3. Opetuksessa käytetyt ohjelmat v. 2012
TOP 10 Nousussa
1. Twitter 17. Google+/Hangouts 56. Khan Academy
19. Word 57. Google kääntäjä
2. YouTube
20. Yammer 61. Flipboard
3. Google Docs/Drive
24. Scoopit 66. Instapaper
4. Google haku 25. TED Talks/TED Ed 71. OneNote
5. WordPress 36. Pinterest 73. Zite
6. Dropbox 41. Hootsuite 89. Learnist
44. LiveBinders 90. MentorMob
7. Skype
45. Sharepoint 92. Doodle
8. PowerPoint
47. iTunes ja iTunesU 99. Popplet
9. Facebook
10. Wikipedia
Lähde: Top 100 Tools for Learning 2012, http://c4lpt.co.uk/top-100-tools-2012/ (582 asiantuntijan äänestystulos)
4. Sosiaaliset verkostot
yhdistävät samoista aiheista
kiinnostuneita ja toimivat
tehokkaina tiedon jakamisen
ja seuraamisen kanavina.
Lähde: Verkosto visualisoituna: #sometu, Olli Parviainen, 1.11.2010,
http://verkostoanatomia.wordpress.com/2010/11/01/verkosto-visualisoituna-sometu/
6. Parvet ja verkostot
On sanottu, että tuottavat sisältöjä
sosiaalisen median monipäisesti.
yhteisöissä on
joukkoälyä. Sosiaalisessa
mediassa on
verkkovoimaa.
Oppimistutkijan silmin kyse on
yhteisöllisestä oppimisesta,
tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.
8. ” Yritystoiminnassa sosiaalisen median laaja-alaisin
vaikutus koetaan sisäisessä viestinnässä ja
toimintatapojen muutoksessa. Uudet tavat jakaa
tietoa ja osaamista organisatoristen ja
maantieteellisten rajojen yli lisäävät tietotyön
tuottavuutta.
(EVA:n Suora yhteys)
Ryhmissä tekeminen, toisilta oppiminen ja toisten
ideoiden jalostaminen ovat harjoittelua vaativia
taitoja. -- Siksi niitä pitää vahvistaa koulu- ja
opiskeluvaiheessa nykyistä systemaattisemmin.
(EK:n Oivallus)
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/
9. ”
Sosiaalisen median opetuskäyttö merkitsee ennen
kaikkea toimintakulttuurin muutosta. -- Sen
mukanaan tuoma avoimuus, julkisuus ja
yhteisöllisyys ovat asioita, jotka eivät ole
tyypillisesti kuuluneet opetustyöhön. Emme voi
taistella tätä muutosta vastaan, vaan meidän tulee
löytää oppimisen kannalta mielekkäät tavat toimia
uusissa oppimisen yhteisöissä.
Lähde: Sosiaalisen median opetuskäyttö (Pönkä, Impiö, & Vallivaara, 2012)
http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3
10. Opettajan on hallittava somen käyttö voidakseen opettaa sitä!
Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu
Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799
11. Käytännössä: some osana mediataitoja
Käytännön toimenpiteitä:
• Oppimistilanteissa tuetaan oppijoiden itseilmaisua, luovuutta, tiedon ja
osaamisen jakamista ja yhteistyötä ja sosiaalista mediaa hyödynnetään
luontevana osana oppimista.
• Oppijoita kannustetaan ja harjoitetaan vastuulliseen aktiivisuuteen ja
osallisuuteen verkkokeskusteluissa.
• Koulussa opitaan sisällöntuotannossa vastaanottajan ja tuottajan oikeudet
ja velvollisuudet sekä median tietoturvallisuuteen liittyvät asiat.
• Oppijoille tarjotaan tilaisuuksia käyttää eri palveluita ja sovelluksia kuten:
blogeja, mikroblogeja, wikejä, dokumenttipalveluja, tiedon- ja
ajanhallintapalveluja, kuvien, videoiden, linkkien ja muita sisältöjen ja
tuotosten jakopalveluja, keskustelu- ja chat-palveluja sekä yhteisö ja
ryhmätyöskentelyalustoja.
• Tiedon määrän ja saavutettavuuden lisääntyessä, opettajan tärkeä rooli on
auttaa oppijaa arvioimaan löytämänsä ja käyttämänsä tiedon laatua.
Lähde:
https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetu
13. Aloita jostakin tutusta ja helposta
• Valitse yksi itsellesi tuttu sosiaalisen median
palvelu, jolle on pedagogisesti järkevä
käyttötarkoitus
• Esimerkiksi luokan/kurssin yhteinen blogi tai wiki
• Ensimmäisellä kerralla on turha hamuta liikoja
– Mahdollisuuksia riittää, mutta keskity johonkin tiettyyn
asiaan oppimisen tukemisessa
– Pidä työskentely omissa käsissäsi
• Kerää palautetta ja arvioi, miten onnistuit
15. Opetusblogi
Opetuksen dokumentointi ja yhteinen työtila
Opetuksen dokumentointi, avoimuus
Tehtäviä, ohjausta, lisämateriaalia
Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen
http://elamaapinnalla.blogspot.fi/2012/05/viikko-17-viimehetken-kasailut-ja.html (Juha Viljamaa)
16. Pedagoginen käytettävyys
• Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?
• Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot
• Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä
• Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos”
– RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä)
– Muut liittämis- ja upottamismahdollisuudet
• Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva
• Avoin vai suljettu palvelu?
• Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?
• Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötapa
valinta tehtävä tarpeiden mukaan
17. Toimintakulttuuri 1. vaiheessa
• Opettajajohtoisuus
• Opiskelijoiden osallistaminen
• Epävarmuus verkkoa ja avoimuutta kohtaan,
kannustuksen tarve
• Kriittisyys välineitä kohtaan ja/tai korostunut
innostus
19. Vähän enemmän ja paremmin
• Arvioi ja kehitä opetusta aiemman pohjalta
• Siirrä vastuuta oppijoille
– Esimerkiksi jos viimeksi oli kurssin yhteinen blogi,
seuraavaksi voidaan sen lisäksi perustaa opiskelijoiden
henkilökohtaiset blogit
• Ota käyttöön jokin uusi sosiaalisen median
palvelu, joka sopii kurssin työskentelyyn
– Esim. miellekarttaohjelma, yhteiset muistiinpanot,
sosiaaliset kirjanmerkit, mikroblogi tai wiki
20. Omassa blogissaan
oppija voi arvioida
omaa ja ryhmänsä
työskentelyä sekä
pohtia oppimisen
kannalta keskeisiä
aiheita.
http://hehkuvaa.blogspot.fi/2012/10/harjoitusovet.html
21. Yhteiset muistiinpanot
Katso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7
TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/
24. Käsite- ja miellekartat
Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet
Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.
Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen
http://www.mindmeister.com/
25. Toimintakulttuuri 2. vaiheessa
• Tarkka työnjako opettajan ja opiskelijoiden välillä
• Valmius omien sisältöjen julkaisemiseen verkossa
• Vastuu oman ryhmän toiminnasta
• Yksityisyyden hallinta korostuu
27. Sosiaalisen median oppimisympäristö
• Sosiaalisen median palvelujen avulla on
mahdollista rakentaa loputtomasti erilaisia
oppimisympäristöjä
• Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa
oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi
esim. tähtimallin mukaisesti
• Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta
• Edelleen: muista perusteet eli oppimisen tuki!
28. Muutos ”perinteiseen” verratttuna
Perinteinen verkko-oppimisympäristö: Tähtimalli: toimintoja yhdistellään
kaikki toiminnot samassa järjestelmässä useista verkkopalveluista
29. ”Tiedon luominen on
laadukkainta oppimista.”
Se tapahtuu ryhmissä.
Lisää aiheesta: http://etaopetus.wordpress.com/2011/11/17/aktivoi-oppijoita-osallistumaan-ja-luomaan-tietoa/
31. Ilmiöpohjainen oppiminen
• Oppimisen lähtökohtana ovat
kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt,
joita tarkastellaan aidossa kontekstissa.
• Ilmiöihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan
oppiainerajat ylittäen.
• Työskentely esim. ongelmalähtöisen oppimisen
mukaisesti 7 vaiheessa
• Suomalainen ilmiöpohjaisen oppimisen
foorumi: http://ilmiopohjaisuus.ning.com/
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmi%C3%B6pohjainen_oppiminen
32. Käänteinen opetus (flipped classroom)
• Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin:
– Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina
– Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa
– Koulussa aika varataan työskentelylle
• Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen
Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/
Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/
33. Toimintakulttuuri 3. vaiheessa
• Yhteisesti jaettu vastuu toiminnasta
• Yhteisöllisen työskentelyn korostuminen
• Avoimuus ja vastavuoroinen tiedon jakaminen
• Kekseliäisyys ja kokeellisuus sekä välineissä että
toimintatavoissa
35. Yhteisöresurssit
• Yhteisöresursseilla tarkoitetaan olemassa olevia
sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja
• Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa
tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä,
keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne.
• Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen
voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka
saavuttaminen olisi muuten vaikeaa
• Asiantuntijoita voidaan pyytää myös
verkkovierailulle omiin verkkoympäristöihin
37. Toimintakulttuuri 4. vaiheessa
• Itseohjautuvuus
• Yksilön ja yhteisön tasapaino
• Joustavat tilannesidonnaiset toimintatavat
• Sosiaalisen median ympäristöjen näkeminen
osana yhteiskuntaa
38. 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta 2. Annetaan palikoita myös oppijoille
Kurssiblogi +
opiskelijoiden blogit +
Kurssin yhteinen jotain uutta
blogi tai wiki
Vastuu opettajalla
3. Laitetaan monta palikkaa yhteen! 4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön
Tähtimallin mukainen Sosiaalisen median
sosiaalisen median yhteisöt osaksi
oppimisympäristö oppimisympäristöä
ja oppimisen
resurssiksi
Vastuu
opiskelijoilla
Katso kuva: http://xkcd.com/802/
40. Suunnittele oppimispolku
Palaute
ja
lopetus
• Oppiminen on prosessi,
joka voidaan kuvata Tehtävä
oppimispolkuna
• Opettajan tehtävänä
Arviointi
on suunnitella, mitä Miten tuet
oppimisprosessia
vaiheita ja etappeja alusta loppuun?
polulla on Tehtävä
Aloitus
43. Sosiaalisen median opetuskäytön arviointi
• Sosiaalisen median palvelujen määrä
– Ei itsetarkoitus, mutta lisää soveltamisen mahdollisuuksia
– Some-ympäristön rakenne, palvelujen integrointi
• Vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen taso
– Syvyys, sujuvuus, monipuolisuus
• Pedagoginen hyödyntäminen
– Oppimisprosessin suunnittelu, ohjaus/toteutus, arviointi
• Parhaimmillaan opettaja osaa valita sosiaalisen median
palvelut ja työskentelytavat oppimisen tavoitteiden
pohjalta.
Sosiaalisen median opetuskäyttö (toim. Pönkä, Impiö & Vallivaara, 2012) http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3
44. Miten some-palveluita opetukseen?
• Useita sosiaalisen median palveluita alaikäiset saavat
käyttää huoltajan suostumuksella.
– Suostumus voidaan pyytää kerralla esim. vuodeksi tai koko
opiskeluajaksi
• Täysi-ikäiset opiskelijat voivat käyttää palveluita omalla
vastuullaan. Tätä ei kuitenkaan voida edellyttää.
• Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita, joiden käytöstä
se vastaa oppilaiden sijasta.
• Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-palveluita
(=avoimen lähdekoodin ohjelmia), jolloin se päättää itse
palveluiden käytöstä.