3. Wikien koetut hyödyt yrityksissä
Lähde: Wiki-kokemuksia suomalaisissa organisaatioissa (Jani Henriksson ja Teemu Mikkonen, 2008)
N=20, suomalaisia TOP 50 -yrityksiä
5. Havainto 1
Wikejä käytetään nykyään mm.
– Yhteistyöalustana
– Kollektiivisena tietopankkina
– Oppimisalustana yhdessä muiden
some-palvelujen kanssa
Pelkkä yhdessä kirjoittaminen ei riitä.
Tarvitaan paljon muutakin.
6. Havainto 2
Punainen väri tarkoittaa, ettei
artikkelista ole keskusteltu
Sama havainto useissa wikiohjelmissa: tekstiä voi olla
paljonkin, mutta keskustelua ei yleensä käydä.
Monelle on yllätys, että wikeissä on keskustelutoiminto.
Kuvassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_(kommunikaatio)
7. Havainto 3
Yhteistyötä ei edistä
myöskään se, jos
wikin käyttöliittymä
on liian vaikea.
Lähde: http://www.tietokone.fi/uutiset/wikipedia_on_liian_vaikea_helpotusta_luvataan
9. ”Ryhmää” ei synny
ilman yhteistä tavoitetta
Yhteinen tavoite syntyy neuvottelemalla,
jonka jälkeen ryhmän jäsenten tulisi tiedostaa se.
10. Wikityöskentely ilman keskustelua ei ...
– tue ryhmäytymistä
– mahdollista tavoitteiden sopimista
– edistä yhteisöllistä oppimista
– johda tiedonrakenteluun
Jos metatason keskustelua ei käydä, pitkäkin
tekstituotos on vain sekalainen kokoelma eri
ihmisten lisäämiä tietoja.
11. Yhteisöllinen tiedonrakentelu
• Tavoitteellista työskentelyä käsitteellisten
luomusten, kuten suunnitelmien ja teorioiden,
luomiseksi. (Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005)
• Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on
ongelmalähtöistä: tavoitteena on yhteisen
ongelman ratkaiseminen.
• Keskustelujen aikana oppijat joutuvat selittämään
(ulkoistamaan) omia ajatuksiaan. Tästä on hyötyä
sekä heille itselleen että muille oppijoille.
(Lehtinen, 2003)
• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen:
ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.
16. Yhteisöllinen prosessi wikissä
• Keskustelua
– Tavoitteet, ratkaistavat ongelmat yms.
– Työskentelytavat ja eteneminen
– Sisältöön liittyvä keskustelu
• Sisällöntuotantoa
– Tiedon lisäämistä muista lähteistä
– Uuden tiedon rakentamista
– Muokkaamista, korjaamista, täydentämistä
– Jäsentämistä ja rakenteellista järjestelyä
• Hyville ryhmille on ominaista runsas keskustelu koko
sisällöntuotannon prosessin ajan
17. Mitä siis Purot.net:issä tuetaan?
• Pienen ryhmän yhteisöllistä työskentelyä,
oppimista ja tiedonrakentelua wikisivulla
• Kaikkia wikiin kehitettäviä toimintoja verrataan viime
kädessä tähän. Affordanssit ratkaisevat.
• Tämän seurauksena esim. seuraavia ei tueta:
– Kahdenvälistä vuorovaikutusta
– Verkostoitumista
– Massayhteisöllisyyttä
18. Mitä uutta Purot.net sisältää?
• Keskustelu suoraan sisällön vieressä
• Jokainen sivu voi sisältää useita sisältöalueita
– Teksti-/WYSIWYG-sisällöt
– Kuvat
– Liitetiedostot
– Upotetut sisällöt
• Käyttäjät voivat työskennellä samalla sivulla samaan
aikaan eri sisältöalueissa ja keskustelussa
• Opettaja voi luoda sisältöjä etukäteen valmiiksi ja julkaista
ne myöhemmin
• Oppilaat voivat palauttaa tuotoksensa wikisivuna, johon
on pääsy vain heillä ja opettajalla (=ylläpitäjällä)
• Ryhmäsähköpostit (ylläpitäjä), tykkäystoiminto,
kaverisuhteet, profiilisivut jne.
24. Parhaat välineet opetuksen ja oppimisen tueksi saa
yhdistelemällä eri verkkopohjaisia työkaluja wikiin.
Purot.net:issä on panostettu sisältöjen upottamiseen.
So. tähtimallin mukainen
sosiaalisen median oppimisympäristö.
25. Fasilitointi
• Fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessien suunnittelua ja
toteuttamista.
• Fasilitointi keskittyy rikastavan ja rakentavan yhteistyön
edellytysten luomiseen.
• Fasilitaattori ei ota kantaa sisältöön vaan auttaa ryhmää
pääsemään päämääriinsä. Fasilitoinnissa siis erotetaan prosessi ja
sisältö.
• Fasilitaattori sosiaalisessa mediassa:
– Herättää keskustelua, tuo eri näkökulmia esiin
– Ohjaa ryhmän sisällöntuotantoa
– Nostaa esille osallistujien kysymyksiä, kommentteja yms.
– Toimii sihteerinä ennen, aikana ja jälkeen
– Tiedottaa, jakaa aiheeseen liittyviä linkkejä jne.
– Suunnittelee, mitä seuraavaksi; huolehtii jatkuvuudesta
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_%28organisaatio%29
26. Wikiin voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä, jotka
tukevat, ohjaavat ja jäsentävät oppijoiden älyllisiä
prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.
27. Yhteisöllisten skriptien liittäminen wikiin
1. Ilmennä wikin rakenteella työskentelyn vaiheita
• Wikin sivut voivat muodostaa esim. tiedekirjan tai
tutkimusprojektin vaiheineen
• Erota kronologisten työskentelyvaiheiden sivut pysyvistä
sivuista ja työtiloista
1. Kirjoita selkeät ohjeet ja tehtävänannot
• Mitä, miksi, miten, milloin, mitä seuraavaksi
1. Käytä sivupohjia tuotosten tekemisen tukemisessa
• Sivupohjassa voi olla esim. malliotsikoita, kysymyksiä,
lisäohjeita jne.
1. Ennakoi avun tarve
• Opettajaa, yleistä keskustelua ja teknistä tukea tarvitaan aina.
Lähde: http://harto.wordpress.com/2009/03/07/yheisolliset-skriptit-wiki/
29. Wiki oppimisen arvioinnin tukena
• Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen
ymmärryksen muutokseen
• Kerää tietoa prosessista eli mitä tapahtui
– Wikisivujen keskustelut
– Wikisivujen versiohistoria kuvaa tiedon prosessointia
– Wikisivut yhteisöllisinä käsitteellisinä tuotoksina
• Wikin tilastot
– Käyttäjien ja sivujen aktiivisuus (keskustelut ja muokkaukset)
– Wikin, ryhmien ja käyttäjien aktiivisuus aikajanalla
– Tulossa: verkostodata käyttäjistä vuorovaikutuksen mukaan sekä
eniten vuorovaikutuksessa olleet käyttäjäparit ja -kolmiot
31. ” Paras todennäköisyys hyviin oppimistuloksiin oli niillä
opiskelijoilla, jotka olivat aktiivisia ryhmänsä wikin
tekemisessä.
Ne opiskelijat, jotka olivat aktiivisia blogireflektoijia,
olivat myös aktiivisia wikiartikkeleiden muokkaajia ja
kirjoittajia. Tätä voidaan pitää esimerkkinä oppimisesta,
joka on yhtä aikaa reflektoivaa ja yhteisöllistä.
Jari Laru, 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö (toim. Pönkä, Impiö & Vallivaara) http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-
951-42-9823-3 Tarkemmin Larun väitöskirjassa: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9940-7
32. Tervetuloa mukaan!
http://purot.net
Ota Purot-wiki seurantaan:
http://www.facebook.com/purotwiki
http://twitter.com/purotwiki