verkko-ohjaukseen

27. OPPIMISEN TUKEMINEN:
• ymmärtävä oppiminen
• yhteisöllinen oppiminen
ja tiedonrakentelu
• oppimisprosessi
Valitse tapaukseen sopiva
pedagoginen malli tai luo
sellainen itse

28. Yhteisöllisen tiedonrakentelun
tuloksena syntyy parhaimmillaan
luomus tai innovaatio,
joka ylittää sen, mihin ryhmän
jäsenet olisivat yksinään kyenneet.
Yhteisöllistä oppimista tuetaan,
koska se käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.

29. Mitä menetelmiä olet
käyttänyt:
a) verkkoympäristöissä?
b) kännyköiden kanssa?

30. Projektioppiminen
• Mallina työelämän projektien toimintatavat ja tarpeet
• Suunnittelu, valmistelu, toteutus, tulosten esittäminen, arviointi
• Ryhmä päättää omat tavoitteensa ja työskentelytapansa
– Projektiin osallistuvien roolit/tehtävät
– Projektinhallinta: tehtävät, välietapit, riippuvuudet
– Käytettävät ohjelmistot: yhteistyö, dokumentointi, projektinhallinta,
aikataulut, resurssit, kustannukset
• Yhteisöllinen työskentely projektin aikana:
– Ongelmien täsmentäminen
– Tiedon kokoaminen ja analysointi
– Keskustelut, kysyminen, kriittisyys
– Tulosten tulkinta ja johtopäätökset
• Lopuksi tulosten esittely esim. posteri, www-sivu, esitys
Lisätietoa esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Projektioppiminen

31. Scrum projektiopintoihin?
Kuva: https://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpsist-oppimateriaali/4-menetelmia-ja-malleja/4-4-ketterat-menetelmat/4-4-1-scrum.html
• Työ tapahtuu yhä useammin tiimeissä. Oleellista on mm. tiedonhallinta,
oman ja muiden työn suunnittelu, viestintä- ja tietotekniikkataidot

32. Käänteinen opetus (flipped classroom)
• Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin:
– Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina
– Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa
– Koulussa aika varataan työskentelylle
• Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen
Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/
Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/

33. Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

34. Lähde: Silander 2012, https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/reflektiivinen-toiminnallinen-ongelmanratkaisu (CC-BY-SA)
Reflektiivinen malli
Reflektiivinen toiminnallinen
ongelmanratkaisu on
autenttisessa ympäristössä ja
tilanteessa tapahtuvan
mobiilioppimisen pedagoginen
malli, joka pohjautuu
ongelmakeskeiseen oppimiseen.
Lopussa oppija reflektoi eli
peilaa omaa toimintaansa
ongelman ratkaisemiseksi
toiminnan ja tilanteen
annotoinnin ja kuvauksen
pohjalta.

35. Rakenteellista ja käsikirjoita

36. Oppimispolku  oppimisprosessi
• Oppiminen on prosessi,
joka voidaan kuvata
oppimispolkuna
• Opettajan tehtävänä
on suunnitella, mitä
vaiheita ja etappeja
polulla on
Arviointi
Aloitus
Palaute
ja
lopetus
Tehtävä
Tehtävä
Miten tuet
oppimisprosessia
alusta loppuun?

38. Kurssiblogi vaiheistettuna
Kurssin dokumentointi ja yhteinen työtila
 Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa
 Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen
 Tiedon ja kokemusten jakaminen
https://polamkin23asiaa.wordpress.com/

39. Käsitekarttoja vaiheistettuna
Lähde: Lukkarinen, H. & Kääriäinen, M., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö,
http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf

40. Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä,
jotka tukevat, ohjaavat ja jäsentävät ryhmän jäsenten
älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.

41. http://www.thinglink.com/
(Esimerkkinä Anne Rongaksen kuva: http://www.thinglink.com/scene/311029963220320258 )
Aloitussivu / linkkiseinä

42. Matleena Laakson ja Auli Nikkasen someaakkoset ITK 2015 -konferenssissa, http://itk.fi/2015/ohjelma/posteri/204,
https://aulinikkanen.wordpress.com/2015/04/20/aakkosposteri-aurasmalla/ ja http://www.matleenalaakso.fi/2015/04/some-aakkosten-
kirjainten-sisallot.html (perustuu Aurasma-sovellukseen)

43. Graduwikin rakenne skriptinä
• Ilmennä verkkoympäristön
rakenteella prosessin vaiheita
• Käytä numerointia näyttämään
vaiheiden looginen järjestys.
Vielä parempi, jos ne
muodostavat ”juonen”!
• Oppijalle on hyödyksi hahmottaa
prosessin kokonaisuus
– Suunnitelmallisuus
– Mitä seuraavaksi, missä on maali?
• Erikseen pysyvät materiaalit ja
työtilat

44. Sivupohjat helpottavat aloittamista

45. Case:
Innolukio
Lisää aiheesta:
https://harto.wordpress.com/201
3/04/16/luovan-
ongelmanratkaisun-ja-
innovaatioiden-analyysia-
innolukiosta/

46. Yksilölliset työskentelyprosessit
Oppimista tai
vuorovaikutusta ei
voida pakottaa,
mutta sille
voidaan luoda
otolliset
olosuhteet.
Lähde: https://harto.wordpress.com/2013/04/16/luovan-ongelmanratkaisun-ja-innovaatioiden-analyysia-innolukiosta/

47. Pelillisyys oppimisessa
• Pisteet ja kilpailullisuus, tuloslistat
• Saavutukset
• Tasot, hahmon kehitys
• Vertailu, usein käyttäjien välillä
• Edistymispalkit
• Tunnustukset (esim. open badget)
• Virtuaalirahan ansainta
• Kyselyt ja ns. keskeytykset
• Tarinallisuus, juoni
• Todellisuuden jäljittely
• Pelit ja 3D-maailmat
Lähde ja lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pelillist%C3%A4minen

48. Kuva: http://some.lappia.fi/blogs/jonnetestaa/2014/12/10/tietovisat-opetuksen-piristyksena-osa-1-kahoot/ Kahoot: https://getkahoot.com/

49. Esimerkkinä Jari Larun kurssi: http://www.slideshare.net/larux/tieto-ja-viestintatekniikka-
pedagogisena-tyovalineena-luento-1

50. Oppijalähtöisyys ja yksilöllinen opetus
• Kyse ei ole siitä, miten opettaja haluaa opettaa
• Kyse on siitä, miten oppija haluaa oppia
– Miten oppijan toiveet otetaan huomioon
– Miten opittavasta asiasta tulee tärkeä, ”oma”
– Miten oppija hallitsee oppimisprosessiaan
– Miten pidetään motivaatio yllä
– Miten oppiminen tulee ”lähelle” ja omalle vastuulle
 Silloin oppija ei nuku tai huku luentosalin massaan
• Jos sinulla on 200 osallistujaa, et voi luennoida kaikille yhdellä
kertaa tai ohjata jokaista erikseen.

51. Yhteenvetoa

52. Opettajan ei-eit
• ”Siirrän kurssin verkkoon sellaisenaan”
– Ei toimi, koska verkossa on erilaiset haasteet ja mahdollisuudet
• ”Käytän Moodlea, koska se on laitoksemme valinta”
– Mihin unohtui tavoite-, sisältö- ja oppijalähtöisyys?
• ”Käytän jatkossa menetelmää X kaikilla kursseillani”
– Vaihtelevia työtapoja tarvitaan myös verkossa!
• ”En kehitä enää kurssia Y, koska olen jo saanut sen
sujumaan melko hyvin”
– Onko tosiaan aihetta, joka ei enää kehity?
– Entä ammatillinen kehittyminen opettajana?

53. Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/
Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672

54. Teknologis-pedagoginen sisältötieto
• Tietoa siitä, mitkä pedagogiset menetelmät ja
teknologiset ratkaisut sopivat juuri tämän aiheen
opettamiseen ja oppimiseen
• Mahdollistaa teknologian tehokkaan käytön
opetuksen ja oppimisen tukena
• Edellyttää opettajalta jatkuvaa osaamisen
ylläpitoa kaikista osatekijöistä:
– Sisältötieto
– Pedagoginen tieto
– Teknologinen tieto

55. 1. LUO KURSSIN DESIGN / VALITSE MALLI
2. RAKENNA DESIGNIA TUKEVA YMPÄRISTÖ
3. AVAA DESIGN OPPIJOILLE
4. OHJAA JA VAADI HYVIÄ TUOTOKSIA
5. MAHDOLLISTA YKSILÖLLINEN OPPIMINEN
6. KERÄÄ DATAA OPPIMISPROSESSISTA
7. PANOSTA PALAUTTEISIIN JA ARVIOINTIIN
8. TUTKI, ANALYSOI, KEHITÄ, JAA

56. Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
Kiitos!