Koulutus Helsingissä 2.2.2017, Harto Pönkä, Innowise

1. Harto Pönkä, 2.2.2017
Sosiaalisen median ryhmät,
yhteisöt ja verkostot

2. Some = omaehtoista yhteisöllisyyttä

3. Mihin tarpeisiin some vastaa?
• Henkilökohtaiset tarpeet
– Trendikkyys, nautinto, viihde, vuorovaikutteisuus
• Sosiaaliset tarpeet
– Vaikuttaminen, vuorovaikutus
• Todellisuudenpaon/rentoutumisen tarpeet
– Yhteenkuulumisen tunne, toveruus, leikkisyys,
eskapismi
 Mitä paremmin some-palvelun ominaisuudet vastaavat
käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin, sitä herkemmin sitä käytetään
Lähde: I. A. Zolkepli & Y. Kamarulzaman, 2011, Understanding social media adoption: The role of perceived media needs and technology
characteristics , http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563214005731

4. Twitter-keskustelun visualisointi. Kuva: Socialcollider, v. 2010
Samanmieliset löytävät toisensa

5. Sosiaalinen objekti = yhdistävä asia
Linkki
Uutinen
Facebook
-ryhmä
Jaettu
dokumenttiBlogi
#hashtagi
Kuva
Video

6. Jaetut kokemukset ja yhteiset intressit

7. Verkkoyhteisöllisyyden muodot

8. • Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niitä tukevat
sosiaalisen median palvelut:
– Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite)
– Sosiaaliset verkostot
– Verkkoyhteisöt
– Ryhmät
• Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi
luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa
• Jäsenten välinen luottamus ja sitoutuminen on
suurinta johtajien ja mielipidevaikuttajien
läheisyydessä (”keskiössä”)
• Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa
yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa
Massapalveluista ryhmiin

9. Esimerkiksi tämä FB-ryhmä on luotu lähinnä lainojen markkinointiin: https://www.facebook.com/etulainaafi/?fref=ts
Mikä tahansa FB-ryhmä ei todella ole ryhmä

10. Ryhmä
• Koostuu vähintään kahdesta ihmisestä
• Ryhmän jäsenet tiedostavat sekä oman jäsenyytensä ja
että muut ryhmän jäsenet
• Ryhmän toiminnan ylläpitämisessä on keskeistä
ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus
• Ryhmän jäsenille muodostuu erilaisia rooleja
• Ryhmässä on vakiintuneita sääntöjä ja toimintatapoja,
normeja ja piilonormeja
• Normien rikkomisesta voi seurata sanktioita

11. Ryhmää ei synny
ilman yhteistä tavoitetta
Yhteinen tavoite syntyy neuvottelemalla,
jonka jälkeen ryhmän jäsenten tulisi tiedostaa se.

12. 1. Muotoutumisvaihe (forming)
• Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit
• Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja
• Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja
2. Kuohuntavaihe (storming) (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)
• Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja.
Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta.
• Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.
3. Normien luomisen vaihe (norming)
• Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius.
• Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan.
• Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.
4. Toteuttamisvaihe (performing) (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)
• Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa.
• Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja.
• Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.
5. Lopettamisvaihe
• Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja.
Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977).
http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development
Ryhmäytymisen vaiheet

13. Keskusteluissa yksilöt selittävät ajatteluaan,
välittävät tietoa, arvioivat tietoa kriittisesti,
kysyvät ja rakentavat uutta tietoa.
Keskustelujen merkitys

14. Verkkoyhteisö
• Yhteisön jäseniä yhdistää jokin yhteinen intressi
• Verkkoyhteisöä kuvaavia piirteitä:
– Jäsenet ovat pitkäaikaisessa jatkuvassa vuorovaikutuksessa
– Jäsenten välille syntyy monitasoisia sosiaalisia suhteita,
hierarkioita sekä yhteisön sisäisiä normeja
– Verkkoyhteisön voi käsittää myös isona ryhmänä
– Suhteellisen tiukka yhteisöllisyys
• Verkkoyhteisö voi toimia joko vain yhdessä tai useissa
some-palveluissa (=keskittynyt tai hajautunut yhteisö)
• Verkkoyhteisö-sanaa käytetään joskus myös
kokonaisista some-palveluista, mutta yhdessä palvelussa
voi olla samaan aikaan useita verkkoyhteisöjä

15. Lähde: http://www.orgnet.com/community.html
Lurkkaajat,
jopa yli 60%
Pienet
kaveriklusterit
Yhteisön ydin
(ja sisäpiiri)
Verkkoyhteisö kasvaa
jäsenten ja yhteyksien
lisääntymisen kautta.
Verkkoyhteisön sosiaaliset suhteet

16. Miten verkkoyhteisö syntyy?
• Oleellista on, että ihmiset osallistuvat johonkin
yhteiseen toimintaan, jossa keskeistä on
yhteisöllinen työskentelytapa.
• On oltava jokin pysyvä yhteinen syy osallistua
yhteisön toimintaan.
• Kukaan ei käytä teknologiaa vain sen itsensä
vuoksi.
 Yhteisöä tuetaan tukemalla sen jäsenten välistä
vuorovaikutusta ja yhteisöllistä työskentelyä.
Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/

17. Sosiaalinen verkosto
• Verkoston jäseniä yhdistää yhteiset intressit, niihin
liittyvän tiedon jakaminen ja keskustelut
• Verkostoa kuvaavia piirteitä:
– Vähintään kymmeniä jäseniä, suhteellisen pysyvä
– Jäsenet tiedostavat verkoston ja jäsenyytensä, mutta eivät
tunne kaikkia sen jäseniä (toisin kuin ryhmässä).
– Jäsenten väliset sosiaaliset suhteet ovat syntyneet ensisijaisesti
verkostoon liittymisen kautta
– Suhteellisen löysä yhteisöllisyys
• Verkostojen etuja ovat mm. tehokas tiedonvälitys sekä
mahdollisuus keskustella, muodostaa ryhmiä ja tehdä
yhteistyötä samasta aiheesta kiinnostuneiden kanssa

18. Suora yhteys ihmisten ja organisaatioiden välillä

19. Sosiaalisen verkoston rakenne
Heikot sidokset ovat
merkittäviä, sillä ne
muodostavat siltoja
eri klustereiden välille.
Solmukäyttäjät välittävät
tietoa tehokkaasti. He voivat
myös dominoida verkostoa.
Kiinteät ryhmät
kierrättävät joskus
tarpeetontakin tietoa.
Yhteydet voivat olla yksi- tai
kaksisuuntaisia tai suuntaamattomia.
Vahvoja sidoksia
syntyy, kun kaveri
on myös kaverin kaveri.
Ulkopuolisilla ei ole yhteyksiä muihin,
mutta he ovat osa kokonaisuutta.

20. Tieto leviää verkoston kautta
Käyttäjä julkaisee uutta
sisältöä verkostolleen (esim.
linkki, kirjoitus, kuva, video)
1. Jokainen käyttäjä valitsee, keitä muita käyttäjiä hän seuraa.
2. Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöjä, joita hän jakaa seuraajilleen.
3. Mitä useampi kaveri jakaa saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.
4. Mitä useampi jakaa saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä
suositummaksi se nousee some-palvelujen algoritmeissa ja TOP-listoilla.

21. Verkostoanalyysi
Kuvan lähde: http://www.innowise.fi/fi/verkostoanalyysit/ (n. 3000 toimijaa, joista suodatettu esiin 50 vaikuttajaa)

22. Lähde: http://www.connectedaction.net/2008/12/20/distinguishing-social-network-attributes-of-online-social-roles/
Rooleja sosiaalisessa verkostossa

23. Digitalist-verkoston tilastoja. Lähde: Martti Lindholm, 2016, https://themartti.wordpress.com/2016/10/09/kaksi-vuotta-digitalist-taivaalla/

24. • Sisäpiiri (joissain verkostoissa ei edes ole
sisäpiiriä tai salattuja käsimerkkejä)
• Sitoutunut, operatiivinen taso (palkkatyöntekijät,
motivoituneet vapaaehtoiset)
• Osallistujat (osallistuvat tapahtumiin, maksavat
jäsenmaksun tms.)
• Fanittajat (eivät osallistu, mutta symppaavat)
• Seuraajat (fanittajien lievempi muoto, seuraavat
esim. työn puolesta)
Organisoidun verkoston toimijoita
Lähde: Kari. A. Hintikka, 2010

25. Verkosto
• Hajanainen
• Voi olla hyvin laaja
• Vaikutusvalta keskittynyt
ns. mielipidejohtajille
• Ei selvää tavoitetta, vaan
jokin yhdistävä asia riittää
• Harhaanjohdettavissa
mielipidejohtajien kautta
• Parhaimmillaan tiedon
välittämisessä ja eri
näkökulmien keräämisessä
Ryhmä
• Kiinteä
• Rajallinen koko, n. 3-30
• Vaikutusvalta keskittynyt
johtaville jäsenille
• Voi olla jaettu yhteinen
tavoite
• Voi vastustaa ulkopuolelta
tulevaa ohjausta
• Parhaimmillaan
yhteisöllisessä
työskentelyssä
Verkoston ja ryhmän erot

26. Avoimuuden tasot
• Täysin avoin
– Kaikki voivat lukea ja osallistua
• Osittain avoin
– Kaikki voivat lukea
– Vain jäsenet voivat osallistua
• Suljettu, rekisteröintipakko
– Vain rekisteröityneet käyttäjät pääsevät palveluun,
mutta kuka tahansa voi rekisteröityä
• Suljettu, kutsu vaaditaan
– Vain kutsutut käyttäjät pääsevät palveluun
• Suljettu ja salainen
– Ei listaudu julkisesti, osoite täytyy tietää

27. Lähde: Pönkä, 2014, Sosiaalisen median käsikirja

28. Käytäntöyhteisö (community of practice)

29. Käytäntöyhteisö
Aihealue
ToimintaYhteisö
• Yhteinen kiinnostava aihealue,
jota pitää tutkia ja kehittää
• Enemmän kuin yhteinen tehtävä
• Aihealue määrittelee yhteiset
ratkaistavat ongelmat
• Jäsenet ovat aihealueen osaajia
• Jäsenillä on tietoa, menetelmiä,
työkaluja ym., joita he jakavat ja
kehittävät yhdessä
• Yhteisön toiminta tuo jäsenille
käytännön tietoa aihealueesta
• Aihealue on jäsenille tärkeä
• Keskeistä Jäsenten välinen
vuorovaikutus, tiedon jakaminen ja
ongelmien ratkaisu
• Syntyy monitasoisia sosiaalisia
suhteita, mm. sisä- ja ulkopiiriläiset
Lisää aiheesta: https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4yt%C3%A4nt%C3%B6yhteis%C3%B6

30. 1. Yhteisön jäsenten väliset pitkäaikaiset ja vastavuoroiset suhteet,
jotka voivat olla joko harmonisia tai ristiriitaisia;
2. Yhteisten toimintatapojen muodostuminen, joiden varassa
yhteisö tekee asioita yhdessä;
3. Tiedon nopea virtaaminen ja innovaatioiden leviäminen yhteisön
sisällä;
4. Yhteisö ei tarvitse johdantoja ja selittelyjä, koska keskustelut ja
vuorovaikutus seuraavat suoraan toinen toisiaan;
5. Tyypillisesti käytännön yhteisön on helppoa hyvin nopeasti
asettaa ratkaistavana olevat ongelmat;
6. Osanottajilla on yhteinen käsitys yhteisön jäsenistä, vaikka
jäsenyys ei olisikaan muodollista;
7. Yhteisön jäsenet tietävät mitä kukin yhteisön jäsen tietää, mitkä
ovat hänen vahvuutensa ja heikkoutensa (heillä on nk.
metatietoa yhteisön jäsenten tiedosta);
Käytäntöyhteisön piirteitä 1/2
Lähde: Etienne Wenger, 1998, Communities of practice, suom. Kai Hakkarainen

31. 9. Yhteisön jäsenet määrittelevät vastavuoroisesti omia identiteettejään;
10. Osanottajien on helppo arvioida suoritettujen toimintojen ja
saavutettujen tulosten hyväksyttävyyttä suhteessa yhteiseen
yritykseen;
11. Yhteisö nojautuu toiminnassaan erilaisiin esineellistymisprosessin
tuotoksiin, kuten erityiset työvälineet, tietoesitykset ja muut
artefaktit;
12. Yhteisö kehittää omaa paikallista tietämystään jaettujen tarinoiden ja
sisäpiirin juttujen muodossa;
13. Yhteisön omien kielenkäyttötapojen kehittyminen ja uusien
vuorovaikutusta palvelevien ilmausten käyttäminen ja luonteva
keksiminen;
14. Yhteisön oman keskustelun ja vuorovaikutuksen tyylin kehittyminen,
joka voi palvella jäsenyyden tunnusmerkkinä;
15. Maailmaa jostakin tietystä näkökulmasta tarkastelevan yhteisen
keskustelun tai diskurssin syntyminen.
Käytäntöyhteisön piirteitä 2/2
Lähde: Etienne Wenger, 1998, Communities of practice, suom. Kai Hakkarainen

32. Miten luoda verkosto tai yhteisö?

33. • Sinun on parasta olla aktiivinen osallistuja
• Kokoa yhteen samasta aiheesta kiinnostuneita
– Tavoitteet ja ns. isot kysymykset
• Synnytä pitkäaikaista toimintaa, joka edellyttää
jatkuvaa osallistumista ja tarjoaa jäsenille
kehittymisen mahdollisuuksia.
• Tue jäsenten vuorovaikutusta ja ryhmäytymistä
• Valitse some-palveluita, jotka tukevat
yhteisöllistä työskentelyä, etenkin keskustelua.
• Älä sokaistu teknologiasta tai kiirehdi, vaan
keskity yhteisön ydintarkoituksen ja -toiminnan
tukemiseen.
Jos haluat luoda yhteisön…

34. Fasilitaattori / yhteisömanageri
• Fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessien suunnittelua ja
toteuttamista.
• Fasilitaattori keskittyy rikastavan ja rakentavan
yhteistyön edellytysten luomiseen.
• Fasilitaattori sosiaalisessa mediassa:
– Herättää keskustelua, tuo eri näkökulmia esiin
– Ohjaa ryhmän sisällöntuotantoa
– Nostaa esille osallistujien kysymyksiä, kommentteja yms.
– Toimii sihteerinä ennen, aikana ja jälkeen
– Tiedottaa, jakaa aiheeseen liittyviä linkkejä jne.
– Suunnittelee, mitä seuraavaksi; huolehtii jatkuvuudesta
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_%28organisaatio%29

35. • Jäsenten hankkiminen, tiedotus ja osallistaminen
• Sääntöjen ja keskustelukulttuurin muodostaminen
• Ylläpitäjien/sisäpiirin keskinäinen tiedotus ja
keskustelu, esim. suljettu Facebook-ryhmä
– Ylläpidon pelisäännöistä sopiminen
– Mitä tullaan julkaisemaan jatkossa?
– Miten vastataan hankaliin viesteihin?
– Päiväkirja/muistiinpanot ylläpidosta  dokumentointi
• Viestien moderointi tarvittaessa
– Etukäteen vai jälkikäteen?
– Voivatko käyttäjät ilmoittaa asiattomista viesteistä?
• Tarvittaessa käyttöehdot ja tietosuojaseloste
Ylläpitäjän/yhteisömanagerin tehtäviä

36. • ”Tyypillisesti menetelmällä etsitään johonkin
ongelmaan parasta mahdollista ratkaisua, jota
periaatteessa voi esittää kuka tahansa. Aineistoa
kerätään, luokitellaan, lajitellaan, tuotetaan ja
jalostetaan kollektiivisesti.”
• Yksilön motiiveja vapaaehtoistyölle:
– talkoohenki sekä yksilön ja kaikkien etu (commons)
– maine ja kunnia
– avoin informaatio ja sivistäminen (vrt. Wikipedia)
– pääsy resursseihin joihin ei muutoin pääsisi
Lähde: Hintikka & Rongas, 2010
Crowdsourcing eli joukkoistaminen

37. • Tarjoa paikka, jossa voi vaikuttaa
• Ole kiinnostunut: anna ihmisille aito tilaisuus kertoa
mielipiteensä, kannusta siihen
• Sitoudu käyttämään tehtyä kanavaa – edellyttää aktiivisuutta
ja resursseja
• Älä tee ”maailmasta irrallista saareketta”
– Tuo näkyvästi esiin muissa yhteyksissä ja nettipalveluissa
– Hyödynnä sosiaaliset verkostot!
– Kannusta linkittämään, näytä viittaukset ja pingbackit
• Hyväksy ikuinen keskeneräisyys: palvelua tulee kehittää
käyttäjien palautteen ja arvioinnin pohjalta
Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/
Tee ainakin nämä

38. Sosiaalinen media on ennen
muuta vuorovaikutusta:
oma aktiivisuus saa
muutkin osallistumaan!

39. Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
Kiitos!