Koulutus Nokian kaupungin Digihankkeen loppuseminaarissa, 1.9.2020, Harto Pönkä, Innowise

1. Organisaatio somessa -
tasapainoilua
luottamuksella
1.9.2020
Harto Pönkä
Innowise
Kuva: Marvin Meyer @Unsplash, 2018

2. Puheenvuoron aiheita
2
Mihin somepalvelujen
suosio perustuu?
Tunteet ja verkostot sekä
somen pimeä puoli
Miten luottamus syntyy ja
mihin luotetaan?

3. Suosituimmat somepalvelut Suomessa
Datalähde: DNA, Digitaaliset elämäntavat, 2020, https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00513/ceded4cb-ddeb-4441-9081-46990b8e41ac.pdf
(N=1036, 16-74-vuotiaat), käyttö vähintään viikoittain, SVT:n väestötiedot 2019 (stat.fi), kuva: Harto Pönkä, 18.5.2020.
3

4. Sosiaalisen median käyttö Suomessa
 WhatsApp ja Facebook ovat kaiken ikäisten suosiossa
 Instagram ja Snapchat ovat varsinkin nuorten käytössä.
Datalähde: DNA, Digitaaliset elämäntavat 2020 kyselytutkimus, 14.5.2020 (N=1036, 16-74-v.), käyttö vähintään viikoittain,
https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00513/ceded4cb-ddeb-4441-9081-46990b8e41ac.pdf
4

5. Korona lisäsi WhatsAppin ja Instagramin päivittäistä käyttöä
Datalähde: DNA, Digitaaliset elämäntavat 2020 kyselytutkimus, 14.5.2020 (N=1036, 16-74-v.), käyttö vähintään päivittäin,
https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00513/ceded4cb-ddeb-4441-9081-46990b8e41ac.pdf
5
Kysely on tehty 13.-22.3.2020.
Vastaukset ennen ja jälkeen
poikkeustilan julistamista 16.3.

6. Somepalvelujen käyttö kytkeytyy sosiaalisiin piireihin
Mistä somepalvelusta voisit
olla vähiten erossa?
 WhatsApp: 56 %
 Facebook 25 %
 YouTube 20 %
 Instagram 12 %
 Snapchat 5 %
 Twitter 3 %
 LinkedIn 2 %
 Pinterest 2 %
(osuus palvelua käyttävistä)
Somepalvelut on sijoitettu kuvaan niiden tyypillisen käyttötavan mukaan. Vrt. Dunbarin sosiaaliset piirit: 5, 15, 50, 150.
Lähde (%-luvut): AudienceProject Insights 2019, App & Social media usage, suomalaiset vastaajat (N=1961, 15-75-vuotiaat)
6

7. Somepalvelujen käyttö eri tarkoituksiin
Datalähde: AudienceProject, Insights 2019: Apps & social media usage,
https://www.audienceproject.com/wp-content/uploads/audienceproject_study_apps_social_media.pdf (n=1961 vastaajaa Suomessa, 15-75-vuotiaat)
7

8. Verkko ja some ovat suomalaisten pääasiallinen uutislähde
8
Lähde: Uutismedia verkossa 2020, Reuters-instituutin Digital News Report Suomen maaraportti, N=2050 (yli 18-vuotiaat),
https://www.mediaalantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/Reuters-Uutismedia-verkossa_raportti-Suomi_2020.pdf

9. Suomalaisten luottamus verkko- ja somepalveluihin uutislähteenä
9
Lähde: Matikainen, Ojala, Horowitz & Jääsaari, 2020, Media ja yleisön Luottamuksen ulottuvuudet: Instituutiot, journalismi ja mediasuhde,
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/hy_tunteet_pelissa_raportti.pdf

10. Tunteet ja verkostojen mekanismit

11. Some tuottaa sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita
11
ilo toisten puolesta
yhteenkuuluvuuden tunne
Pidätkö siitä, mitä ihmiset
kertovat somessa?
Koetko somen yhdistävän
ihmisiä?
yksinjäämisen tunne
kateus
Oletko tyytyväinen
saamiisi reaktioihin?
myönteinen palaute vertailu
Minkä tyyppisiä sisältöjä
yleensä näet somessa?
hauskuus ja huumorisisällöt masentava huoli- ja vihapuhe
Lisää aiheesta esim. Emilia Matsi, 2020, Sosiaalinen media ja hyvinvointi korkeakouluopiskelijoiden kuvaamana,
https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/64406/emilia_matsi.pdf?sequence=1&isAllowed=y

12. Mitä tunteita sosiaalinen media herättää?
Oma somen käyttö Ystävien somepäivitykset
Rentoutuminen 29 % 16 %
Ilo 21 % 35 %
Huolettomuus 15 % 11 %
Innostus 14 % 20 %
Ärtymys 14 % 13 %
Mielenrauha 11 % 9 %
Huoli 9 % 6 %
Pelko 5 % 3 %
12
Lähde: DNA, Digitaaliset elämäntavat, 2020, https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00513/ceded4cb-ddeb-4441-9081-46990b8e41ac.pdf

13. Tykkäätkö?
Tykkäykset ovat käyttäjien profilointia, jota
hyödynnetään somepalvelujen algoritmeissa.
Sen avulla tunnistetaan:
1) suositut sisällöt
2) mistä sinä pidät
3) mitä sinä tuotat
Vimeo 2005
FriendFeed 2007
Facebook 2008 / 2010
YouTube 2010
Twitter 2015
13
Kuva: Facebookin tykkäysikoni, Enoc vt @ Wikipedia,
https://en.wikipedia.org/wiki/Like_button#/media/File:Facebook_like_thumb.png (public domain)

14. 14
Facebookin reaktiot
Facebookin tutkimuksen (2014) mukaan positiiviset
julkaisut synnyttivät käyttäjissä positiivisia tunteita
ja negatiiviset julkaisut negatiivisia tunteita.
Facebook julkaisi reaktiot vuonna 2016. Halaus lisättiin keväällä 2020.
Reaktioiden avulla Facebookin on mahdollista synkronoitua käyttäjän
tunnetilaan eli näyttää sen mukaisia sisältöjä.
Lähde: Kramer, Guillory, & Hancock, 2014, Experimental evidence of massive-scale emotional contagion through social networks,
https://www.pnas.org/content/111/24/8788.full

15. “Facebookin tarkoituksena on tunnistaa
käyttäjien tunnetila, jotta heille voidaan
näyttää sopivia julkaisuja.
Näin käyttäjät saadaan viipymään
palvelussa mahdollisimman pitkään,
jolloin heille voidaan näyttää
mahdollisimman paljon mainoksia.
15

16. 16
Kuva: Pixabay
Algoritmia voi
manipuloida
Uudelle julkaisulle voidaan
hankkia nopeasti reaktioita
esim. haippirinkien avulla ja
muilla keinoilla, jolloin
algoritmi luulee sitä suosituksi
ja näyttää useammille.
Näkyvyyden hankkiminen on sallittua niin
kauaa, kun reaktioista ei makseta muille.

17. Facebook suosii vihanaamaa?
Tutkija Aleksi Knuutila selvitti puolueiden
Facebook-viestintää 1.2.2017–14.4.2019.
Suuttumusta aiheuttavat viestit saivat
eniten klikkauksia, kommentteja ja jakoja.
Eniten vihanaama-emojia käytettiin
Perussuomalaisten ja Vasemmiston
julkaisuihin reagoinnissa.
Facebookin algoritmi saattaa vahvistaa
vihaisuutta aiheuttavia julkaisuja.
17
Lähde: Aleksi Knuutila, 2019,
https://politiikasta.fi/narkastyksen-kone-miksi-uusoikeiston-aani-kuuluu-verkossa-muita-vahvemmin/
Yleisimpien tunnereaktioiden osuus eniten tunteita
herättävissä viesteissä puolueiden ja ehdokkaiden
Facebook-sivuilla.

18. 18
Lähde: Pew, 2017,
http://www.people-press.org/2017/02/23/partisan-conflict-and-congressional-outreach/pdl-02-23-17_antipathy-new-00-02/
Tuohtuneet viestit saivat keskimäärin tuplasti enemmän
tykkäyksiä ja 3-4 kertaa enemmän kommentteja kuin viestit,
joissa ei tuotu esiin erimielisyyttä.
Tunne vs. järki

19. “Jos julkaisu lähestyy provokatiivisen
sisällön rajaa, ihmiset sitoutuvat
siihen keskimääräistä enemmän,
vaikka he sanovat meille
myöhemmin, että he eivät pidä
sisällöstä.
- Sheryl Sandberg,
Facebookin operatiivinen johtaja
19
Lähde: WSJ/HS, 30.8.2020,
https://www.hs.fi/talous/art-2000006618004.html

20. 20
Kuva: Kiran Garimella/Aalto-yliopisto
Lähde: STT, 2017, https://www.sttinfo.fi/tiedote/algoritmi-voi-luoda-sopua-clintonin-ja-trumpin-kannattajien-valille?publisherId=37936456&releaseId=57059022
Sosiaalisen median verkostoissa voi syntyä ennakkokäsityksiä vahvistavia
kuplia ja ”kaikukammioita”. Someväittelyissä eri mieltä olevat jakaantuvat
vastakkaisiin leireihin, joiden välissä on vaikea olla.
Polarisaatio

21. Harva ajattelee olevansa kuplassa, mutta informaatiovaikuttamiseen uskotaan
21
Lähde: Matikainen, Ojala, Horowitz & Jääsaari, 2020, Media ja yleisön Luottamuksen ulottuvuudet: Instituutiot, journalismi ja mediasuhde,
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/hy_tunteet_pelissa_raportti.pdf

22. Verkostossa jokainen on kuplassa
22

23. Luottamuksen nakertajat

24. Botit
▪ Botti tarkoittaa käyttäjätunnusta, joka toimii
tietokoneohjelman ohjaamana.
▪ Hyödyllisiä botteja ovat esimerkiksi uutisista
ja päivän keskustelunaiheista automaattisesti
kertovat Twitter-tilit.
▪ Haitallisia botteja ovat esimerkiksi
spämmibotit ja trollibotit.
▪ Botteja voidaan käyttää myös valeuutisten
levittämiseen ja maalittamiseen.
▪ Botin tunnistaminen pelkästään profiilin
perusteella on vaikeaa.
▪ Botin voi tunnistaa esimerkiksi siitä, että se
julkaisee viestejä vuorokauden ympäri tai
reagoi pääasiassa samojen tahojen tai tietyn
aiheen julkaisuihin.
24
Kuva: esimerkkejä Twitter-bottien viestien jakaantumisesta eri vuorokauden tunneille.

25. Trollaus
▪ Tarkoituksena ärsyttää muita.
▪ Trolli-sanaa käytetään myös yksittäisistä
provosoivista viesteistä.
▪ Trolli ”onnistuu”, jos joku ottaa hänet
todesta ja alkaa väittelyyn tai suuttuu.
▪ Trollaus synnyttää ristiriitoja ja voi estää
järkevän keskustelun aiheesta.
▪ Trolleiksi voidaan kutsua myös käyttäjiä,
jotka levittävät tiettyä aatetta tai
mielipidettä tukevaa tietoa tai
suoranaista propagandaa.
▪ Twitter poisti esim. ”Pietarin
trollitehtaaseen” (virall. Internet Research
Agency, IRA) yhdistettyjä käyttäjiä 3613
kpl lokakuussa 2018.
25
Kuvakaappaus: Reijo Tossavainen, 13.1.2020,
https://twitter.com/ReijoTossavaine/status/1216727044295417863
Esimerkki: entinen kansanedustaja lainaa
twiittiä, joka on todennäköisesti
tarkoituksellista trollausta.

26. Twitterin poistamia IRA:n trollien twiittejä (2016)
26
Poistettaessa Tennessee-tilillä oli 147 767 seuraajaa ja ”Pamela Moorella” 72 121 seuraajaa.
Lähde: Twitter, Information operations,
https://transparency.twitter.com/en/information-operations.html (poistetut tilit ja materiaalit ovat ladattavissa)

27. 27
Alkuperäisessä kuvassa vuodelta 2014 Obamalla ei ole RIP Epstein -paitaa
Lähde: Janne Ahlberg, HoaxEye –blogi, 16.8.2019, https://hoaxeye.com/2019/08/16/obamas-t-shirt/
Alkuperäinen kuva: Julie Thurston, Getty Images, https://www.gettyimages.fi/detail/news-photo/president-obama-greets-well-wishers-at-marine-corps-base-news-photo/531682369
Kuvamanipulaatiot ja valeuutiset

28. Valeuutisten levittämisen mekanismit
28
1. Tunteisiin vetoava väite, huhu tai oikea
uutinen, jolle annetaan haluttu merkitys.
2. Synnyttää lukijoissa helposti tunnereaktion:
tykkäyksen, kommentin, jakamisen.
3. Tehosteena huomiota herättävä kuva tai video.
4. Valeuutisen tekijä ja lähipiiri levittävät julkaisua
sosiaalisen median kanavissa.
5. Valeuutisten levittämisen tueksi voidaan
perustaa joukoittain some-tunnuksia ja
esimerkiksi Facebook-ryhmiä, joilla
”rekrytoidaan” apulaisia mukaan.
6. Kriitikot käännetään eduksi esim. leimaamalla
heidät virallisen propagandan edustajiksi.
7. Valeuutinen saavuttaa suurimman
näkyvyytensä, jos sitä lainataan valtamediassa.

29. Maalittaminen
▪ Tarkoittaa henkilön ”ottamista maalitauluksi”
ja ihmisten usuttamista hänen kimppuunsa.
▪ Maalittamisen osana saatetaan hankkia
kohdehenkilön yhteys- ja muita tietoja.
▪ Maalittamiseen puuttumisen ongelmana on
näyttää sen tarkoituksellisuus toteen.
▪ Maalittamisesta syytetään joskus perusteetta.
▪ Kyse on osittain sosiaalisen verkoston
ilmiöstä: tuhansien ihmisten joukossa on
todennäköisesti myös häiriköintiin alttiita.
▪ Rikos ainakin silloin, jos syyllistyy
kunnianloukkaukseen, uhkaukseen tai
kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.
▪ Maalittaminen voi liittyä mm. kehystykseen ja
valheelliseen uhriutumiseen.
29
Kuvakaappaus: Keijo Kaarisade, 14.1.2020, https://twitter.com/keijomedia/status/1216852020528865282
Lisätietoa esim. Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maalittaminen_(sosiaalinen_media) ja Nytin Vihapuhepoliisi-artikkelista: https://www.hs.fi/nyt/art-2000006065927.html
Esimerkki: Twitter-tunnus, joka on olevinaan
parodiatili poliisista, maalittaa poliitikkoa.

30. Vihapuhe ja häirintä somessa
Datalähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699. Tilastokeskus, 2019
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html. Kuva: Harto Pönkä
30

31. Vihapuhe ja vihamieliset viestit eduskuntavaaleissa 2019
31
Lähde: Vihan vallassa -tutkimusraportti, 4.10.2019, https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-287-786-4
Lisätietoa: Yle, 4.10.2019, https://yle.fi/uutiset/3-11005024
Kuvassa on vähintään 5 vihaviestiä lähettäneiden verkosto.
Keltainen ryhmä, 160 käyttäjää:
• Konservatiivisia ja maahanmuuttovastaisia henkilöitä
• Vastasi n. 75 %:ista vihamielisistä viesteistä
Sininen ryhmä, 53 käyttäjää:
• Liberaaleja ja vasemmistolaisia henkilöitä
• Vastasi n. 25 %:ista vihamielisistä viesteistä
Eniten vihaviestejä Twitterissä saaneet ehdokkaat.

32. Somessa tarvitaan monilukutaitoa eli merkitysten ymmärtämistä
32
1. Kuka tai ketkä ovat tehneet sisällön?
2. Onko kyse alkuperäisestä sisällöstä vai remixistä?
3. Mitä tarkoitusta varten sisältö on tehty?
4. Milloin sisältö on julkaistu? Onko sitä muokattu sen jälkeen?
5. Miten suosittu sisältö on? Ketkä ovat jakaneet sitä?
6. Mitä tekijänoikeuksia sisältöön liittyy?
7. Miten sisältö on teknisesti toteutettu? Voiko sen upottaa?
8. Rikkooko sisältö käytetyn verkkopalvelun käyttöehtoja?
9. Onko sisältö avoimesti vai rajoitetusti julkaistu?
10. Mihin laajempaan kokonaisuuteen sisältö liittyy?
11. Mitä konteksti, jossa sisältö on julkaistu, kertoo itse
sisällöstä ja tekijästä?
12. Miten sisältöä on optimoitu hakukoneita ja
sosiaalisessa mediassa leviämistä varten?
Lähde: H. Pönkä, 2016, Monilukutaito ja sosiaalinen media opetuksessa,
http://www.slideshare.net/hponka/monilukutaito-ja-sosiaalinen-media-opetuksessa

33. Miten synnyttää luottamusta?
33

34. “Ihmisten luottamus lisääntyy, jos heidän mielipiteitään
kuunnellaan ja sillä on todellista vaikutusta.
Hallinto voi esimerkiksi kysyä mielipiteitä valmisteilla
oleviin asioihin somessa ja luoda aloitekanavia.
Kerro, mitä sitten tehtiin, ja ansaitse luottamus!
34
Lähde: Warren, Sulaiman & Jaafar, 2014,
Social media effects on fostering online civic engagement and building citizen trust and trust in institutions

35. Luottamus organisaatioihin syntyy vuorovaikutuksessa
35
Tutkimuksia esim. Reinikainen, Munnukka, Maity & Luoma-aho, 2020;
Zhang, Shen, Wang, Zhang & Wu, 2018
Organisaatio
Organisaation
edustajat
Yleisön
jäsenet
Luottamus ”siirtyy” organisaation edustajilta
ja muilta yleisön jäseniltä yksilölle

36. Crowdsourcing eli vastausten keruu verkostolta
36
 Voit pyytää esimerkiksi vastauksia kysymyksiin, kokemuksia ja sopivia henkilöitä.
 Esimerkiksi Twitterissä voit kutsua mukaan sopivia vastaajia mainitsemalla heidät.
 Keskustelu leviää verkoston kautta ja muut voivat jakaa alkuperäistä kysymystä
eteenpäin omille seuraajilleen.
 Lopuksi: tulosten keruu, luokittelu ja jatkoanalyysit.
Kuva ja lisätietoa: Eliisa Vainikka, 2013, http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/68122/twiiteryhmia_ja_uutispaivittelya_toimittajana_2013.pdf?sequence=1

37. Kritiikin tai omien
virheiden
kieltäminen
Ennakkoasenteet
toisia kohtaan
Empatian puute,
epäystävällisyys
Ylimielisyys,
alentuva asenne
Kysymysten
väistäminen
Henkilöön käyvä
arvostelu
Tahalliset
virheväittämät,
ns. olkiukkoilu
Kärjistäminen,
näkökulmattomuus
Kiroilu ja nimittely
Kuva: Alois_Wonaschuetz @ Pixabay. Twitter-crowdsourcingin vastauksia 30.8.2020: https://twitter.com/hponka/status/1299965074615029760
Luottamusta vähentäviä asioita

38. Asiantuntijuus,
perustellut väitteet
Hyväntahtoisuus,
empaattisuus
Vuorovaikutus
toisten kanssa
Kiihkottomuus Avoimuus Hyvä kieli
Kritiikin sieto
Omien virheiden
korjaaminen
Yllätykset
Kuva: jplenio @ Pixabay. Twitter-crowdsourcingin vastauksia 30.8.2020: https://twitter.com/hponka/status/1299965074615029760
Luottamusta lisääviä asioita

39. Luottamus somevaikuttajiin riippuu iästä
PING Helsinki, 15.5.2019,
https://drive.google.com/file/d/1fPSsVpuKtJSvJmxu_Z_NBUBURC1j97Af/view (N=1027, 15-65-v.)
39

40. MrTuomo
Valmiiksi hajonnut tuoli
40
YouTuben tavallisia mainoksia
Somevaikuttajien kaupallista yhteistyötä (?)
Soikkuu
”Clarion tarjosi yön
hotellissa”
eeddspeaks
”Ville Ruotsista lähetti
juotavaa”
Lisätietoa: https://harto.wordpress.com/2018/02/08/tubettajien-kaupallinen-yhteistyo-lahti-lapasesta/

41. Nuorten luottamus eri tahoihin (15-24-v.)
41
Nuoret luottavat selvästi enemmän perinteisiin auktoriteettitahoihin kuin somevaikuttajiin.
Lähde: PING Helsinki, Somevaikuttaja-tutkimus 2020 (N=1025 15-65-v.),
https://drive.google.com/file/d/19Jga3lUGKPoh4DG00ycsJTRpzEv0LNJk/view

42. Suomalaisten luottamus instituutioihin on säilynyt koronakriisissä
42
Lähde: Matikainen, Ojala, Horowitz & Jääsaari, 2020, Media ja yleisön Luottamuksen ulottuvuudet: Instituutiot, journalismi ja mediasuhde,
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/hy_tunteet_pelissa_raportti.pdf

43. Sosiaalisen median käyttö kuntien eri toimialoilla
Lähde: Kuntaliitto, Kuntien verkkoviestinnänJa sosiaalisen median Käyttö 2019 (N=181),
https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kuntien%20verkkoviestint%C3%A4%20ja%20sosiaalisen%20median%20k%C3%A4ytt%C3%B6%202019.pdf
43

44. Kunnanjohtajien sosiaalisen median käyttö
60 % kunnanjohtajista on työroolissaan somessa.
Yli 100 000:n asukkaan kunnissa osuus on 100 %.
Lähde: Kuntaliitto, Kuntien verkkoviestinnänJa sosiaalisen median Käyttö 2019 (N=181),
https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kuntien%20verkkoviestint%C3%A4%20ja%20sosiaalisen%20median%20k%C3%A4ytt%C3%B6%202019.pdf
44

45. Esimerkit: Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen, https://twitter.com/EeroVaatainen/status/1294277463858708480
Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä, https://twitter.com/tyttimaatta/status/1300469025999331328
45

46. Lopuksi pari ajankohtaista vinkkiä someviestintään…
46

47. Toimittajien näkemys: kuvat ja infografiikat osallistavat parhaiten
”Toimittajilla on taipumus julkaista sitä mitä itsekin kuluttavat.”
Lähde: Cision, State of The Media Report, 2019,
https://s3.amazonaws.com/cision-wp-files/fi/wp-content/uploads/2019/05/15112438/2019_Q2_SOTM_report_FI1.pdf
47

48. Mitä käytetään nyt enemmän kuin aiemmin?
Datalähde: DNA, Digitaaliset elämäntavat, 2019
https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00892/7c6913e1-11dd-4bc2-a432-ef98097352b7.pdf (n=1005, 16-74-vuotiaat)
48

49. Podcastien kuuntelu on yleistä 15-45-vuotiailla
Datalähde: AudienceProject, Insights 2019: Music streaming, podcast & radio,
https://www.audienceproject.com/wp-content/uploads/audienceproject_study_music_streaming_podcast_radio.pdf (noin 2000 vastaajaa Suomessa)
49

50. Yhteenveto: organisaatio somessa
50
Lähde: Työterveyslaitos, Jari Hakanen, 21.4.2020,
https://www.ttl.fi/tyopiste/torju-etatyoapatia-tuunaa-tyotasi-paremmaksi/
1. Tunne somen ilmiöt ja seuraa keskusteluja. Tunnista
vaikuttamispyrkimykset ja harkitse ennen kuin vastaat.
2. Luottamus organisaatioon syntyy ennen muuta sen
edustajien positiivisen osallistumisen kautta.
3. Ihmiset ovat nykyään yhä kriittisempiä, joten luottamus on
ansaittava.
4. Yllätä ja kokeile jotain uutta!

51. 51
Kysymyksiä tai
kommentteja?
Yhteystiedot
Harto Pönkä
0400500315
@hponka
harto.ponka@innowise.fi
https://www.innowise.fi/
Kiitos!