Sosiaalinen media projektin ohjauksen apuvälineenä

Sosiaalinen media projektin ohjauksen
apuvälineenä

TETAP-5500
Jari Jussila

Projektipäällikkö, SOITA-hanke
www.tut.fi/soita

2

Uudet työkalut

Transaktioiden automatisointi Yhteistyön ja osallistumisen mahdollistaminen
ERP, CRM, SCM käyttöönotto
- Johto määrittelee käyttäjät
- Käyttäjien täytyy noudattaa
sääntöjä
- Usein monimutkainen Web 2.0 työkalut
teknologiainvestointi

Tuottavuus
Perinteiset Web 2.0 työkalujen käyttöönotto
IT-järjestelmät - Käyttäjäryhmät saattaa
muotoutua odottamattomasti
- Käyttäjät osallistuvat tiiviisti
- Usein kevyt
teknologiainvestointi olemassa
olevan infrastruktuurin päälle

1990-luku 2009

Aika

Lähde: McKinsey 2009
Jari Jussila TTY / TETAP-5500 Saatavissa: http://bit.ly/6waysMcKinsey2009
Sosiaalinen media projektin ohjauksen apuvälineenä

3

Mitä on Web 2.0?

Web 1.0  Web 2.0
DoubleClick Google AdSense
Ofoto Flickr
Akamai BitTorrent
mp3.com Napster
Britannica Online Wikipedia
personal websites blogging
evite upcoming.org and EVDB
domain name speculation search engine optimization
page views cost per click
screen scraping web services
content management systems wikis
directories (taxonomy) tagging (folksonomy)
stickiness syndication
Lähde: O’Reilly 2007
Jari Jussila TTY / TETAP-5500 Ks. esim.: http://oreil.ly/whatisweb20

4

Enterprise 2.0 teknologioiden kuusi
komponenttia

1. Hakukone (Search)
2. Linkit (Links)
3. Julkinen kirjoittaminen (Authoring)
4. Taggaus (Tags)
5. Älykkäät laajennokset (Extensions)
6. Hälytykset ja viestit (Signals)

Enterprise 2.0 = Web 2.0 palvelut, työkalut ja menetelmät yrityskontekstissa

Lähde: McAfee (2006)
Jari Jussila TTY / TETAP-5500

5

1. Hakukone

• Informaatioalusta on arvokas vain silloin kun käyttäjä voi löytää
sieltä etsimänsä tiedon.
• Tutkimuksien mukaan käyttäjillä on yleensä suurempia
vaikeuksia löytää etsimäänsä tietoa järjestetystä intranetistä tai
tietokannasta kuin jatkuvasti muuttuvasta ja sisällöltään
epäjärjestyneestä internetistä.
• Vaikka hakutoiminto itsessään ei ole sosiaalista mediaa, se on
pitkälti kaiken perusta sosiaalisen median palveluita
käytettäessä, esimerkiksi etsittäessä henkilöä verkostosta tai
sisältöä wikistä.


6

2. Linkit

• Linkkien hyöty ei ole pelkästään siinä, että viedessään sivustolta
tai palvelusta toiselle, ne muodostavat navigaatiopolkuja eri
paikoissa sijaitsevan tiedon välille.
• Linkit pitävät sisällään tietoa myös sisältöjen välisistä suhteista
ja yhteyksistä.
• Linkit luovat rakenteen, jossa tärkeimmät osat ovat niitä, joilla
vieraillaan eniten.
• Linkkien hyödyntäminen toimii sitä paremmin mitä useampi
henkilö niitä pystyy luomaan.


7

3. Julkinen kirjoittaminen

• Julkinen kirjoittaminen antaa kenelle tahansa mahdollisuuden
luoda, muokata, kommentoida ja linkittää tietoa, kokemuksia ja
näkemyksiä.
• Blogit ja Wikipedia ovat osoittaneet että useilla ihmisillä on
halukkuutta luoda itse sisältöä myös laajalle yleisölle.


8

4. Taggaus

• Taggaus eli merkitseminen auttaa kategorisoimaan tietoa
käyttäjille luonnollisella tavalla.
• Taggaus tarkoittaa avainsanojen liittämistä internetsivuihin,
tekstiin, kuviin, videoihin, äänitiedostoihin ja profiileihin.
• esimerkiksi avainsanojen liittäminen Flickr kuviin tai Diigo
kirjamerkkeihin
• Käyttäjä liittää sopivaksi katsomansa avainsanan eli tagin
haluamaansa sisältöön ja luo näin linkkejä ja yhteyksiä muiden
samalla avainsanalla merkittyjen sisältöjen välille
• Tagien ensisijainen tarkoitus on toimia navigoinnin ja tiedonhaun
tukena


9

5. Älykkäät laajennokset

• Älykkäät laajennokset vie taggauksen yhden askeleen
pidemmälle automatisoimalla sisällön kategorisointia ja
tunnistamalla automaattisesti kaavoja sisällöstä.
• Älykkäät laajennokset voivat esimerkiksi ehdottaa käyttäjille
sisältöä periaatteella ”jos pidit tästä sisällöstä, pidät oletettavasti
myös tästä toisesta”.


10

6. Hälytykset ja viestit

• Uutta sisältöä voidaan lisätä niin nopealla tahdilla, että käyttäjä
ei kykene seuraamaan kaikkia haluamiaan päivityksiä.
• Hälytysten ja viestien avulla käyttäjä saa ilmoituksen, kun uutta
sisältöä lisätään.
• Hälytykset voi tilata esimerkiksi sähköpostiin tai RSS-syötteenä.
• RSS-syötteet seuraavat kiinnostavaksi määriteltyjä sivustoja
käyttäjän puolesta ja ilmoittavat, mikäli uutta tietoa on lisätty
• Hälytyksiä voi soveltaa esimerkiksi taggauksen kanssa yhdessä,
jolloin hälytys tulee, kun käyttäjän määrittelemällä tagilla lisätään
uutta sisältöä tietokantaan.


11

Mitä on sosiaalinen media?

Sisältö

S
Sosiaalinen
media

Yhteisöt
Web 2.0
ja verkostot

Lähde: Ahlqvist et al. 2008

Miten sosiaalisen media muuttaa 12

toimintatapoja yrityksen sisällä? Esim.
sähköpostin ja wikin käyttö

Sähköposti Wiki

Wiki

Lähde: Lakkala 2011
Jari Jussila TTY / TETAP-5500 http://www.slideshare.net/hrry/some-tut-innovaatiot

Sosiaalinen media lähestymistapoja 13

projektien hallintaan SECI-mallin kautta
kuvattuna
Hiljainen tieto
Sosiaalisaatio Ulkoistaminen

Pikaviestit
Sosiaaliset Chat Mikroblogit
verkostoitumispalvelut*
Metadata Blogit

Avoimet ja suljetut yhteisöt* Kommentointi
Taggaus

Sisällön jakamisen Wikit
palvelut
Hiljainen tieto Eksplisiittinen tieto
Folksonomiat Suositukset
Virtuaalimaailmat
Älykkäät laajennokset

3D-konfiguraattorit Arvostelut
ja suunnittelutyökalut Sosiaaliset kirjamerkit

SNA

Sisäistäminen Yhdistäminen
Eksplisiittinen tieto
Lähde: ks. Chatti et. al. 2007;
Jari Jussila TTY / TETAP-5500 Kotilainen 2011

MyDeco: esimerkki sosiaalisen median 3D- 14

konfiguraattori ja suunnittelutyökalusta
sisustussuunnittelualalta


Crescendo: esimerkki sosiaalisen 15

median 3D-konfiguraattorityökalusta
arkkitehtialalta


Crescendo: esimerkki sosiaalisen 16

median 3D-konfiguraattorityökalusta
arkkitehtialalta


Bombardier: esimerkki 3D-konfiguraattorin 17

hyödyntämisestä innovaatiokilpailussa
sosiaalisessa mediassa


Bombardier: esimerkki 3D-konfiguraattorin 18

hyödyntämisestä innovaatiokilpailussa
sosiaalisessa mediassa


19

Bombardier – innovaatiokilpailut
loppukäyttäjille

• Perinteisesti loppukäyttäjien tarpeita tunnetaan ja huomioidaan
suhteellisen huonosti B2B- sektorin yritysten tuotekehityksessä
• YouRail- suunnittelukilpailu sekä ammattilaisille että loppukäyttäjille,
tavoitteena samalla suorien asiakkaiden parempi palveleminen
innovatiivisten ja visionääristen ratkaisujen kautta
• 3D- suunnittelukonfiguraattori: 2500 henkilöä osallistui, tuloksena 4200
designia, 8500 kommenttia, 26000 designien arviointia
• Tärkeänä lopputuloksena loppukäyttäjien tarpeiden parempi ymmärrys

Lähde: Kärkkäinen 2011
Saatavissa: http://www.slideshare.net/HannuKar/presentation-dcl-2011-slide-share

20

Sosiaalisen median näkyvyyden eri
tasot

Jokaisella tasolla osallistuminen voi olla avointa, suljettua tai salaista

Julkinen verkko
(internet)

Partneriverkko
(ekstranet)

Sisäinen verkko
(intranet)

http://bit.ly/someteollisuudessaraportti

21

Sosiaalisen median hyödyntäminen
yrityksissä

Sosiaalisen median käyttö yrityksissä
(McKinsey 2011)

2011 (n = 4 261)
Sosiaaliset
2010 (n = 3 249) verkostot
Blogit
2009 (n = 1 695)
Mikroblogit

2008 (n = 1 988)

0% 10% 20% 30% 40% 50%

Lähde: McKinsey 2011.
Jari Jussila TTY / TETAP-5500 Saatavissa: http://bit.ly/McKinsey2011

Sosiaalisen median työkalujen 22

hyödyntäminen sisäisessä käytössä
Suomessa (Teknologiateollisuus)

Jari Jussila TTY / TETAP-5500 http://bit.ly/someteollisuudessaraportti

Sosiaalisen median hyödyntäminen 23

toimialoittain suomalaisissa B2B-
yrityksissä (Teknologiateollisuus)

Hyödyntää Hyödyntää Hyödyntää Kaikki kyselyyn
sisäisesti * asiakasrajapinna partnerien vastanneet (ja %-
ssa * kanssa * osuus kaikista
vastanneista)
Elektroniikka- ja 36% 20% 20% n=25 (18%)
sähköteollisuus
Kone- ja 20% 7% 3% n=75 (52%)
metalliteollisuus
Metallien jalostus 45% 18% 18% n=11 (8%)

Suunnittelu ja 31% 0% 23% n=13 (9%)
konsultointi
Muut 43% 7% 7% n=14 (10%)

*= hyödyntää vähintään kohtuullisesti
(% vastanneista saman kokoluokan yrityksistä)

Jari Jussila TTY / TETAP-5500 http://bit.ly/someteollisuudessaraportti

24

Sosiaalisen median vaikutuksia
yrityksiin ja niiden liiketoimintaan

Sisäinen käyttö Käyttö asiakasrajapinnassa
(mediaaniparannus%) (mediaaniparannus%)
Nopeampi tiedon 30% Lisääntynyt 18%
ja sisäisten asiakastyytyväisyys
asiantuntijoiden
saavutettavuus Lyhentynyt 20 %
tuotteiden
Lyhentynyt 20% markkinoilletuloaika
tuotteiden
markkinoilletuloaika Uusien 15%
innovaatioiden
Uusien 20% määrä
innovaatioiden
määrä

Lähde: McKinsey 2010; Kärkkäinen 2012
Jari Jussila TTY / TETAP-5500 Saatavissa: http://bit.ly/some2010mckinsey

25

Sosiaalisen median avulla saavutettuja
hyötyjä

Vähintään yksi mitattava businesshyöty

Sisäisessä käytössä

Sisäisten asiantuntijoiden nopeampi saatavuus

Kommunikointikustannuksien vähentyminen

Tiedon nopeampi saatavuus

Asiakasrajapinnassa

Markkinointikustannuksien vähentyminen 2009
2010
Asiakastyytyväisyyden lisääntyminen
2011
Markkinoinnin tehokkuuden lisääntyminen

Partnereiden kanssa

Ulkoisten asiantuntijoiden nopeampi saatavuus

Kommunikointikustannuksien vähentyminen

Tiedon nopeampi saatavuus

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%

Lähde: McKinsey 2011.
Jari Jussila TTY / TETAP-5500 Saatavissa: http://bit.ly/McKinsey2011

Sosiaalisen median hyötyjä 26

suomalaisissa yrityksissä:
Case Yammer

• Hyvä kokemus eräässä suomalaisessa alihankintaverkostossa
on ollut hyödyntää Yammer mikroblogipalvelua keskinäisen
viestinnän tehostamiseen.
• Palvelun kautta voi lähettää nopeita kysymyksiä ja päivityksiä,
jotka näkyvät kaikille ryhmän jäsenille. Muut voivat vastata
viesteihin ja keskustelut tallentuvat viestiketjuiksi. Viesteistä voi
myös ”tykätä” eli kuitata lukeneensa viestin, ja niitä voi
organisoida avainsanojen avulla, jotta samaan aiheeseen
liittyviä keskusteluja on helpompi löytää myöhemmin.
Avainsanoja voivat olla esimerkiksi tuote- tai koneiden
tunnistenumerot.
• Tämän seurauksena on mm.
• ongelmatilanteiden ratkaiseminen pää- ja alihankkijan välillä
nopeutunut selvästi
• keskustelut ovat jääneet talteen
• ja sähköpostien määrä merkittävästi vähentynyt
Lähde: Aramo-Immonen et al. 2012;
Jari Jussila TTY / TETAP-5500 Jussila et al. 2011; Lakkala 2011

Sosiaalisen median hyötyjä 27

suomalaisissa yrityksissä:
Case Wiki

• Kangasniemellä sijaitsevassa yli 30 hengen
alihankintakonepajassa yrityksen laatukäsikirja on muunnettu
dokumenttimuodosta yhteisöllisesti ylläpidettäväksi wiki-
sivustoksi
• Laatukäsikirja-wiki on käytettävissä yrityksen sisäverkossa,
missä kuka tahansa yrityksen työntekijöistä pystyy lukemaan ja
muokkaamaan wikin sisältöä. Muutokset tallentuvat kuitenkin
vain ehdotuksiksi, eivätkä näy muille, ennen kuin johto on
hyväksynyt ne. Tehdyt muutokset käydään lisäksi läpi viikoittain,
jotta kaikki ovat heti tietoisia toimintatapoihin tehdyistä
muutoksista.
• Reifer on onnistunut kehittämään toimintansa laatua
merkittävästi. Laatukäsikirja on jatkuvasti ajan tasalla ja
yrityksessä myös aidosti toimitaan sen mukaan. Työohjeiden
yhteisöllinen dokumentointi puolestaan tehostaa tuotantoa.

Lähde: Kärkkäinen et al. 2012; Jussila et
Jari Jussila TTY / TETAP-5500 al. 2011; Lakkala 2011

Omakohtaisia kokemuksia sosiaalisen 28

median työkaluista: Case Tungle /
Doodle

• Projektin kokouksien ja palaverien nopeampi organisoiminen
• Ei enää edestakaista sähköpostien lähettelyä tai tuplakirjauksia
• Integrointi suoraan kalenteriin


29

Omakohtaisia kokemuksia sosiaalisen
median työkaluista: Case Dropbox

• Kaikilla projektissa aina ajantasaisimmat dokumentit
• Dokumentteihin pääsee käsiksi mistä vaan, myös mobiilisti
• Jakaminen on helppoa myös projektiorganisaation ulkopuolisille
osapuolille


30

Omakohtaisia kokemuksia sosiaalisen
median työkaluista: Case Diigo

• Kirjamerkkien helpompi jakaminen projektitiimin jäsenten kesken
• Kirjamerkkien taggauksen avulla kiinnostavat asiat ovat
helpommin löydettävissä
• Säästää aikaa ja vaivaa tiedonjakamisessa (myös muihin some-
palveluihin)


31

Erityisesti projektien hallintaa
suunnitellut sosiaalisen median työkalut


32

Trello projektinhallintatyökalu


33

Esimerkkiprojekti Trellolla


Erityisesti projektien hallintaa 34

suunnitellut sosiaalisen median työkalut
(yhteiskehittely)

• Ilmianna oma projektien hallintaan hyvin soveltuva sosiaalisen
median työkalu
 kommentoimalla esitykseen


35

Aiheesta lisää

http://flipflashpages.uniflip.com/3/62777/144143/pub/


36

Lähteitä

• Ahlqvist, T., Bäck, A., Halonen, M., Heinonen, S. 2008. Social media roadmaps. Exploring the futures triggered by
social media. Espoo, VTT Tiedotteita – Research Notes 2454.
• Bughin, J., Chui, M. 2010. The rise of the networked enterprise: Web 2.0 finds its payday. The McKinsey Quarterly,
December 2010. Saatavissa: http://bit.ly/some2010mckinsey
• Bughin, J., Byers, A., Chui, M. 2011. How social technologies are extending the organization. The McKinsey
Quarterly, November 2011. Saatavissa: http://bit.ly/some2010mckinsey
• Chatti, M. A., Klamma, R., Jarke, M. & Naeve, A. 2007. The Web 2.0 Driven SECI Model Based Learning Process.
Seventh IEEE International Conference on Advanced Learning Technologies. 18–20 July, ss. 780-782.
• Chui, M., Miller, A., Roberts, R.P. 2009. Six ways to make Web 2.0 Work. The McKinsey Quarterly, February 2009.
Saatavissa: http://bit.ly/6waysMcKinsey2009
• Jussila, J., Kärkkäinen, H., Lakkala, H., Pöysti, K. 2011. Sosiaalisen median soveltamistavat ja hyödyt teollisissa
business-to-business yrityksissä. Suomen Tuotannonohjausyhdistyksen Jäsenlehti 4/2011. Saatavissa:
http://www.slideshare.net/jjussila/sosiaalisen-median-soveltamistavat-ja-hydyt-teollisissa-businesstobusiness-
yrityksiss
• Kotilainen, J. 2011. Sosiaalinen media projektiorganisaation tiedon uudelleenkäytön tehostamisessa. Diplomityö.
Tampereen teknillinen yliopisto.
• Kärkkäinen, H., Jussila, J., Aramo-Immonen, H. 2012. Sosiaalinen media valjastetaan projektiliiketoiminnan
käyttöön. Projektitoiminta 1/2012. ss. 48-51. Saatavissa: http://flipflashpages.uniflip.com/3/62777/144143/pub/
• Kärkkäinen, H. 2012. Sosiaalinen media tuotekehityksen asiakasrajapinnassa. FIMA 6. vuosikokousseminaari 2012,
30.3.2012.
• Kärkkäinen, H. 2011. Sosiaalinen media innovaatiotoiminnassa ja asiakasrajapinnassa – B2B-yritysten näkökulma.
Esitys DCL-konferenssissa, 3.11.2011, Vanajanlinna. Saatavissa: http://www.slideshare.net/HannuKar/presentation-
dcl-2011-slide-share
• Lakkala, H. 2011. Sosiaalinen media teollisuudessa – Esiselvitysraportti. Saatavissa:
http://bit.ly/someteollisuudessaraportti
• McAfee, A. P. 2006. Enterprise 2.0: The Dawn of Emergent Collaboration. MITSloan Management Review. Vol. 47,
no. 3, ss. 21–28.
• O’Reilly, T. 2007. What Is Web 2.0: Design Patterns and Business Models for the Next Generation of Software.
Communications & Strategies, No. 65, 1st Q. 2007.


Sosiaalisen median tutkimuksia

”SOITA – Sosiaalinen media innovaatioprosessin tukena asiakasrajapinnassa ” – hanke
tutkii ja pilotoi sosiaalisen median mahdollisuuksia innovaatioprosessin
asiakasrajapinnassa b-to-b kontekstissa. Tarkoituksena on parantaa suomalaisten suurten
ja pk-yritysten käyttäjälähtöisyyttä ja kykyä hyödyntää avoimen innovaation
toimintatapoja. Hanketta toteutetaan Tampereen teknillisen yliopiston / NOVI-
tutkimuskeskuksen , Åbo Akademin / MediaCityn johdolla, yhteistyössä yritysten
Beckhoff Automation Oy, Brandstairs Oy, Intosome Oy, ja Simosol Oy, sekä Digitaaliset
sisällöt ja Älykkäät Koneet -klustereiden kanssa.

Hankkeen ovat rahoittaneet Tekes, Tampereen teknillinen yliopisto, Åbo Akademi,
yhteistyöyritykset ja Teknologiakeskus Innopark Oy.

Sosiaalinen media projektin ohjauksen apuvälineenä

Recommended

Recommended

More Related Content

What's hot

What's hot (20)

Viewers also liked

Viewers also liked (20)

Similar to Sosiaalinen media projektin ohjauksen apuvälineenä

Similar to Sosiaalinen media projektin ohjauksen apuvälineenä (20)

More from Jari Jussila

More from Jari Jussila (20)

Sosiaalinen media projektin ohjauksen apuvälineenä