Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

(Verkko-)vuorovaikutus ja ohjaus

6,607 views

Published on

Koulutus OAMK:ille 21.3.2016, Harto Pönkä, Innowise

Published in: Education

(Verkko-)vuorovaikutus ja ohjaus

  1. 1. (Verkko-) vuorovaikutus ja ohjaus Harto Pönkä 21.3.2016
  2. 2. Ohjauksen osa-alueet Urasuunnittelun ja ammatillisen kasvun ohjaus Oppimisen ja opiskelun ohjaus Persoonallisen kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen Miksi opiskelen? Mihin pyrin? Opiskeluvaihtoehtoihin liittyvät valinnat Koulutuksen mahdollistamat työtehtävät Omat ammatti- ja uratavoitteet Työllistyminen ja yrittäjyys Mitä, miten, missä, milloin, kenen toimesta? Opintoihin liittyvän tiedon löydettävyys (opp.sisällöt, harjoittelupaikat ym.) Oppimistaidot, oppimisvaikeudet Vuorovaikutustaidot, ryhmien ongelmat Työskentelymenetelmät ja välineet Kuka osaa auttaa? Miten selviydyn? Perhetilanne, taloudellinen tilanne Terveys, päihdeongelmat, kriisit Ammatillisen identiteetin kehittyminen Opiskelu- ja työkyvyn ylläpitäminen Lähteenä mm. OAMKin opintojen ohjaussuunnitelman luonnos 19.1.2016
  3. 3. Kuvan lähde: Syrjäläinen, Jyrhämä ja Haverinen, 2008, http://www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/luku4/index.htm MITEN? MIKSI? Ohjauksen suoruus vs. itseohjautuvuus Ohjauksella pyritään tukemaan opiskelijan itseohjautuvuutta ja oppimisen omistajuutta  voimaantumista ja valtaistumista
  4. 4. Verkko-ohjauksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut
  5. 5. Ohjausta tukevat tietopankit
  6. 6. • Kollektiivinen tietopankki = kaikki tuottavat ja ylläpitävät – Kootkaa ohjaukseen liittyvät tiedot järkeviksi kokonaisuuksiksi ja ylläpitäkää niitä – Kuka vastaa kokonaisuudesta? Entä osakokonaisuuksista? – Välttäkää alakohtaisia kopioita. Resurssit kannattaa koota yhteen. • 1) Yleiset, 2) koulutusaloihin ja 3) yksittäisiin kursseihin liittyvät materiaalit – Dokumenttimalleja, teknisiä ohjeita, ohjevideoita, hakemistoja, linkkejä… • Looginen ja opiskelijalähtöinen rakenne – Avatkaa rakenteen logiikka opiskelijoille ja noudattakaa sitä – Usein etsityt sisällöt muita paremmin esiin • Usein kysytyt kysymykset (UKK) – Toimivat kategoriat ja tagit (ryhmittely ja hakusanat) – Kysymysten & vastausten hakutoiminto  Jos ei löydy, ohjataan esim. live chattiin  Ohjaaja lisää uuden kysymyksen ja vastauksen UKK:hon Kootkaa tiedot yhteiseen pankkiin
  7. 7. Silmäiltävää ja luettavaa sisältöä • Kirjoita tiiviisti, lyhyitä kappaleita • Jaa teksti osiin väliotsikoilla • Käytä listoja ja taulukoita • Valokuvat, piirrokset ja graafit lisäävät kiinnostusta – Oletus: kuvaa klikkaamalla aukeaa sen isompi versio – Muista myös kuvatekstit • Linkitä aina, kun siitä on lukijalle selvä hyöty – Lähteet, lisämateriaalit • Kerro kirjoittaja/julkaisija ja ajankohta • Kerro, jos olet muokannut sisältöä ja sen syy • Muista metatiedot: otsikko, kuvaus, jakokuva, hakusanat
  8. 8. • Responsiivinen: toimii useimmilla tämän hetken laitteilla ja selaimilla • Mobiili – Toimii tableteilla ja kännyköillä – Ei liitetiedostoja – Ei pitkiä videoita – Ei selainriippuvuuksia – Ei vaadi selainlisäosia kuten Flashia tai Silverlightia • Jakopainikkeet: Facebook, Twitter, WhatsApp, LinkedIn, (Google+) Nykyaikainen verkkosisältö
  9. 9. Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799 Henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE)
  10. 10. Oppijoiden itseohjautuvuuteen ei kannata liiaksi luottaa Ks. http://www.laakarilehti.fi/kommentti/?opcode=show%2Fnews_id%3D16061%2Ftype%3D7#.VfVfQfV-U-8.twitter ja http://ocw.metu.edu.tr/pluginfile.php/3298/course/section/1174/Do%20Learners%20Really%20Know%20Best.pdf
  11. 11. Yhteinen ideointi wikissä: Miten ohjauksen tietopankin voisi toteuttaa?
  12. 12. Ohjausta chat-keskusteluissa
  13. 13. Live chatit www-sivustoilla • Asennetaan www-sivustolle, ylläpito verkkoselaimella ja/tai mobiilisovelluksella • Asiakaspalvelua, neuvontaa, henkilökohtaista ohjausta ja tukea • Chat-päivystäjän toiminta – Saa taustatiedot: millä www-sivulla kysyjä on, kauanko ollut, mitä sivuja avannut, montako kertaa käynyt jne. – Selvittää tilanteen/ongelman/kysymyksen – Vastaa kysymykseen, antaa ohjeita ja linkkejä, ohjaa ottamaan yhteyttä oikeaan tahoon – Tarvittaessa muita välineitä: jaetut muistiinpanot, ruudunjako, Skype, puhelin jne. • Voi olla myös luottamuksellisen ohjauksen työkalu – Nimettömyys helpottaa kysymään ja hakemaan apua arkoihinkin asioihin – Jos keskustelussa käsitellään henkilötietoja, varmistu chat-palvelun sopivuudesta siihen
  14. 14. Esimerkki: SeAMKin Zopim-chat Zopim on suosituimpia ilmaisia chat- palveluita. Kun chat on kiinni, voi sen joko piilottaa tai näyttää kävijälle yhteydenottolomakkeen. Kuvakaappaus: http://www.seamk.fi/fi/Koulutus/Opiskelijana-SeAMKissa/Opiskelijapalvelut/SeAMK-Chat
  15. 15. Lähde: Mykkänen, 2014, http://www.verkkokauppiaaksi.fi/2014/09/suuri-live-chat-vertailu-katso-vertailugrafiikka-osa-3/ Katso myös: https://www.dude.fi/parhaat-chat-palvelut-verkkosivuille/ ja https://www.dude.fi/parhaat-chat-palvelut-verkkosivuille-osa-2/ Live chattien vertailu (2014)
  16. 16. Onnistunut chat-palvelutapahtuma Taloustutkimus/VM, 2015, https://t.co/EIlPRDrsgn
  17. 17. • Joillekin tekstimuotoinen keskustelu sopii paremmin kuin toisille, kun esim. äänensävyt ja ilmeet eivät välity • Nimettömänä toimiminen ja ohjaajien vertaisohjausta muistuttava asema madaltaa kynnystä kertoa itsestään • Internet-keskustelijan estoja vähentää (Suler, 2004): 1. Et tunne minua (dissociative anonymity) 2. Et voi nähdä minua (invisibility) 3. Voimme palata asiaan myöhemmin (asynchronicity) 4. Keskustelu tapahtuu omassa mielessäni (solipsistic introjection) 5. Tämä on vain peliä (dissociative imagination) 6. Olemme tasa-arvoisia (minimization of authority) • Haasteena on läsnäolo ”tässä ja nyt” ja luottamus • Verkossa on helpompi jättää toisen viesti huomioimatta Chat-keskustelun erityispiirteitä Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf
  18. 18. Onnistunut chat-ohjauskeskustelu Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf • Ohjaaja käyttää ohjaustyökaluja kuten ”perusutelu”, tarkentavat kysymykset, valmiit teemat, aiheen rajaus, yhteisymmärryksen varmistaminen.  Keskusteluyhteyden ylläpitäminen. • Ohjaajat tarjoavat runsaasti linkkivinkkejä ja niihin voidaan tutustua myös yhdessä • Hidas, tasainen keskustelutahti. Onnistuneet keskustelut kestivät yli tunnin, pisimmät tunteja. • Löydetään mahdollisia ratkaisuja. Saadaan yhteystiedot tai sovitaan f2f-tapaamisesta.
  19. 19. Luottamuksen rakentaminen • Keskustelun avoimuus lisääntyy sitä mukaa, kun ohjaaja ”ansaitsee” ohjattavan luottamuksen • Luottamusta voi rakentaa mm. kohteliaisuudella ja aikuismaisuudella • Aloitusviesti tärkeä: rento asiaan johdatteleva tyyli toimii, esim. ”mitäpä mielen päällä?” • Ohjaajan osoittama kiinnostus ja auttamishalu lisäävät luottamusta • Ohjaajan taustatiedot on hyvä kertoa: luotettava taho ja aikuinen ammattilainen Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf
  20. 20. Hymiöt chat-keskusteluissa Chat-otteet: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf Hämmennys Empatia Vahvistus Pehmennys Pahoittelu Empatia Yllätys Iloisuus
  21. 21. Lähde: http://emojitracker.com/ (19.3.2016)
  22. 22. Keskustelu Millaisena näet chatin tehtävän opiskelijoiden ohjauksessa? Mitä etuja, entä haasteita?
  23. 23. Vertaisryhmä ja ohjaaja taskussa
  24. 24. WhatsApp Facebook & FB messenger Skype Pikaviestit ja ryhmäkeskustelut
  25. 25. Lähde: Oulun kaupunki / NettiNappi, 2014, http://www.slideshare.net/liisakurtti/kyselytulokset-nuorille-51114-41196530
  26. 26. Lähde: https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaalisen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/
  27. 27. • Some-palvelut ovat tärkeitä nuorille kavereiden välisessä viestinnässä ja vertaistuessa • Esimerkiksi WhatsApp-ryhmä vahvistaa opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vertaistukea • Some-ryhmiä voidaan perustaa lisäksi opintojaksoja ja harjoitteluja varten ohjaajan/opettajan aloitteesta – Aluksi tottuminen uuteen toimintatapaan ja käyttötarkoitukseen – Some-ryhmät sopivat ryhmän etäohjaukseen: tiedotus, kokemusten vaihto, tehtävien anto, kuvien ja videoiden jako, jne. • Ohjaaja voi tarjota myös yksilöohjausta some-palvelujen kautta. Huomioitava henkilötietojen käsittely – Huomioitava oppilaitoksen some-ohjeistuksessa – Esim. WhatsApp ja Snapchat eivät tallenna viestejä palvelimilleen sen jälkeen, kun ne on välitetty vastaanottajalle Some-palvelut ryhmäohjauksessa
  28. 28. Yhteisölliseen oppimiseen ohjaaminen
  29. 29. • ”Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä.” (Dillenbourg, 1999) • Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja kognitiivisten ponnistelujen jakaminen. Tämä erottaa yhteisöllisen oppimisen perinteisestä yhteistyöstä ja työnjaosta (myös sosiaalisessa mediassa!) • Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen: ryhmä on enemmän kuin osiensa summa. • Yhteisöllistä oppimista tuetaan, koska se käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla. Yhteisöllinen oppiminen
  30. 30. Yhteisöllinen työskentely edellyttää toimivaa vuorovaikutusta ja yhteistä tavoitetta. 1. Kirkas (tiedostettu, oma, tärkeä, motivoiva) 2. Saa jäsenet osallistumaan ja tekemään yhteistyötä
  31. 31. Lähde: Pönkä, 2014, Sosiaalisen median käsikirja
  32. 32. Kun puhutaan ”tiukasta” yhteisöllisestä työskentelystä, niin puhutaan ryhmistä.
  33. 33. 1. Muotoutumisvaihe (forming) • Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit • Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja • Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja 2. Kuohuntavaihe (storming) (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä) • Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta. • Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista. 3. Normien luomisen vaihe (norming) • Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius. • Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan. • Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta. 4. Toteuttamisvaihe (performing) (kaikki ryhmät eivät pääse tähän) • Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa. • Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja. • Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen. 5. Lopettamisvaihe • Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja. Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977). http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development Ryhmäytymisen vaiheet
  34. 34. Keskustelu Miten olet käyttänyt ryhmäohjausta? Miten ohjaaja voi tukea ryhmäytymistä?
  35. 35. https://www.yammer.com/ Toimiva keskustelu tukee yhteisöllisyyttä
  36. 36. Keskusteluissa yksilöt selittävät ajatteluaan, välittävät tietoa, arvioivat tietoa kriittisesti, kysyvät ja rakentavat uutta tietoa. Keskustelujen merkitys
  37. 37. Pari sanaa perinteisistä oppimisalustoista (LMS = learning management system, perinteiset verkko-oppimisympäristöt kuten Moodle ja Optima) Kuva: tämän opintojakson Moodle-ympäristö
  38. 38. Yhteinen tuotos vs. omistajuus Katso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7 TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/
  39. 39. Molemmat tarvitaan: tuotos ja keskustelu
  40. 40. Ryhmän työskentelyprosessi Olivatko kaikki ryhmän jäsenet aktiivisia? Oliko ryhmä muodostanut yhteisen tavoitteen? Oliko työskentely vastavuoroista?
  41. 41. Ohjaaja tiedonrakentelun prosessissa Yhteisöllisyyttä tai vuorovaikutusta ei voida pakottaa, mutta sille voidaan luoda otolliset olosuhteet. Lähde: https://harto.wordpress.com/2013/04/16/luovan-ongelmanratkaisun-ja-innovaatioiden-analyysia-innolukiosta/
  42. 42. Yhteisöllistä oppimista edistävät tekijät Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (tapaustutkimus I/Optima)
  43. 43. Yhteisöllistä oppimista vaikeuttavat tekijät Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (tapaustutkimus I/Optima)
  44. 44. • Kiinnitä erityistä huomiota: – Sujuva ryhmätyöskentely on yhteisöllisen oppimisen edellytys – Opiskeluympäristön tulee mahdollistaa monipuolinen vuorovaikutus ja kannustaa oppijoita työskentelemään yhdessä – Yksittäisten oppijoiden merkitys ryhmän onnistumiselle • Varmista, että oppijoiden työskentely etenee ja syvenee oppimistavoitteen suuntaisesti (ei pinnallista keskustelua) • Ohjaaja voi aktivoida työskentelyä esittämällä tarkentavia ja perusteluita edellyttäviä kysymyksiä • Anna palautetta oppijoiden työskentelystä, niin että he kokevat ”tulleensa kuulluiksi” • Anna aikaa ryhmäytymiselle  ryhmään liittyvä keskustelu on edellytys luottamuksellisen ilmapiirin muodostumiselle Ohjaaja yhteisöllisessä oppimisessa Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)
  45. 45. • Yhteisöllistä oppimista edistää oppimistavoite, jonka saavuttamiseen tarvitaan jokaisen ryhmän jäsenen sitoutumista ja panosta • Muotoile tehtävänanto siten, että se edellyttää toisten viestien kommentoimista ja yhteisen päätöksen tekemistä • Roolitettu tehtävä helpottaa erityisesti ryhmiä, joiden jäsenet ovat entuudestaan toisilleen tuntemattomia • Käytä teknologioita, jotka tarjoavat monipuolisia välineitä oppijoiden väliseen keskusteluun ja päätöksentekoon • Tutkimuksen mukaan tehtävänannolla voi olla suurempi merkitys yhteisöllisen oppimisen onnistumiselle kuin käytetyllä pedagogisella mallilla Ohjaa tehtävänannolla yhteisöllisyyteen Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)
  46. 46. Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/
  47. 47. Työskentely pareittain wikissä: 1. Muodostakaa tehtävänanto, joka ohjaa keskusteluun/ yhteisölliseen työskentelyyn. 2. Kommentoikaa/arvioikaa muiden parien tehtäviä.
  48. 48. • Sinun on parasta olla aktiivinen osallistuja • Kokoa yhteen samasta aiheesta kiinnostuneita – Tavoitteet ja ns. isot kysymykset • Synnytä pitkäaikaista toimintaa, joka edellyttää jatkuvaa osallistumista ja tarjoaa jäsenille kehittymisen mahdollisuuksia. • Tue jäsenten vuorovaikutusta ja ryhmäytymistä • Valitse some-palveluita, jotka tukevat yhteisöllistä työskentelyä, etenkin keskustelua. • Älä sokaistu teknologiasta tai kiirehdi, vaan keskity yhteisön ydintarkoituksen ja -toiminnan tukemiseen. Jos kuitenkin haluat luoda yhteisön…
  49. 49. Lähde: http://www.orgnet.com/community.html Lurkkaajat, jopa yli 60% Pienet kaveriklusterit Yhteisön ydin (ja sisäpiiri) Verkkoyhteisö kasvaa jäsenten JA yhteyksien lisääntymisen kautta. Verkkoyhteisön sosiaaliset suhteet
  50. 50. Ohjausta etänä ja videoyhteydellä
  51. 51. Adobe Connect etäluentoihin ja -ohjaukseen Ruudunjaolla voit näyttää mitä tahansa omalta tietokoneeltasi sekä jakaa sen käyttöoikeuden osallistujille (ylläpitäjät ja esittäjät) Jaetut linkit (tai muistiinpanot, äänestys, piirtotaulu tms.) Chat-keskustelu osallistujien kesken: kysymykset, kommentit, linkit… Esittäjän video on yleensä tässä Osallistujat Ylläpitäjät VINKKEJÄ: - Testaa tekniikka etukäteen - Muista nauhoitus - Osallista! Anna esitysoikeuksia - Voit tehdä useita asetteluja (layout) ikkunoineen (pod) erilaisiin tarkoituksiin (esim. eri esitykset ja tehtävät) - Voit jakaa opiskelijat pienryhmiin chatissa (breakout rooms) - Chat-keskustelu onnistuu myös kahden kesken Esittäjät AC:n kattavat ohjevideot: http://tv.adobe.com/watch/learn-adobe-connect/what-is-adobe-connect-8/
  52. 52. • Luennoija on yksin – kuvittele opiskelijat edessäsi, puhu heille • Suunnittelu korostuu – jaksotus, osallistaminen, tehtävät, tauot • Vuorovaikutus – varaa aikaa työskentelylle ja keskustelulle • Puheenvuorojen pyyntö ja jako – kerro selvästi, miten toimitaan • Etäryhmien paikallisohjaajat – sovi etukäteen toimintatavoista paikallisohjaajien kanssa • Yksilöohjaukselle oma aika • Testaa kaikki tekniset asiat etukäteen, tee varasuunnitelma Etäluentojen haasteet Kuvittele mielessäsi yleisö edessäsi, katso heitä, puhu heille, ota heidät mukaan!
  53. 53. • Luo katsekontakti kameran kautta kuulijaan • Puhu riittävän kovalla äänellä • Artikuloi selvästi ja käytä selkeitä lauseenrakenteita • Puhu keskustelutyyliin ja huomioi kuulijaa: ”vastaa” todennäköisiin lisäkysymyksiin ja ennakkoluuloihin • Vältä vaikeita termejä. Jos et voi, selitä ne. • Toista tärkeät ajatukset esimerkiksi esimerkin avulla. • Havainnollista puheen sisältöä kuvilla tai diaesityksellä • Selitä asiakokonaisuudet kohta kerrallaan ja esitä lopuksi kokonaisuus  auta kuulijaa jäsentämään tietoa • Jos vastaat toiselle, kohdista puheesi hänelle. • Pyydä puheenvuoro. Älä puhu päälle. • Dialogi on ennen muuta kuuntelua! Ole rakentava. Puhetavalla on väliä Lisää aiheesta: http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/3yhteiskunta/videoneuvottelu/05_esiintyminen
  54. 54. • Monotinen, tylsä tai liian hiljainen ääni • Sekavaa ja katkeilevaa puhetta • Nopeita liikkeitä ja eleitä, jota luovat levottoman vaikuteleman • Maneereita; sekä sanontoja että eleitä • Liian nopeaa etenemistä • Liian pieni fontti tai liian täydet kalvot • Mikrofonin ja/tai kameran unohtamista päälle Vältä näitä etäluennolla Lisää aiheesta: http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/3yhteiskunta/videoneuvottelu/05_esiintyminen
  55. 55. Videoneuvottelu • Kaksisuuntainen videoyhteys luo voimakkaan läsnäolon tunnun • Vaatii tottumista – kameran kohdistuminen yhteen puheenvuoron käyttäjään kerrallaan jännittää osallistujia • Paikallisohjaajien vastuu korostuu keskustelujen ohjaamisessa • Chat puuttuu – käytä siis jotain some-palvelua keskusteluun ja materiaalien/linkkien jakamiseen • Laitteiden rajallinen saatavuus – hinta, sidottu tiettyyn tilaan, etukäteisvalmistelut
  56. 56. • Esitä kysymyksesi selkeästi tietylle osallistujalle tai ryhmälle • Älä esitä kahta kysymystä peräkkäin • Muotoile kysymykset selkeästi ja täsmällisesti • Ilmaise selkeästi mihin kysymyksiin odotat vastauksia, ja mitkä kysymykset ovat retorisia • Toista kysymys tarvittaessa • Varmista sopivin väliajoin, että viestintäkumppanisi ovat ymmärtäneet viestisi • Pyydä tarkennusta aina, kun tilanne tai keskustelun aihe sitä edellyttävät Kysymysten esittäminen Lähde: http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/3yhteiskunta/videoneuvottelu/05_esiintyminen
  57. 57. Kuva: https://www.youtube.com/user/oamkextra/videos Oma YouTube-kanava ohjaukseen?
  58. 58. Yhteenvetoa ohjauksesta verkossa
  59. 59. Verkko-ohjauksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut
  60. 60. Lähde: Syrjäläinen, Jyrhämä ja Haverinen, 2008, http://www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/luku4/index.htm Tavoitteellisuus ja emotionaalisuus
  61. 61. Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/ Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672
  62. 62. Pelisäännöt, käyttöehdot ja netiketti
  63. 63. Lähde: Työterveyslaitos, 17.12.2014, http://www.ttl.fi/partner/tyosuojelupaneeli/Asiakirjat/IV_TS-paneeli_tuloskooste.pdf (N=498, 348 työsuojeluvaltuutettua ja 150 työsuojelupäälliköä) Noin puolessa somea käyttävissä työpaikoissa on laadittu ohjeistuksia sen käytölle.
  64. 64. Suurin osa on valmis avoimuuteen ja keskusteluun verkossa, kunhan se tapahtuu tuttujen ihmisten kesken.
  65. 65. Opiskelijoiden ohjeistaminen? • Oppilaitos voi määrätä, miten ja mihin sen välineitä, ohjelmia ja käyttäjätunnuksia käytetään • Toiseksi voidaan antaa ohjeita ja esittää toiveita, mutta niiden noudattaminen on enemmän tai vähemmän vapaaehtoista – varsinkin oppilaitoksen ulkopuolella • Opiskelija ei voi kieltäytyä somen käytöstä opetuksessa, sillä oppilaitos/opettaja päättää kurssin suoritustavasta – Opiskelijan ei ole kuitenkaan pakko esiintyä omalla nimellään tai jakaa tuotoksiaan avoimesti netissä, mikäli hän ei ole suostunut siihen kurssille ilmoittautuessaan (yksityisyyden suoja) • Lisäksi mahdolliset salassapito-, harjoittelu- ja muut sopimukset, työsuhteeseen liittyvät vastuut jne.  Tärkeintä on antaa opiskelijoille valmiuksia esim. yksityisyyteen/verkossa näkymiseen, tekijänoikeuksiin ja somen mahdollisuuksiin liittyen
  66. 66. Lähteet: LOPS 2016, http://www.oph.fi/download/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf TIEKE, 2009, http://www.tieke.fi/pages/viewpage.action?pageId=15110422 Pönkä, Impiö & Vallivaara, 2012, Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3
  67. 67. • Teoksen tekijänoikeudet ovat automaattisesti tekijällä, jos hän ei luovu niistä. Suoja-aika on 70 vuotta kuolemasta. • Yksityiskäyttö esim. opiskeluun on yleensä sallittua • Tekijänoikeudet täytyy tarkistaa ennen teoksen julkista käyttöä – Pätee myös esim. Googlella löydettyihin ja somessa jaettuihin teoksiin kuten kuviin, videoihin, teksteihin ja musiikkiin • Teoksen vähäinen lainaaminen lähde mainiten, valokuvaaminen sekä idean käyttäminen apuna uuden teoksen luomisessa on yleensä sallittua • Tekijä voi luopua oikeuksistaan kokonaan tai osittain – Public domain (PD) = luopuminen tekijänoikeuksista – Creative Commons -lisenssi = käyttölupa tietyin ehdoin – Tekijän kanssa tehty sopimus tai kysytty käyttölupa • Valokuvien tekijänoikeudet ovat kuvaajalla, mutta niiden julkaisu ei ole aina sallittua – Muista otettujen tunnistettavien kuvien julkaisuun on syytä pyytää lupa – lapset erityisasemassa – Kuvan julkaisun voi estää esim. kotirauha, yksityisyyden suoja, henkilötietolaki tai kuvassa näkyvän teoksen tekijänoikeudet Tekijänoikeudet ja kuvien julkaisu lyhyesti
  68. 68. Creative Commons -lisenssin valinta
  69. 69. Lähde: https://harto.wordpress.com/2015/12/05/periscope-luokkahuoneessa-opetuksen-julkisuus-vs-yksityisyys-ja-tekijanoikeudet/ Case: Periscope luokkahuoneessa Päättelyketju: 1. Opetus on julkista (POL) 2. Saat tehdä opetuksesta tallenteita omaan käyttöösi 3. Tallenteen julkistamisessa on otettava huomioon henkilötietolaki ja tekijänoikeuslaki 4. Opettajan luentoesitys ja opiskelijoiden esitykset ovat teoksia (Tekijänoik.neuv. lausunto 2006:11) 5. Opetuksessa syntyvän teoksen tallennus on sallittua tilapäiseen opetuskäyttöön (TekijäL) 6. Teoksesta saa valmistaa kappaleen (kopion) yksityistä käyttöä varten (TekijäL) 7. Kopioidun teoksen käyttö muuten kuin yksityisesti vaatii tekijän luvan tai sopimuksen (TekijäL) Lyhyesti: Oppilaiden koulussa kuvaamat Periscope-videot hyvin todennäköisesti rikkovat Suomen lakia, jos niiden kuvaamiseen ja levittämiseen netissä ei ole saatu etukäteen lupaa kaikilta videolähetyksissä esiintyviltä.
  70. 70. Miten some-palveluita opetukseen? • Kaupalliset some-palvelut: – Alaikäiset huoltajan suostumuksella – Täysi-ikäiset omalla vastuullaan • Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita • Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some- palveluita
  71. 71. http://www.whatsapp.com/legal/
  72. 72. Tarkistuslista: • Missä maassa palvelu sijaitsee? Suosi EU:ssa sijaitsevia. • Mikä on palvelun ikäraja? • Mitä henkilötietoja rekisteröitymisen ja palvelun käytössä tallennetaan? • Saako sama käyttäjä luoda palveluun useita käyttäjätunnuksia? • Voidaanko tietojasi luovuttaa muille tai käyttää esimerkiksi mainontaan? • Mitä oikeuksia palvelu saa tekemiisi sisältöihin kuten teksteihisi ja valokuviisi? Voidaanko niitä käyttää muualla? • Mihin voit olla yhteydessä, jos palvelun käytössä ilmenee ongelmia? • Miten voit lopettaa palvelun käytön? Mitä tekemillesi sisällöille ja muille sinusta kerätyille tiedoille tehdään siinä tapauksessa? Palvelun käyttöehdot = sopimus
  73. 73. 1. Erottele tieto ja mielipide. 2. Perustele väitteesi. 3. Myönnä ja korjaa virheesi. 4. Ole avoin. 5. Älä jankuta. 6. Älä provosoi. 7. Älä johda harhaan. 8. Kunnioita toisten ihmisarvoa. 9. Kunnioita toisten yksityisyyttä. 10. Kunnioita oikeutta. 11. Mieti, kenelle viestisi välittyy. 12. Älä aiheuta harmia. Reilun somen säännöt Lähde: http://etiikka.fi/some/reilun-somen-saannot/
  74. 74. • Teema: opiskelijoiden ohjeistus (netiketti) verkko- ja monimuoto-opetuksessa • Pisteiden aiheet: 1. Yksityisyys ja henkilötiedot 2. Tekijänoikeudet opiskelussa 3. Some-palvelujen käyttöehdot vs. opiskelijan oikeusturva 4. Muut opetuksessa/ohjauksessa huomioitavat asiat • Sihteeri tekee muistiinpanot wikiin ja johdattaa jokaisen ryhmän aiheen pariin • Pisteiden vaihto n. 7 minuutin välein • Lopuksi yhteinen purku Learning cafe -työskentely
  75. 75. Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/ Kiitos!

×