Esitys Hämeen ammattikorkeakoululla Koukuttava kohtaaminen tupakasta vieroituksen ohjauksessa -seminaarissa
16.9.2016. Miten sosiaalista mediaa voidaan käyttää vaikuttavassa viestinnässä ja valistamisessa?
11. 11
Nuorten verkon käyttö
pähkinänkuoressa:
» Nuorten verkon käyttö on sosiaalista
» Suosituimpia palveluita Facebook, Youtube
Instagram ja Snapchat - jälkimmäiset omaan
sisällöntuotantoon
» 15-20-vuotiaiden ikäryhmässä painottuu
kuvallisuus ja pienemmät sosiaaliset piirit
» Julkisia verkkokeskusteluja käytetään paljon
myös lukijan roolissa — hakukoneet!
14. 14
Sosiaalinen markkinointi
» Markkinointia, jonka tavoite on
sosiaalinen hyvä:
» Yksilöiden toimintaan
vaikuttaminen (esim.
elämäntapavalinnat)
» Yhteiskuntaan
vaikuttaminen
kerrannaisvaikutusten
kautta (hoidon
kustannukset)
» Käytetty 1980-luvulta lähtien
erityisesti Yhdysvalloissa
14Kuva: Relative marketing UK
15. 15
Sosiaalisen markkinoinnin tehokkuus
Tavoite Mikä muuttuu? Miten mitataan?
Tiedostaminen Lisääntynyt tietoisuus asiasta Kyselytutkimukset
Sitoutuminen Asenteen muutos, aikomus
muuttaa toimintaa
Kyselytutkimukset,
käyttäytymistä kuvaava data
Käyttäytyminen Muutos yksilön
käyttäytymisessä
Kyselytutkimukset,
käyttäytymistä kuvaava data
Sosiaalinen
normi
Käyttäytymisen muutoksen
leviäminen yhteiskunnassa
(lait, tavat, moraali)
Media, havainnointi, politiikan
seuranta
Hyvinvointi Elämänlaadun parantuminen
(yksilö ja yhteisö)
Yhteiskunnalliset
seurantatutkimukset,
terveysaineistot
(mukautettu: Varcoe, 2004, ref. Luca & Suggs 2010)
16. »Oikean tiedon helppo
löydettävyys
»Halutun viestin
saaminen kohderyhmän
kuuluville, niihin
kanaviin, joissa he
vaikuttavat
»Viraalisuus ja käyttäjien
tuottama sisältö
Kuva: Don Solo @Flickr
17. Onko sinut helppo löytää?
WWW
Uutis-
media
Haku-
kone
Some
Some
Mainos
…verkkosivuille,
kampanjasivulle tai
sovellukseen kävijät
saapuvat joko
a) kiinnostuksesta tai
b) kiertävän viestin
vuoksi.
19. Viraalisuus ja ansaittu julkisuus:
Jaettu sisältö on tehokkaampaa
• ”Päivittäin sisältöjä jakaa vain muutama
prosentti suomalaisista. Eniten jaetaan
uutisia ja valokuvia. Sen sijaan toisten
jakamaa sisältöä kulutetaan enemmän,
kun reilu 20 prosenttia lukee päivittäin
toisten – esimerkiksi sosiaalisessa
mediassa tai sähköpostissa – jakamia
uutisia.” (Matikainen & Villi, 2013)
– Ennustamattomuus ja “tipping
point”
– Tunteet ja huumori:
”sticky content”
– Katoava konteksti
– Superjakajat
Kuva: Digitoday.fi
20. Some-ajan kiinnostavuuskriteerit
1. Intohimo aiheeseen
2. Kuuluminen ryhmään, aloitteentekijä tuttu somesta tai
muuten
3. Hyöty
4. Oman äänen kuuluviin saaminen
5. Viihdyttävyys
6. Rankaiseminen tai vahingonilo (yritysten some-mokat,
julkkikset)
7. Elämyksellisyys, tunteet
8. Massailmiö (Kaivuri-Mutanen jne.)
9. Täyttää vanhat uutiskriteerit
10. Oikea hetki
(Soma5-koulutuksen ryhmätyö / Twitter-crowdsourced)
46
21. Extrakriteeri:
visuaalisuus
• Kuvien ja videoiden ympärille
syntyvät yhteisöt ja verkkopalvelut
(YouTube, Pinterest, Instagram, Flickr,
Vine)
• Kuvat leviävät tehokkaasti
ja ylittävät kielirajat
• Erityisesti nuoret käyttäjät
http://www.drawscience.org/
22. Tönäise ja luo keskusteluteemoja
Nudge:
– > et voi määrätä, mistä keskustellaan,
mutta voit yrittää ohjata keskustelua
oikeaan suuntaan. (esim. Thaler & Sunstein 2008)
Myös asiakasryhmien omilla kanavilla!
29. 29
Yhteenveto
» Tehokkain sisältö on relevanttia, hyödyllistä ja hauskaa — ja
viraalia.
» Onhan jakaminen tehty helpoksi?
» Informaation välittäminen ei yleensä riitä aikaan saamaan
käytöksen muutosta
» Faktat ja figuurit häviävät tunnekokemuksille
» Kuvien ja esikuvien merkitys
» Nuoret ja diginatiivit odottavat aitoutta ja arvostavat
olemassa olevia yhteisöjä
» Keskusteleva ote ja läsnäolo siellä, missä ihmiset jo ovat.
» Ymmärrys olemassaolevasta kulttuurista tärkeää.