Valmennus Nuorten Ystävien Osaamisella osallisuutta -hankkeelle, 13.10.2020, Harto Pönkä, Innowise

1. Vuorovaikutus ja
ryhmäytyminen
etätoiminnassa
13.10.2020
Harto Pönkä
Innowise

2. Koulutuksen aiheet
2
Etäosallistumisen esteiden
ylittäminen
Ryhmäytyminen
verkossa
Ryhmätyöskentelyn
etävälineet

3. Yhteys muihin
ihmisiin
on tärkein syy käyttää
sosiaalista mediaa.
Somessa koetaan
yhteisöllisyyttä ja
saadaan vertaistukea.
3

4. Enemmistö keskustelee mieluiten pienissä tai keskikokoisissa ryhmissä
Datalähde: ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, Some ja nuoret –kysely, 13-29 –vuotiaat suomalaisnuoret (2013, 2015, 2016 ja 2019). Uusin:
https://www.ebrand.fi/somejanuoret2019/. Kuva: Harto Pönkä, 23.4.2019.
4

5. “Puhelinta ei edelleenkään voi korvata millään, koska se toimii
yleensä ihmisen tavoittamisessa vaikka digitaidoissa on haasteita.
”Ei oo ennenkään tarvinnu” -asenne, eli avoimuus uuteen
työskentelytapaan on ollut osalle asiakkaista haastavaa.
Joillekin asiakkaille kynnys osallistua on ollut todella matala,
koska digimaailma on tuttu. Joillekin kynnys on ollut todella
korkea, eikä heitä olla saatu aktivoitua mitenkään.
5
Lähde: Osaamisella osallisuutta –hankkeen selvitys, 2020

6. Verkko-ohjauksen saavutettavuus on yhteydessä käytettyihin välineisiin
Lähde: Guttorm, T., Hakkarainen, T., Kolehmainen, A., Mäenpää, K., Peltola, S. & Ylönen, H. (toim.) 2017. Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/135733/ePooki%2038_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y
6

7. Ohjeista selkeästi, miten työskentelyalustalle pääsee
Muista ohjeistus ja
harjoittelu jokaisen
uuden alustan kanssa!
Kuva: tämän koulutuksen liittymisohje
7

8. Luottamuksen rakentuminen chat-ohjauskeskustelussa
 Keskustelun aloitus: rento asiaan johdatteleva tyyli toimii, esim. ”mitäpä mielen päällä?”
 Keskustelun avoimuus lisääntyy sitä mukaa, kun ohjaaja ”ansaitsee” ohjattavan luottamuksen
 Luottamusta voi rakentaa mm. kohteliaisuudella, aikuismaisuudella ja tilanteen johdattelulla
 Ohjaajan osoittama kiinnostus ja auttamishalu lisäävät luottamusta
Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf (tutkimuksen osallistujat 16–24-vuotiaita)
8

9. Onnistunut chat-ohjauskeskustelu
 Ohjaaja käyttää ohjaustyökaluja kuten ”perusutelu”, tarkentavat kysymykset, valmiit teemat,
aiheen rajaus, yhteisymmärryksen varmistaminen.  Keskusteluyhteyden ylläpitäminen.
 Kiireetön keskustelutahti. Onnistuneet keskustelut kestivät yli tunnin, pisimmät tunteja.
 Löydetään mahdollisia ratkaisuja, annetaan yhteystietoja, sovitaan jatkosta tms.
Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf (tutkimuksen osallistujat 16–24-vuotiaita)
9

10. Ryhmäytyminen etänä

11. “Tarvitsisin tukea, kuinka saada motivoitua ihmiset osallistumaan
digitoimintoihin. Kuinka järjestää mahdollisimman antoisia
digitaalisia ryhmätoimintoja.
Hyviä kokemuksia, ryhmäytyminen on ollut jopa parempaa etänä.
Nyt on vaihtoehtoisia tapoja tehdä asiakastyötä.
On kovasti chat-palveluiden käyttäjiä, vertaistukiryhmät ja muut
ryhmäkeskustelut. Voisi onnistua myös Teamsin käyttö
muutamien kanssa hyvin.
11
Lähde: Osaamisella osallisuutta –hankkeen selvitys, 2020

12. Yksilö, pari, ryhmä ja yhteisö
 Yksilö on aina keskiössä. Yksilön on mm. tärkeää voida asettaa omia tavoitteita sekä
pohtia oppimisen aiheita itse.
 Pari voi tukea toistensa oppimista tehokkaasti. Vuorovaikutus lisää oppijoiden
aktiivisuutta, tuo työskentelyyn uusia näkökulmia ja vastavuoroisuus tukee oppimista.
 Ryhmä syntyy ryhmäytymisen kautta, jossa sovitaan ryhmän tavoitteesta ja
toimintatavoista. Ryhmässä on keskeistä jäsenten vuorovaikutus ja yhteinen toiminta.
Sopiva ryhmäkoko on esim. 3-6 jäsentä.
 Yhteisö on kuin iso ryhmä, mutta sosiaalisia suhteita on paljon enemmän, mikä voi johtaa
mm. kuppikuntien syntyyn ja niiden välisiin konflikteihin.
12
👤👤

13. Ryhmän koko ja vuorovaikutussuhteet
Lähde ja lisää aiheesta: Cyrus Molavi, 2015,
https://www.getflow.com/blog/optimal-team-size-workplace-productivity
13

14. 14
Ryhmä
• Ryhmä syntyy ryhmäytymisen
kautta, jossa sovitaan sen
tarkoituksesta ja toimintatavoista.
• Ryhmän synnyssä ja säilymisessä on
keskeistä jäsenten vuorovaikutus ja
yhteinen toiminta.
• Ryhmän sisällä syntyy mm. erilaisia
rooleja, normeja ja yhteistä kieltä.
• Ryhmän jäsenet sitoutuvat toisiinsa,
mikä näkyy myös ryhmäpaineena.
• Sopiva koko on esim. 3-6 ihmistä.
Jaettu tavoite tai muu
syy, miksi osallistutaan

15. Lähde: Lave & Wenger, 1999, Communities of Practice: Learning, Meaning and Identity.
Lisää aiheesta: https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4yt%C3%A4nt%C3%B6yhteis%C3%B6
15
Käytäntö-
yhteisö
Aihealue
ToimintaJäsenet
• Aihealue = yhdistävä tekijä, esim.
yhteinen kiinnostuksen aihe
• Pitkäaikainen syy jäsenten
osallistumiselle
• Aihealue määrittelee yhteiset
keskusteluaiheet ja ratkaistavat
ongelmat
• Jäsenillä on kokemuksia,
tietoa, menetelmiä ja
työkaluja, joita he jakavat
ja kehittävät yhdessä
• Toiminta keskittyy esim.
yhteisiin työkaluihin ja
alustoihin
• Yhteisön toiminta tuottaa
jäsenille mm. hyödyllistä
tietoa ja vertaistukea
• Toiminnalle on keskeistä
jäsenten vuorovaikutus
• Jäsenet ovat aihealueen
asiantuntijoita
• Syntyy monitasoisia
sosiaalisia suhteita, mm.
sisä- ja ulkopiiriläiset
Yhteisö
> 20 hlöä

16. Verkko-ohjauksen (ja oppimisen) etenemisen viisi tasoa
Lähde (mukaillen): Gilly Salmon, The Five Stage Model, https://www.gillysalmon.com/five-stage-model.html
16
5.
Kehitys
4. Yhteinen
tiedonrakentelu
3. Tiedon välittäminen
2. Kulttuurin rakentaminen ja
ryhmäyttäminen
1. Pääsy työskentelyalustalle ja motivointi
• Työskentelyalustan valmistelu
• Osallistujien kutsuminen ja
kannustaminen mukaan
• Alustan esittely ja viestittelyn kokeilu
• Tutustuminen ja yhteisen toiminnan
aloitus
• Materiaalin ja tiedon jako
• Ryhmien aktivointi tehtävillä
• Vertaistuki, yhteisöllinen oppiminen
• Ryhmien työskentelyn tukeminen
• Osallistujien kehittyminen osana ryhmien
yhteisöllistä toimintaa
• Ryhmän reflektoinnin tukeminen

17. Ryhmäytymisen vaiheet
17
1. Muotoutumis-
vaihe
5. Lopettamisvaihe3. Normien luomisen
vaihe
2. Kuohuntavaihe 4. Toteuttamisvaihe
Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977).
http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development

18. Ryhmäytymiseen ohjaaminen
▪ ALUKSI: tehtävä, joka auttaa ymmärtämään muita ryhmän jäseniä (tutustuminen).
▪ TOISEKSI: tehtävä, joka auttaa osallistujia muodostamaan yhteisen merkityksen toiminnalle.
▪ ANNA AIKAA: avoin keskustelu on edellytys luottamuksen muodostumiselle.
▪ VASTA SITTEN: on varsinaisen kehittävän työskentelyn aika.
▪ Muotoile tehtävät niin, että ne edellyttävät vastaamista muille ja/tai yhteistä päätöstä.
▪ Roolitettu tehtävä helpottaa, jos osallistujat ovat entuudestaan toisilleen tuntemattomia.
▪ Työskentelyalustan tulisi mahdollistaa vuorovaikutus ja ohjata työskentelemään yhdessä.
▪ Jokaisen osallistujan toiminta on merkityksellinen ryhmän onnistumiselle.
▪ Varmista, että työskentely etenee tavoitteen suuntaisesti (ei pinnallista keskustelua).
▪ Ohjaaja voi aktivoida työskentelyä esimerkiksi esittämällä kysymyksiä.
▪ Anna palautetta työskentelystä, niin että osallistujat kokevat tulleensa kuulluiksi.
Lähteenä mm.: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)
18

19. Tutustumistehtäviä
 Parista kertominen: Kumpikin saa muutaman minuutin ajan kertoa itsestään toiselle.
Tämän jälkeen käydään kierros läpi siten, että pari kertoo aina kaveristaan, mitä muistaa.
Toinen voi täydentää ja korjata, jos haluaa.
 Yhdistävät asiat: Pareittain koetetaan löytää mahdollisimman monta paria yhdistävää
asiaa. Ketä löysi eniten? Millaisia?
 Ominaisuudet: Leikkijät istuvat piirissä. Ohjaaja sanoo jonkin ominaisuuden. Kun piirissä
olija kokee ominaisuuden sopivan itselleen, hän sanoo oman nimensä.
 Yhdistä ominaisuus: Jokainen kirjoittaa, mikä seuraavista olisi: sää, väri, kasvi, kuukausi,
viikonpäivä, eläin, tuoksu, kirja, maanosa. Valmiit vastaukset kerätään ja jaetaan. Jokainen
lukee saamansa paperin ja muut yrittävät arvailla, kuka on kyseessä. Lopuksi
keskustellaan, kuinka vaikeaa arvaaminen oli.
 Esineiden avulla esittäytyminen: Esittäytyminen symbolikorttien tai esineiden tms.
kautta. Miksi valitsin tämän, miten tämä kuvaa minua?
 Suomen kartta: Piirretään kuvitteellinen Suomen kartta, johon opiskelijat sijoittuvat
asuinpaikkansa mukaan. Jokainen kertoo hyviä ja huonoja asioita asuinpaikastaan.
Muunnos: tehdään maailman kartta ja kysymys missä haluaisit asua/mihin haluaisit
matkustaa ja miksi.
Lähde: AMEO, 2018, MAST ryhmäyttämisopas, https://ameo.fi/wp-content/uploads/2018/02/Ryhmayttamisopas.pdf
19

20. Esimerkki: työhaastattelukysymyksiä (Wordwall)
https://wordwall.net/fi/resource/779879/ty%C3%B6haastattelukysymyksi%C3%A4
Lisää erilaisia tehtäviä, voit tehdä myös omia: https://wordwall.net/fi/
20

21. Ryhmäytymistä edistäviä tehtävätyyppejä
 Mitä tavoitteita ryhmäläisillä on toimintaan liittyen?
 Miksi ryhmään osallistuminen on tärkeää?
 Mitkä kiinnostuksen kohteet yhdistävät ryhmäläisiä?
 Onko jokin yhteinen ratkaistava ongelma?
 Onko jokin asia, joka voidaan tehdä tai johon voidaan päästä ryhmän avulla?
 Mitä muita yhtäläisyyksiä löydätte?
21

22. Esimerkki ryhmätyöskentelyn rooleista (PBL-malli)
22
 Puheenjohtaja: valmistelee toimintaa, jäsentää keskustelua, esittää kysymyksiä, pitää
huolta työskentelyn etenemisestä aikataulun mukaisesti, johtaa puhetta ja vetää
keskusteluja yhteen.
 Sihteeri: kirjaa ylös keskustelujen pääkohdat, oppimistavoitteet ja avainsanat, rakentaa
ryhmän yhteistä tuotosta, kirjoittaa ylös käytyä keskustelua purkutilanteessa.
 Ryhmän jäsenet: osallistuvat aktiivisesti keskusteluun kysyen ja kommentoiden, jakavat
omaa tietoaan muille, valmistautuvat purkutilanteeseen muistiinpanoin, arvioivat
työskentelyä.
 Tuutori: neuvoo tarvittaessa, kysyy ja arvioi toimintaa.
 Sovella vapaasti! Roolit voivat olla myös työelämästä tuttuja työtehtäviä:
projektipäällikkö, tutkija, asiantuntija, tuotekehittäjä, työhaastattelija jne.

23. Tee työskentelyn vaiheet ja eteneminen osallistujille näkyväksi
 Osallistukaa etätapaamiseen…
 Tutustukaa materiaaliin…
 Pohtikaa, mistä johtuu, että…
 Etsikää verkosta lisätietoa…
 Kirjoittakaa päätelmänne…
 Kommentoikaa jokainen muiden vastauksia…
 Hienoa, läpäisitte tehtävän! Katsokaa saamanne palaute…
Icons made by: Kiranshastry, Good Ware, Freepik, Pixel perfect and Payungkead @ flaticon.com
23

24. Ryhmätyöskentelyn etävälineet
24

25. “Kaikilla nuorilla on älypuhelin, mutta osa nuorista saattaa kokea,
että uusien ohjelmien käyttöönotto saattaa tuntua raskaalta.
Olemme automaattisesti alkaneet asiakaiden kanssa viestitellä
messengerissä, se on tuttua. Sitä voisi viedä eteenpäin
esimerkiksi keskusteluun etänä.
Teamsin käytöstä voisi vielä olla koulutusta. On uusi ohjelma ja
sen käyttö on vielä vähäistä.
25
Lähde: Osaamisella osallisuutta –hankkeen selvitys, 2020

26. Valitse työkalut ja rakenna toiminnassa tarvittavat työskentelytilat
26

27. Valitse keskustelualusta tarkoituksen mukaan
WhatsApp-
ryhmät
Max 256 jäsentä
Puhelinnumerot
näkyvät muille
27
…!?
Facebook-
ryhmät
Ei kokorajaa
FB-tunnukset
näkyvät muille
Keskustelufoorumit
ja chatit
Ei kokorajaa
Anonyymius
mahdollista

28. “Positiivista on se, että asiakkaat ovat mielestään lähempänä ohjaajaa, jos
tämmöistä viestittelyä on.
Näen, että ohjaaminen ei ole sidottu tiettyyn aikaan eikä paikkaan vaan sitä
kannustamista ja motivointia voisi olla silloin kun sitä tarvitsee,
vaikka vastaus ei menisikään heti, asiakkaat ovat senkin ymmärtäneet ja eivät
he itsekään vastaa heti, mutta ovat kytköksissä tilanteeseen.
En itse koe tätä tilannetta haastavaksi, vaan jokseenkin myös vapauttavaksi.
28
Lähde: Osaamisella osallisuutta –hankkeen selvitys, 2020

29. Etäkokoussovellukset
Jitsi Meet https://meet.jit.si/ on ilmainen avoimen lähdekoodin etäkokoussovellus. Tässä esimerkissä on käytetty Open Knowledge Finlandin tarjoamaa palvelua.
Taustalla (ruudunjaossa) on käytetty Classroom screen –palvelua, https://www.classroomscreen.com/
29
Kuvan esimerkki: Jitsi Meet
https://meet.okf.fi/

30. Etäkokoussovellusten ryhmätoimintojen vertailua
Microsoft Teams Google Meet Zoom Adobe Connect
Osallistujia
enintään
300
Ilmaisversiossa 100
Maksullisessa 100-250
Ilmaisversiossa 100
Maksullisessa 100-500
25-1500 riippuen
lisenssistä
Yhtäaikaisia
osallistujien
videokuvia
Enintään 9
Tulossa: enintään 49
Together-tilassa 49
Enintään 16 Enintään 49
Ei rajaa, mutta
käytännössä 15-20
Ryhmähuoneet
(breakout
rooms)
Ei (tulossa)
Tiimit-toiminnolla voi
luoda rinnakkaisia
kokouksia
Ei normaaliversiossa
Kyllä G Suite Enterprise
for Educationissa,
enintään 100 huonetta
Kyllä
Enintään 50 huonetta
Kyllä
Enintään 20 huonetta ja
200 osallistujaa/huone
Lisätietoa
https://docs.microsoft.com/en-
us/microsoftteams/limits-
specifications-teams
https://www.onmsft.com/news/micros
oft-teams-breakout-rooms-feature-
rolling-out-in-preview
https://nerdschalk.com/microsoft-
teams-together-mode/
https://nerdschalk.com/google-meet-
limit/
https://gsuiteupdates.googleblog.com/
2020/10/create-breakout-rooms-for-
more-engaged.html
https://support.google.com/meet/ans
wer/10099500
https://zoom.us/pricing
https://support.zoom.us/hc/en-
us/articles/206476313-Managing-
Breakout-Rooms
https://helpx.adobe.com/fi/adobe-
connect/using/breakout-rooms.html
https://community.adobe.com/t5/conn
ect/participant-video-limits/td-
p/3396713?page=1
30

31. Muista selvät ohjeet etätilanteissa
 Kerro, mitä teet nyt ja mitä tapahtuu seuraavaksi
 Esitä ja osoita kysymyksesi selkeästi
 Kerro, milloin odotat kysymyksiä tai kommentteja
 Anna selvä aikataulu työskentelylle ja miten saa apua sen aikana
 Tehtävien palautus ja viestit: kuittaa heti + kerro tarvittaessa, milloin palaat asiaan
Kuva: Guttorm, T., Hakkarainen, T., Kolehmainen, A., Mäenpää, K., Peltola, S. & Ylönen, H. (toim.) 2017. Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/135733/ePooki%2038_2017.pdf
31

32. Huomioitavaa ryhmien (video-)etätapaamisten aikana
 Luo katsekontakti kameran kautta, ”näe” osallistujat – varsinkin silloin,
kun kuuntelet heitä.
 Puhu riittävän kovaa ja käytä yksinkertaisia lauseenrakenteita.
 Sopikaa, käytetäänkö kameroita alussa, koko ajan vai ei/vapaaehtoista.
 Videolla osallistuminen pitkään on henkisestä rasittavaa.
 Kerro, miten puheenvuoroa voi pyytää tai miten ne jaetaan.
 Ohjeista pitämään puheenvuorot keskusteluissa lyhyinä.
 Esitä kysymykset selkeästi tietylle osallistujalle, ryhmälle tai yleisesti.
 Anna aikaa vastaamiselle. Varmista, että halukkaat saivat vastata.
 Suunnittele ja vaiheista ryhmäohjaus etukäteen.
 Sovi tarvittaessa yksilöohjaukselle oma aika.
32

33. Vinkkejä vuorovaikutuksen rakentamiseen etätapaamisessa
▪ Auta asettumaan yhteiseen tilaan. Varaa aikaa rauhoittumiseen ja asettumiseen
▪ Sanoita myös hiljaisuutta, esim. “etsin lisätietoa” tai “mietitään kaikki tätä hetki”.
▪ Asetu osallistujan tilanteeseen ja kokemukseen, lue myös rivien välistä. Tunnista
heikkokin signaali tarpeesta ja toivosta, ja tee se näkyväksi.
▪ Kohtaa henkilökohtaisesti, ja puhuttele nimellä tai nimimerkillä. Ole vastavuoroinen eli jaa
itse, tarkenna, kiitä ja pyydä anteeksi. Pidä yllä ”jutustelu-meininkiä”.
▪ Säilytä inhimillisyys ja kotikutoisuus, erotu ja ole oma itsesi. Osallistujalle on tärkeää
työntekijän pysyvyys.
▪ Kannusta ja tsemppaa turhautumisen hetkellä.
▪ Kysy avoimia kysymyksiä sinnikkäästi. Anna osallistujalle aikaa miettiä ja vastata.
▪ Sanoita väärinymmärrysten mahdollisuus verkossa. Avoin, luottamuksellinen ja oppiva
asenne auttaa kaikkia.
Lähde: Sirpa Mäkinen, 2020, https://www.movendos.com/2020/03/30/nain-rakennat-aitoa-lasnaoloa-etatapaamisessa/
33

34. Käytä tuttuja työkaluja monipuolisesti: esimerkkinä Padlet
34
Osallistujien tuotokset
Omien tuotosten teko yksin
tai yhdessä
Käsitteellisen
ymmärtämisen tuki
Miellekartat ja muistiinpanot
Kuratointi/jako
Tiedon kerääminen
ja jakaminen muille
Kotisivu/linkkiseinä
Verkko-tai etäopetuksen
materiaalit linkkeinä
Aktivointi
Vastausten kerääminen
opiskelijoilta
Havainnollistaminen
Esim. aikajanat
ja kartat

35. Yhteisöllinen valkotaulu
Vinkkejä opetukseen: http://www.nordtouch.fi/flinga/skriptit/
35
https://flinga.fi/

36. Pelillistäminen
36
http://getkahoot.com

37. Jotkin asiat on selkeintä näyttää videolla
 Videoiden käyttötarkoituksia:
 Opetuksen aiheisiin liittyvät virikevideot
 Aiheen mukaiset ohjausvideot
 Ruutukaappausvideot, esim.
verkkosovellusten käyttöopastus
 Luentotallenteet
 Ajankohtaiset tietoiskut ja kuulumiset
 Animaatiot, kuvista koostetut esitykset jne.
 Oppijoiden vastaukset tehtäviin videoina
 Videon voi katsoa omassa tahdissa ja siihen on helppo palata
 Tiivistä: lyhyt video katsotaan varmemmin loppuun
 Tekstitys helpottaa videon käyttöä eri tilanteissa
37

38. Ruutukaappausvideot
Vinkki: voit tehdä luentovideoita myös Powerpointin nauhoitustyökalulla.
38
https://screencast-o-matic.com/

39. Muista nämä
39
 Ruutusokeus: näytä, mistä mitäkin tapahtuu (kuva, video) + selkeät ohjeet
 Ryhmäytyminen ennen varsinaista ryhmätyöskentelyä
 Roolit auttavat työskentelyssä alkuun
 Älä vie osallistujilta oivaltamisen mahdollisuutta uuden oppimisessa
 Uuden asian harjoittelu ennen sen soveltamista
 Tee selkeä vaiheistus ja näytä se
 Tauota myös etätyöskentely
 Päätä etätapaaminen sovittuun aikaan
 Vaihtele näitä toiminnassa: pohdinta/reflektiota + työskentely
 Hybridi eli etä- ja lähitapaamisen yhdistäminen on kaikkein vaikeinta –
yleensä etäryhmä jää paitsioon – vältä sitä, jos mahdollista!

40. Etäohjauskerran pedagoginen rakenne
40
1. Aloitus
 Mitä on tapahtunut aiemmin?
 Mitä tehdään tällä kerralla? Mihin kokonaisuuteen tämä liittyy?
2. Uuden aiheen ohjaus/opetus
 Lyhyt johdanto + tavoite, merkitys ja motivointi
 Aiempien tietojen tai kokemusten aktivointi – mihin tämä liittyy?
 Uuden asian opetus jaettuna loogisiin osiin
3. Työskentely
 Uutta asiaa kertaava, laajentava ja/tai soveltava oppimistehtävä
 Voi sisältää yksin, yhdessä ja/tai ryhmissä työskentelyä, yksi tai useampi sykli
 Purku ja palaute – mitä opimme, mitä voimme jatkossa oppia lisää?
4. Lopetus
 Osista kokonaisuuteen, nivotaan työskentelyn asiat yhteen
 Loppukeskustelu, palaute
 Jatkotyöskentelystä sopiminen, kotitehtävä tms.

41. Jos haluat luoda ryhmän tai yhteisön…
1. Kokoa yhteen ihmisiä, joilla on jokin yhdistävä asia.
2. Luo pitkäaikaista toimintaa, joka edellyttää
osallistumista ja tarjoaa jäsenille kehittymisen
mahdollisuuksia.
3. Tue jäsenten vuorovaikutusta ja ryhmäytymistä sekä
käytä sitä tukevia työkaluja ja keskustelualustoja.
41

42. Yhteisöllisyys perustuu
vastavuoroisuuteen:
Jos haluat saada
muut mukaan, ole
itse aktiivinen!
42

43. 43
Kysymyksiä tai
kommentteja?
Yhteystiedot
Harto Pönkä
0400500315
@hponka
harto.ponka@innowise.fi
https://www.innowise.fi/
Kiitos!