Opetuksen suunnittelu: pedagogiset ja teknologiset ratkaisut
•
12 likes•13,265 views
Koulutus Itä-Suomen yliopistolle, 16.9.2015, Harto Pönkä, Innowise
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Viewers also liked
Viewers also liked (8)
Similar to Opetuksen suunnittelu: pedagogiset ja teknologiset ratkaisut
Similar to Opetuksen suunnittelu: pedagogiset ja teknologiset ratkaisut (20)
More from Harto Pönkä
More from Harto Pönkä (20)
Opetuksen suunnittelu: pedagogiset ja teknologiset ratkaisut
- 3. Opetuksen suunnittelu design- tutkimuksen näkökulmasta Ongelmien/ kehityskohteen analysointi Ratkaisun rakentaminen Ratkaisujen testaaminen ja tarkentaminen Reflektointi ja raportointi Ongelmien, ratkaisujen, menetelmien ja design-periaatteiden tarkentaminen Tutkijat ja tutkimukseen osallistujat Design-periaatteet ja innovaatiot Design-syklit Tarkentuneet design-periaatteet Reeves, 2006
- 4. Design-prosessi Paikallinen teoria Reflektointi Reflektointi Teoriaa kehitetään design-syklien avulla Reflektointi Gravemeijer & Cobb, 2006 Design- sykli Design- sykli Design- sykli Design- sykli
- 5. Lähde: Laadukkaasti verkossa, https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1
- 7. Tavoitteet ja sisältötieto • Aihe, laajuus • Osaamistavoitteet (OPS) • Ydinainesanalyysi – 1) Ydinaines, 2) täydentävä tietous, 3) erityistietämys – A) Tieteellinen osaaminen, B) ammatillinen osaaminen • Laajempi näkökulma: – aihekokonaisuudet ja käsitteet – suhde koulutuksen kokonaisuuteen Määrittelee paitsi oppimistavoitteet, myös sen, mitä opettajan tulee osata
- 8. Pedagoginen sisältötieto • Tietoa siitä, miten aihetta voidaan opettaa • Tietoa siitä, mitkä pedagogiset menetelmät soveltuvat aiheen opettamiseen • Esimerkiksi: – Miten oppijoiden aiemmat tiedot vaikuttavat aiheen oppimiseen? – Mitkä asiat on opittava ensiksi, entä sen jälkeen? – Mitkä asiat oppija pystyy opiskelemaan itsenäisesti? – Missä asioissa oppijat yleensä tarvitsevat apua? – Missä asioissa oppijoiden on tehokkainta toimia ryhmissä?
- 9. Teknologis-pedagoginen tieto • Tietoa teknologian mahdollisuuksista tukea opetusta ja oppimista • Tietoa siitä, mitkä teknologiset ratkaisut soveltuvat eri pedagogisiin menetelmiin • Tietoa siitä, miten opetus, oppiminen ja ryhmäprosessit muuttuvat, kun käytetään eri teknologisia ratkaisuja
- 10. Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/ Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672
- 11. Teknologis-pedagoginen sisältötieto • Tietoa siitä, mitkä pedagogiset menetelmät ja teknologiset ratkaisut sopivat juuri tämän aiheen opettamiseen ja oppimiseen • Mahdollistaa teknologian tehokkaan käytön opetuksen ja oppimisen tukena • Edellyttää opettajalta jatkuvaa osaamisen ylläpitoa kaikista osatekijöistä: – Sisältötieto – Pedagoginen tieto – Teknologinen tieto
- 12. Kuva: https://twitter.com/PauliinaMakela/status/642634392012234752 Pekan blogissa lisää yksilöllisestä opetuksesta: http://maot.fi/
- 13. Oppijalähtöisyys ja yksilöllinen opetus • Kyse ei ole siitä, miten opettaja haluaa opettaa • Kyse on siitä, miten oppija haluaa oppia – Miten oppijan toiveet otetaan huomioon – Miten opittavasta asiasta tulee tärkeä, ”oma” – Miten oppija hallitsee oppimisprosessiaan – Miten pidetään motivaatio yllä – Miten oppiminen tulee ”lähelle” ja omalle vastuulle Silloin oppija ei nuku tai huku luentosalin massaan • Jos sinulla on 200 oppijaa luennolla, et voi vain luennoida. Sinun on suunniteltava opetus eri tavalla.
- 14. Opettajan ei-eit • ”Siirrän kurssin verkkoon sellaisenaan” – Verkkoon siirtyminen edellyttää aina uudistamista • ”Käytän Moodlea, koska se on laitoksemme valinta” – Mihin nyt unohtui sisältö-, tavoite- ja oppijalähtöisyys? • ”Käytän jatkossa sovellusta X kaikilla kursseillani” – Vaihtelevia työtapoja tarvitaan myös verkossa! • ”En kehitä enää kurssia Y, koska olen jo saanut sen sujumaan melko hyvin” – Onko tosiaan aihetta, joka ei enää kehity? – Entä ammatillinen kehittyminen opettajana?
- 16. Pedagoginen malli • Pedagogisella mallilla viitataan oppimisteoriaan pohjautuvaan käytännön malliin • Pedagoginen malli kertoo, miten opetus toteutetaan tai oppimisprosessin vaiheiden tulisi edetä
- 17. Käänteinen opetus (flipped classroom) • Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin: – Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina – Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa – Koulussa aika varataan työskentelylle • Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/ Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/
- 18. Projektioppiminen • Mallina työelämän projektien toimintatavat ja tarpeet • Suunnittelu, valmistelu, toteutus, tulosten esittäminen, arviointi • Ryhmä päättää omat tavoitteensa ja työskentelytapansa – Projektiin osallistuvien roolit/tehtävät – Projektinhallinta: tehtävät, välietapit, riippuvuudet – Käytettävät ohjelmistot: yhteistyö, dokumentointi, projektinhallinta, aikataulut, resurssit, kustannukset • Keskeistä yhteistoiminnallinen tai yhteisöllinen työskentely projektin aikana: – Ongelmien täsmentäminen – Tiedon kokoaminen ja analysointi – Keskustelut, kysyminen, kriittisyys – Tulosten tulkinta ja johtopäätökset • Lopuksi tulosten esittely esim. posteri, www-sivu, esitys Lisätietoa esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Projektioppiminen
- 19. Tutkivan oppimisen malli Hakkarainen, Lonka, & Lipponen, 1999; Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkiva_oppiminen
- 20. Tutkiva oppiminen tarkemmin Kuva: Tarmo Toikkainen, http://tarmo.fi/blog/2008/10/20/tutkivan-oppimisen-etenemisen-kaavakuva/
- 21. Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL) 1. Tapaukseen ja virikkeeseen tutustuminen ja tapaukseen liittyvien käsitteiden selventäminen 2. Ongelman tai kuvattavan ilmiön määrittely 3. Aivoriihi, vapaa assosiaatio 4. Ongelman analysointi: ilmiötä kuvaavan selitysmallin rakentaminen, väitteiden perustelu 5. Oppimistavoitteiden muodostaminen 6. Itsenäisen työskentelyn vaihe (esim. viikko) 7. Purku: opitun tiedon analysointi ja arviointi
- 22. Opiskelijoiden roolit PBL-työskentelyssä • Puheenjohtaja: valmistautuu, jäsentää keskustelua, esittää kysymyksiä, pitää huolta työskentelyn etenemisestä aikataulun mukaisesti, johtaa puhetta ja vetää keskusteluja yhteen • Sihteeri: kirjaa ylös oppimistavoitteet ja avainsanat, rakentaa selitysmallia taululle, kirjoittaa ylös käytyä keskustelua purkutilanteessa • Ryhmän jäsenet: osallistuvat aktiivisesti keskusteluun kysyen ja kommentoiden, jakavat omaa tietoaan muille, valmistautuvat purkutilanteeseen muistiinpanoin, arvioivat työskentelyä • Tuutori: neuvoo tarvittaessa, kysyy ja arvioi toimintaa
- 23. Lähde: Silander 2012, https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/reflektiivinen-toiminnallinen-ongelmanratkaisu (CC-BY-SA) Reflektiivinen malli Reflektiivinen toiminnallinen ongelmanratkaisu on autenttisessa ympäristössä ja tilanteessa tapahtuvan mobiilioppimisen pedagoginen malli, joka pohjautuu ongelmakeskeiseen oppimiseen. Lopussa oppija reflektoi eli peilaa omaa toimintaansa ongelman ratkaisemiseksi toiminnan ja tilanteen annotoinnin ja kuvauksen pohjalta.
- 24. Lähde: Silander 2012, https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/case-pohjainen-mobiilioppiminen (CC-BY-SA) Case-pohjainen malli
- 25. Palapelimalli – sovella vapaasti! 1. Kotiryhmissä 3. Kotiryhmissä2. Eksperttiryhmissä
- 28. Teknologian ”perusedut” oppimiselle • Teknologian avulla voidaan tehdä paljon sellaista, mikä muuten ei onnistuisi (kognitiiviset työkalut, virtuaalimaailmat, mallintaminen jne.) • Mahdollistaa työskentelyn ajasta ja paikasta riippumatta (silti aika ja paikka tarvitaan edelleen ) • Ryhmän yhteinen virtuaalinen tila: mahdollisuus keskustella ja tehdä yhteisiä tuotoksia • Tekstimuotoinen keskustelu ja asioiden selittäminen tukee käsitteellistä ymmärtämistä (so. oppimista) • Tasavertainen mahdollisuus osallistumiseen (?) • Kaikki toiminta verkossa jää talteen/dokumentoituu ja siihen voidaan palata myöhemmin
- 29. BYOD tuo oppimisprosessin taskuun Samsung Galagy S5 (Android) Apple iPhone 5S (iOS) Nokia Lumia 1520 (Windows Phone) Kuvat: Wikimedia Foundation Galaxy S5: Ville A-R, http://en.wikipedia.org/wiki/File:Samsung_Galaxy_S5_valkoisena_v%C3%A4rivaihtoehtona_2014-04-27_19-51.jpg (CC-BY-SA 3.0) iPhone 5S: Zach Vega, http://commons.wikimedia.org/wiki/File:IPhone_5s.png#mediaviewer/Tiedosto:IPhone_5s.png (CC-BY-SA 2.0) Lumia 1520: Kārlis Dambrāns, http://en.wikipedia.org/wiki/File:Nokia_Lumia_1520_(11433201303).jpg (CC-BY 2.0)
- 30. Oppimisalustojen tulee toimia joustavasti eri tilanteissa/laitteissa. Kuva ja lisätietoa responsiivisuudesta: http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design
- 31. Nykyaikainen verkkoympäristö • Responsiivinen: toimii useimmilla tämän hetken laitteilla ja selaimilla • Mobiili – Toimii tableteilla ja kännyköillä – Ei liitetiedostoja – Ei pitkiä videoita – Ei selainriippuvuuksia – Ei vaadi selainlisäosia kuten Flashia tai Silverlightia • Arjesta tutut some-palvelut – WhatsApp, Facebook, Google Drive, YouTube…
- 32. • Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa? • Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot • Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä • Upotustoiminnot ja RSS-syötteet • Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva • Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa? Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus Pedagoginen käytettävyys
- 33. Opetusympäristön peruspalikoita • Oppimisalustat (Moodle, Optima, yms.) • Blogit (Wordpress, Blogger) • Wikit (MediaWiki, Wikispaces, Purot.net) • Käsitekarttatyökalut (Mindmeister, Bubbl.us, Popplet) • Esitystyökalut (SlideShare , Prezi) • Videopalvelut (YouTube, Vimeo) • Jaetut tiedostot (Google Drive, Office 365/OneDrive, Dropbox) • Jaetut muistiinpanot (Evernote, Diigo, Etherpad) • Mikroblogit (Twitter, Yammer, Tumblr) • Yhteisöpalvelut ja -sivustot (Facebook, Ning) • Viestintä- ja verkkokokousohjelmat (Adobe Connect, Skype, Lync) • Pikaviestisovellukset (WhatsApp, Facebook Messenger)
- 34. Jarin esitys: http://www.slideshare.net/larux/mobiilioppiminen-15204317 Jeremy Roschelle: http://www.ctl.sri.com/publications/downloads/UnlockingWILDs.pdf
- 35. Käytettävien ohjelmien koordinointi • Mitä välineitä missäkin vaiheessa opintoja? • Mitä laitteita on käytössä? • Mitä verkkopalveluita tuetaan, mitä ei? • Missä määrin opiskelijat voivat tehdä valintoja? • Tärkeimmistä välineistä ja ohjelmista kannattaa tehdä suunnitelma koko koulutuksen ajalle
- 38. OPPIMISEN TUKEMINEN: • ymmärtävä oppiminen • yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu • oppimisprosessi Jos unohdat oppimisen tukemisen, unohda koko juttu!
- 39. Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä Tähtimalli: toimintoja yhdistellään useista verkkopalveluista Pakettiratkaisu vai yhdistelmä?
- 41. Esim. kurssin yhteinen blogi, wiki tai Facebook- ryhmä Vastuu opettajalla 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + tarvittaessa jokin uusi palvelu 2. Annetaan palikoita myös oppijoille 4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön Tähtimallin mukainen sosiaalisen median oppimisympäristö 3. Laitetaan monta palikkaa yhteen! Sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi Vastuu opiskelijoilla Katso kuva: http://xkcd.com/802/
- 42. • Oppimisympäristö rakennetaan useista verkkopalveluista • Seurantasivulle liitetään käytettävien palveluiden linkit, RSS- syötteet ja/tai upotukset • Seurantasivun kautta on helppo seurata verkkotyöskentelyä Lisää aiheesta: Sosiaalisen median opetuskäyttö, Tähtimalli
- 43. Esimerkki tähtimallista Seuranta-/kotisivu, tehtävät ja osallistujat Moodle tai wiki Yhteisöllinen työskentely Ryhmien wiki-työtilat Tiedon prosessointi ja visualisointi MindMeister tai muu käsitekarttaohjelma Vertaistuki ja keskusteleminen Facebook-ryhmä tai muu keskustelukanava Luentomateriaalien jakaminen SlideShare Kurssin aikataulut Google Calendar Oppimisen reflektointi Opiskelijoiden blogit Seurantasivun kautta on helppo seurata opetusta ja työskentelyä.
- 44. ”Tiedon luominen on parasta oppimista.” - keskustelua
- 45. Suunnittele helposti seurattava polku
- 46. Oppimispolku oppimisprosessi • Oppiminen on prosessi, joka voidaan kuvata oppimispolkuna • Opettajan tehtävänä on suunnitella, mitä vaiheita ja etappeja polulla on Arviointi Aloitus Palaute ja lopetus Tehtävä Tehtävä Miten tuet oppimisprosessia alusta loppuun?
- 48. • Mitä vaiheita oppimiseen kuuluu? Käytätkö valmista oppimismallia? • Miten toteutat oppimisen vaiheet: millä tehtävillä ja työskentelytavoilla? • Mitä välineitä/verkkopalveluja käytetään eri vaiheissa? • Missä roolissa opiskelijat ja opettaja(t) toimivat eri vaiheissa? Kenellä on vastuu etenemisestä? • Miten teet oppimisprosessin näkyväksi oppijoille? Suunnittelun apukysymyksiä
- 49. • Välineiden tulee sopia opetuksen tavoitteisiin • Toiminnan ja sisältöjen vaihtelevuus • Opetuksen vaiheistaminen, deadlinet • Lähi- ja verkko-opetuksen jaksottaminen (monimuoto-op.) • Suunnitelman ja oppimisympäristön vastaavuus • Arviointi: lopputulos vai prosessi, yksilö vai ryhmä, opettaja vai vertais-? • Palautteen kerääminen ja antaminen Suunnittelun periaatteita
- 50. Esimerkkejä verkkokurssin työtavoista • Opiskelumateriaalien lukeminen, kuunteleminen ja katseleminen • Kirjoittaminen yksin tai yhteisöllisesti • Harjoitusten ja tehtävien tekeminen netissä • Tuotosten palauttaminen tiedostoina • Muiden tuotosten kommentointi • Keskustelua erilaisissa ryhmissä • Muiden työskentelyn seuraaminen ja arviointi • Visualisointi: käsitekartat, kaaviot, piirrokset jne. • Aikatauluista sopiminen ja niiden seuraaminen
- 51. Uusia menetelmiä sosiaalisesta mediasta • Jakaminen + keskustelu • Kuratointi • Crowdsourcing/verkostohaastattelu • Live-raportointi • Viestiseinä/palautekanava • … ja keskustelu jatkuu netissä –käytäntö
- 52. Esimerkkejä
- 53. Omassa blogissaan oppija voi arvioida omaa ja ryhmänsä työskentelyä sekä pohtia oppimisen kannalta keskeisiä aiheita. Blogi = ammatillinen portfolio ja oppimispäiväkirja
- 55. Kurssiblogi Kurssin dokumentointi ja yhteinen työtila Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen Tiedon ja kokemusten jakaminen https://polamkin23asiaa.wordpress.com/
- 56. SISÄLLÖT KESKUSTELU https://www.purot.net/ Wiki = kotisivu ja yhteisöllistä työskentelyä
- 57. Käsitekarttoja vaiheistettuna Lähde: Lukkarinen, H. & Kääriäinen, M., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf
- 58. Lähde: Kuure, L. & Onkamo, V., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf Osallistuva tutkimusprojekti somessa
- 59. Lähde: Laru, J. (2012). Scaffolding learning activities with collaborative scripts and mobile devices, kasvatustieteiden väitöskirja, saatavana PDF-muodossa: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9940-7
- 60. Paras todennäköisyys hyviin oppimistuloksiin oli niillä opiskelijoilla, jotka olivat aktiivisia ryhmänsä wikin tekemisessä. Ne opiskelijat, jotka olivat aktiivisia blogireflektoijia, olivat myös aktiivisia wikiartikkeleiden muokkaajia ja kirjoittajia. Tätä voidaan pitää esimerkkinä oppimisesta, joka on yhtä aikaa reflektoivaa ja yhteisöllistä. ” Jari Laru, 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö (toim. Pönkä, Impiö & Vallivaara) http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978- 951-42-9823-3 Tarkemmin Larun väitöskirjassa: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9940-7
- 62. 1. Pedagogisen mallin valinta ja työskentelyvaiheiden suunnittelu 2. Oppimisympäristön valinta, suunnittelu ja rakentaminen 3. Opetus, työskentelyn tukeminen ja arviointi 4. Työskentelyn päättäminen ja arviointi Tavoitteet, resurssit, opettajien ja oppijoiden valmiudet Opetus suunnittelusta toteutukseen
- 63. Lähde: Laru, J., 2015, http://www.slideshare.net/larux/tuulta-purjeisiin-ja-tytt-vauhtia-kohti-tuulimyllyj
- 64. Suunnittelun tarkastuslista • Yleiset oppimistavoitteet ovat nähtävillä verkossa. • Kurssin suunnitelma on siten avoin, että kurssilla pystytään luomaan yhteiset tavoitteet opiskelijoiden kanssa. • Opiskelijoiden etukäteistietoja on kartoitettu selvittämällä, minkälaisia taustatietoja kurssille tulijoilla on. • Kurssi on suunniteltu vuorovaikutusta tukevaksi. • Kurssi on suunniteltu opiskelijan aktiivisuutta ja omatoimisuutta tukevaksi. • Kurssin suunnittelussa on huomioitu käytössä olevat resurssit. • Oppimisympäristön käyttöä opetuksessa on suunniteltu etukäteen. • Oppimisympäristö on valittu huomioiden oppimistavoitteet. • Oppimisympäristö on rakennettu siten, että opiskelijat hahmottavat, mistä dokumentit löytyvät ja minne heidän tuotoksensa on tarkoitus laittaa. • Verkkomateriaalit ovat teknisesti toimivia. • Verkko-oppimateriaalin määrä on sopiva suhteessa kurssin laajuuteen. • Verkko-oppimateriaali on helposti saatavissa. • Työnjako opettajien kesken on selkeä. • Kurssin aikataulu ja määräajat ovat opiskelijoiden nähtävissä verkossa. Lähde: Laadukkaasti verkossa, https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1
- 65. • Metasuunnittelu: miten suunnittelen juuri tämän kurssin? • Alan ”työstämään” aihetta hyvissä ajoin • Kerään tuoretta materiaalia – Ajankohtaiset some-keskustelut ja uutiset – Kollegoiden materiaalit aiheesta (vertaisnäkökulma) – Tutkimukset, artikkelit (kova tieto) • Teen opetusmateriaalia (kuvat, esitykset, videot, blogi) • Pyrin asettumaan kohderyhmän ”pään sisään” – Keitä he ovat, mitä osaavat, mitä ovat viimeksi opiskelleet, millaisia ammatillisia haasteita heillä on (esim. nyt opetuskokeilut), mistä asioista he ovat kiinnostuneita • Mietin tavoitteet – millä tavalla nämä asiat oppii parhaiten? – Tästä seuraa: pedagoginen malli ja skriptaus Menetelmät Materiaalit Tehtävät Verkkoympäristö Arviointi Miten itse suunnittelen opetusta?