Computational methods for intelligent matchmaking for knowledge work
Innovointi
1. 1
Innovointi
DI Jari Jussila
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 28.4.2012
2. 2
Tämän luennon keskeiset kysymykset:
I Mitä on innovointi ja mikä on innovaatio?
II Miten innovointia voidaan johtaa?
III Esteitä innovoinnille
IV Miten voidaan päästä yli innovoinnin esteistä?
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 28.4.2012
3. Innovointi
• Innovaatio määritellään usein innovaatioprosessin kautta.
Innovaatio on innovaatioprosessin tulos. (Moisio et al.
2009)
• On tärkeää että yrityksessä ymmärretään innovaatiosta
käytettävät käsitteet samalla tavalla
• Kun puhutaan innovaatiosta yrityksen näkökulmasta,
tärkeintä on tunnistaa ero idean, keksinnön ja innovaation
välillä. (Apilo et al. 2007)
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
4. Määritelmiä innovaatiosta
• Innovaatiolla tarkoitetaan merkittävän laajalti markkinoilla
käyttöön otettua uutta tuotetta, tuotantoprosessia tai
järjestelmää tai niiden olennaista parannusta. (UTILISE-projekti
1990)
• Innovaatio on kaupallisesti menestyksekkäästi hyödynnetty
uusia idea (Apilo et al. 2007)
• Innovaatio on uusi, hyödyllinen ja käyttöönotettu tuote, palvelu,
toimintatapa tai liiketoimintamalli (Moisio et al. 2009)
• Innovaatiot ovat organisaatioille taloudellista lisäarvoa tuottavat
uudistukset ja parannukset, jotka voidaan nähdä prosessina.
Innovaatio on kaupallisesti hyödynnetty uusia idea. Innovaatio
voi olla uusi tuote, palvelu, prosessi tai (liiketoiminta)malli.
(Sydänmaanlakka 2009)
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
5. Innovaation 4P
• Product innovation
• Process innovation
• Position innovation
• Paradigm innovation
Lähde: Tidd et al. 2005
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
6. Product innovation
• Parannukset olemassa oleviin tuotteisiin /
palveluihin
• Uudet tuotteet ja palvelut
• uusi puhelinmalli
• uusi palvelukonsepti (esim. puhelimen
sovelluskauppa)
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
7. Process innovation
• Muutokset tuotantoprosessissa ja jakelutiessä
• Esimerkiksi (perinteisen) postin jakaminen
sähköisessä muodossa kirjeen sijaan
• Muutos joka vaikuttaa esim. puhelimen
tuotantotapaan
• Suorittimen toimintojen integrointi yhdelle
sirulle (system on-a-chip)
• Palvelutuotteen muutos
• Asiakas kokoaa itse ostamansa huonekalun
(IKEA)
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
8. Position innovation
• Muutokset tuotteiden ja palveluiden
ympäristössä, jossa niitä tarjotaan
• Sähköiset pankki-, vakuutus- ja
taloushallinnon palvelut palvelut ja
asiakasvuorovaikutus tapahtuu verkossa
toimipisteiden / liikkeiden sijaan
• Muutos tuotteen positioinnissa markkinoilla
• Elintarvikkeiden lanseeraaminen
terveysvaikutteisena tuotteina
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
9. Paradigm innovation
• Muutokset mentaalimalleissa eli
ajatusmalleissa, jotka säätelevät organisaation
toimintaa
• Esimerkiksi halpalentoyhtiöt
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
10. Innovaatioavaruus
• Tärkeä näkökulma innovatiivisessa
muutoksessa on saavutetun uutuuden määrä
• Uutuusarvoon vaikuttaa suuresti se, missä
ympäristössä se esitetään
• Innovaatioavaruuden ulottuvuudet 4P:tä
liikkuvat akselilla inkrementaalisesta
(asteittainen) radikaaliin muutokseen
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
12. Innovaation dimensiot
Täysin uusia
Kokonaan uusia
Uusia teknologioita
Systeemi- tuotesukupolvia
tuoteversioita (lennätin,
taso (muistitikku,
(iPad 3, iPhone 5) tietokoneet,
tabletit)
Internet..)
Edistyksellisiä
materiaaleja
Uusia
komponenttien
Parannukset komponentteja
Komponentti- komponenteissa olemassa oleviin
toimivuuden
taso parantamiseksi
järjestelmiin
(biomateriaalit,
nanomateriaalit)
Inkrementaalinen Radikaali
Lähde: Tidd et al. 2005
Parannetaan Tehdään yritykselle Tehdään maailmalle
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
olemassa olevaa uusia asioita uusia asioita
13. Innovaatiokonsepti
Linkki tietoelementtien välillä
2 3
Mullistava Modulaarinen Epäjatkuvuus
innovaatio innovaatio
1 4
Vahvistava Inkrementaalinen Arkkitehtuurinen
innovaatio innovaatio
Lähde: Tidd et al. 2005
Muuttumaton Muuttunut
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
14. Inkrementaalinen innovaatio
• Pelin säännöt ovat
selvät
• Jatkuva parantamien 1
(Kaizen) Inkrementaalinen
innovaatio
• Hyödynnetään
yrityksen aikaisempia
kokemuksia ja
ydinosaamisalueiden
ympärille kertynyttä
tietoa
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
15. Modulaarinen innovaatio
• Merkittävä muutos,
jossain tunnetussa
elementissä
2
• Tarve luoda uutta Modulaarinen
tietoa, jo tunnetussa innovaatio
viitekehyksessä
• esim. sytytystulpista
elektroniseen
sytytykseen tai
kaasuttimesta
suorasuihkutukseen
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
16. Epäjatkuvuusinnovaatio
(disruptive innovation)
• Pelin säännöt muuttuvat
• Epäjatkuvuus innovaatiot
muuttavat yrityksen 3
liiketoimintakonsepteja, Epäjatkuvuus
innovaatio
rakenteita ja prosesseja
• Esim. elektroniputkien
korvautuminen
transistoreilla, pilvipalvelut
(Christensen 1997)
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
17. Arkkitehtuurinen innovaatio
• Uusia tietoyhdistelmiä
eli arkkitehtuureja
syntyy 4
• Yhdistellään uutta ja Arkkitehtuurinen
innovaatio
vanhaa tietoa
• Esim. halpalentoyhtiöt
tai nettikauppa
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
18. 18
Tämän luennon keskeiset kysymykset:
I Mitä on innovointi ja mikä on innovaatio?
II Miten innovointia voidaan johtaa?
III Esteitä innovoinnille
IV Miten voidaan päästä yli innovoinnin esteistä?
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 28.4.2012
19. Innovaatioparadigma
Strateginen Innovaatio -
johtaminen paradigma
80-luvulla
Suomi Johtamisen
Ty öpsykologiset systemaattinen
teollisuus koulutus 1983 Organisaatio -
kokeet VR
maa
laboratorio 1922 kulttuuriteoriat
Suomi Suomi
Rakennekoulukunta
1917 1945
Ihmissuhdekoulukunta
Tieteellinen liikkeenjohto, Taylor
1910 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010
Lähde: Seeck 2008; Seeck 2009; Suominen 2009
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
20. Yrityksen sisällä innovaatiojohtaminen kattaa
yksilö, tiimi ja organisaatiotason
Resurssit
Resources Johtamis-
Management
käytännöt
practises
Luovuus ruokkii
Innovaatio innovaatioita
Palkitseminen
Työympäristö Organizational
ja insentiivit
Motivation
innovaatio-
toiminnalle
Task Substanssi
Tehtävä- Expertise
motivaatio
Motivation ja ammatti-
osaaminen
Luovuus
Luovaan
Yksilön/tiimin ajatteluun
Creativity
luovuus liittyvä
Skills
osaaminen
Lähde: Amabile 1997, Suominen et al. 2008
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
22. Innovaatiojohtaminen voidaan nähdä yrityksessä
tasapainotteluna luovuuden ja tehokkuuden
välillä (exploration and exploitation)
Tehokkuus
Luovuus ja järjestys
INNOVAATIOJOHTAMINEN
ja kaaos Paljon rajoituksia,
Epävakaus, ”SWEET SPOT” ei uutuuksia
satunnaisuus Kaaoksen reunalla
Edellytyksenä mm.
tarpeellinen monimuotoisuus
(Law of requisite variety)
Lähde: Clippinger 1999; Ashby 1956; Suominen et al. 2008
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
23. Esimerkkejä innovaatiojohtamisen
käytännöistä
• Nokia Renkaiden aloitetoiminta
• Wärtsilän aloitetoiminta
• 3M: ”15 Percent Time” – 15 % ajasta innovointiin
• Google: ”Innovation Time Off” – 20 % ajasta innovointiin
• IBM Innovation Jam
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
24. 24
Case: Nokian Renkaat
• Nokian Renkaat on jo monta vuotta ollut kärkijoukossa, kun
Johtamistaidon opisto (JTO) on selvittänyt teollisuusyritysten
aloitetoimintaa.
• Vuonna 2011 Nokian Renkaissa syntyi 779 aloitetta sataa
henkilöä kohden, kasvua edellisvuodesta kymmenisen
prosenttia
• Yhtiö jakaa aloitetoiminnan kekseliäisyysideoihin ja aloitteisiin:
• Vuosittain ideoita tulee yli 10 000 ja parhaimmat niistä nousevat
aloitteiksi.
• Aloitepalkkiot maksetaan aina rahana. Palkkiosumma määräytyy
esimerkiksi vuoden aikana syntyvästä nettosäästöstä, josta
aloitteen tekijä saa noin 20 %.
Lähde: Peltonen 2012
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 28.4.2012
25. 25
Case: Wärtsilä
• Wärtsilän Vaasan tehtaat oli JTO:n selvityksessä toiseksi
aktiivisin aloitteen tekijä.
• JP-palkkio yhdeksän euroa maksetaan toteutuneesta jatkuvan
parantamisen ehdotuksesta.
• Wärtsilän Vaasan tehtailla henkilökohtainen säästöpalkkio
määräytyy yrityksen saamasta tulevan vuoden säästöstä,
laatuasiantuntija Kauko Lämsän mukaan.
• Lisäksi käytössä tunnustuspalkkio 85 – 1990 euroa, jos
säästöpalkkiota ei pystytä laskemaan.
• Keksinnöt ja patenttihakemukset palkitaan tapauskohtaisesti.
• Vuonna 2009 Vaasan tehtailla maksettiin aloitepalkkioita 300
000 euroa, suurin säästöpalkkio 57 000 euroa maksettiin
kahdelle henkilölle, jotka keksivät uuden tavan huoltaa
moottoria.
Lähde: Peltonen 2012
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 28.4.2012
26. 26
Case 3M: esimerkki 15 % ajan tuloksista
• 15 % säännön merkittävämpänä menestystarinana pidetään Art
Fryn keksimiä Post-It lappuja, jossa yhdisteltiin 3M eri
osaamisalueita täysin uudenlaisen tuotteen luomisessa.
(Kretkowski 98)
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 28.4.2012
27. 27
Case Google: esimerkki 20% ajan
tuloksista
Google Transit – nyt toiminnassa yli 400 kaupungissa ympäri
maailman rakennettiin Googlen 20 % ajalla alun alkaen 3 henkilön
tiimin toimesta (Garg 2010)
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 28.4.2012
28. 28
Case IBM: esimerkki Innovation Jam 2006
• IBM ”innovaatiojamit” lanseerattiin 2001 keinona yhdistää
yrityksen työntekijöitä ja promotoida innovaatioita yrityksen
sisällä. IBM ”innovaatiojami” koostui teknisesti joukosta
keskenään linkitettyjä keskustelufoorumeita ja niihin liittyviä
intranet-sivuja yhdistettynä keskitettyyn järjestelmään.
Ensimmäiset ”innovaatiojamit” toteutettiin massiivisena 3 päivää
kestävänä rinnakkaisena online konferenssina
• ”Innovaatiojamit” ovat yhdistäneet IBM:n työntekijöitä,
synnyttäneet uusia ja ideoita ja uutta liiketoimintaa.
• Vuoden 2006 ”innovaatiojamien” lopputuloksena syntyi muun
muassa 46 000 ideaa ja perustettiin 10 uutta liiketoimintaa
Lähde: Bjelland & Wood 2008
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 28.4.2012
29. Innovaatioprosessi
• Innovaatiotoimintaa johdetaan useissa
yrityksissä innovaatioprosessin avulla (Moisio et
al. 2009)
• Innovaatioprosessit voivat olla suljettuja tai
avoimia tai jotain siltä väliltä.
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
30. Innovaatioprosessin Stage-Gate -malli
Business Tuotanto &
Idea Alustava casen Testaaminen & lanseeraus
Kehitys
arviointi valmistelu validointi markkinoille
Portti
1
Vaihe
1
Portti
2
Vaihe
2
Portti
3
Vaihe
3
Portti
4
Vaihe
4
Portti
5
Vaihe
5 €
Ensimmäinen Toinen Päätös Kehityksen Kaupallistamista Arvionti
seulonta seulonta business jälkeinen edeltävä implementoinnin
casesta arviointi liiketoiminta jälkeen
analyysi
Lähde: Cooper 1990
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
31. Innovaatioprosessin jako kolmeen
päävaiheeseen
innovaatioprosessin tuotekehitysprosessi kaupallistaminen
alkupää
Lähde: Koen et al. 2001; Nambisan 2002; Kärkkäinen et al. 2010; Moisio et al. 2009
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
32. 32
Innovaatioprosessin alkupään
ideoiden
tuottaminen ja
rikastaminen
mahdollisuuksien
johtaminen ja ideoiden
analysointi
organisaatio- valikoiminen
kulttuuri
mahdollisuuksien
etsiminen konseptin
määrittäminen
Lähde: Koen et al. 2001; Moisio et al. 2009
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 28.4.2012
33. Avoin innovaatio
Uusien tuotteiden
Tutkimus Tuotekehitys lanseeraus
Toisen yrityksen
markkinat
Uudet
markkinat
Tutkimus/
Tuotekehitysprojektit
Yrityksen omat,
tämän hetkiset
markkinat
Yrityksen rajat
Lähde: Chesbrough 2003
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
34. Avoimen innovaation prosessit
Ulkoa-sisälle prosessi Yrityksen rajat
hyödynnetään yrityksen
ulkopuolista tietämystä
innovoinnissa
Sisältä-ulos prosessi
innovaatio hyödynnetään
yrityksen ulkopuolella
Yhdistetty prosessi
Lähde: Gassmann 2004 innovoidaan
ja hyödynnetään
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
innovaatio yhdessä
35. Suljetun ja avoimen innovaation
(ajattelutavan) eroja
SULJETTU INNOVAATIO AVOIN INNOVAATIO
Meillä on kaikki alan huippuosaajat. Kaikki huippuosaajat eivät ole meillä. Meidän
on tehtävä töitä niin yrityksen sisällä kuin
ulkopuolella olevien osaajien kanssa.
Hyötyäksemme T&K:sta, meidän tulee Yrityksen ulkopuolinen T&K pystyy luomaan
keksiä, kehittää ja tuottaa kaikki itse. huomattavaa arvoa, sisäistä T&K:tä tarvitaan
ottamaan siitä itselle osuus.
Joka kaupallistaa innovaation ensimmäisenä Hyvä liiketoimintamalli saattaa olla tärkeämpi
voittaa. kuin olla ensimmäinen. Meidän ei tarvitse olla
tutkimuksen aloittaja hyötyäksemme siitä.
Jolla on eniten ja parhaat ideat on voittaja. Voitamme, jos hyödynnämme/yhdistämme
sekä sisäiset että ulkoisat ideat parhaiten.
Meidän tulee suojata ja kontrolloida henkistä Meidän pitäisi luoda voittoa sillä, että muut
omaisuuttamme (intellectual property) käyttävät meidän henkistä omaisuutta ja
estääksemme muita käyttämästä sitä. meidän pitäisi ostaa sitä toisilta aina, kun se
edistää liiketoimintaamme.
Lähde: Torkkeli et al. 2007
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
36. Esimerkki avoimen innovation prosessien
hyödyntämisestä Suomessa
CASE: Nokia 770 Internet Tablet (yhdistelmä avointa ja suljettua)
Nokia rohkaisi ulkopuolisia osapuolia mukaan Nokia 770 Internet Tablet -laitteen kehitystyöhön.
Yhtiö julkaisi avoimen kehittämisympäristön (osoitteessa www.maemo.org), jossa kuka tahansa
pystyi kehittämään koodia edelleen. Kehitysalusta oli kohdennettu avoimen lähdekoodin
kehittäjille tavoitteena varmistaa tehokkain mahdollinen tapa kehittää tuotteita ja sovelluksia
laitteen ympärille. Nokia 770 Internet Tabletin kehittäminen koostui kolmesta eri vaiheesta: (1)
valmiiden komponenttien integroinnista, (2) olemassa olevien komponenttien kehittämisen
sponsoroinnista ja (3) uusien komponenttien kehittämisestä sekä niiden lähdekoodin
tekemisestä avoimeksi. Näin hyödynnettiin jo valmiina olevaa tietoa eikä yritetty itse keksiä
samaa asiaa uudestaan. Samalla pyrittiin hyötymään kehitysprosessissa ulkoisista toimijoista ja
tarjoamaan koodin avaamisella liiketoimintomahdollisuuksia muille osapuolille.
Kehitys-
alusta
Asiakkaat ja Muut
käyttäjät ulkopuoliset
asiantuntijat
Nokia
Lähde: Jaaksi 2006
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
37. 37
Tämän luennon keskeiset kysymykset:
I Mitä on innovointi ja mikä on innovaatio?
II Miten innovointia voidaan johtaa?
III Esteitä innovoinnille?
IV Miten voidaan päästä yli innovoinnin eteistä?
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 28.4.2012
38. Miksi innovointi on yrityksille vaikeaa? 38
Yhdeksän syytä miksi innovointi koetaan
usein vaikeaksi
1. Pelko
2. Oletukset
3. Tieto
4. Tavat ja tottumukset
5. Laiskuus
6. Sivukonttorisyndrooma
7. Kompensoimattomuus
8. Aika
9. Johtaminen
Lähde: Solatie & Mäkeläinen 2009
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 28.4.2012
39. Lisäksi: mitkä seikat yrityksessä 39
mahdollisesti edistävät tai estävät uusien
innovaatioiden luomista ja uudistumista?
• Visiot / strategiat
• liian kapea / leveä rajaaminen
• väärä suuntaaminen
• Aiempi menestys
• usein tärkeä uudistumisen este!
• Organisaation henkilöstön koulutus / kokemusmaailma
• homogeenisuus / heterogeenisuus
• ”insinöörimäisesti ajattelevat” vs. ”humanistiset maailman
parantajat” vs. ”myynnin tyypit” jne.
• Blokkiutuminen
• NIH-ajattelu
Lähde: Kärkkäinen 2010
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 28.4.2012
40. 40
Tämän luennon keskeiset kysymykset:
I Mitä on innovointi ja mikä on innovaatio?
II Miten innovointia voidaan johtaa?
III Esteitä innovoinnille
IV Miten voidaan päästä yli innovoinnin esteistä?
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 28.4.2012
41. Miten voidaan saada kokonaan uutta 41
informaatiota tai tietämystä tai jäsentää
nykyinen tietämys uudella tavalla?
Mustanlaatikon markkinointi/ tuotekehitys
Kokonaan uusi asiakas
avaaminen asiakasrajapinta tuotanto
informaatio ja
tietämys
Uusi tapa nähdä
tai jäsentää
nykyinen tietämys
Hyödylliset ajattelun ja
suunnittelun apuvälineet
Esim. S. McDonald:
ja työkalut
”Innovaatio on uusi tapa
jäsentää informaatio”
Lähde: Kärkkäinen 2010
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 28.4.2012
42. Hyödylliset ajattelun ja suunnittelun 42
apuvälineet ja työkalut: mm. luovan
ongelmanratkaisun menetelmät
Paradigman säilyttävät Paradigmaa venyttävät Paradigman rikkovat
Ei pakotettua mielikuvituksen Mielikuvitus ja ongelmaan
käyttöä, vapaa assosiointi. liittymättömät ’stimulantit’
Ei uusia assosiaatioita menetelmistä.
”Turvallisia” ”Ei-turvallisia”
Sekä kokemattomat että kokeneet ryhmät.
Lähinnä kokeneet vetäjät ja ryhmät
Esim. Aivoriihi Esim. Muuntelumenetelmä Esim. Kaukaiset ajatusmallit
Lähde: McFadzean 1998
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 28.4.2012
43. Muuntelumenetelmä 43
PIENENTÄÄ?
SUURENTAA?
YHDISTÄÄ?
JAKAA
OSIIN?
KORVATA JOLLAIN MUULLA?
KÄÄNTÄÄ PÄÄLAELLEEN?
LISÄTÄ UUTTAA HOHTOA?
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 28.4.2012
44. 44
Kaukaiset ajatusmallit
Kaukainen ajatusmalli
Hullun mielekäs sovitus ongelmaan
Edellisestä muunnettu käytännössä ehkä
mahdollinen sovitus ongelmaan
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 28.4.2012
45. 45
Kaukaiset ajatusmallit esimerkki
Kaukainen ajatusmalli Hullun mielekäs sovellus Mahdollinen ratkaisu
Kampa Uusi koulureppu
- piikikäs - piikikäs reppu - reppuun lokeroita
- muovinen - muovireppu - reppuun jalat
- painava - metallireppu - reppuun koukkuja
- kevyt - kevytreppu - heijastava pinta
- kova - kovareppu - selkätuki
- aamukampa - hajoaa kevään tullen
- täikampa - kutittaa selkää
Lähde: Lavonen et al.
Yksi yhteen Yksi moneen
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 28.4.2012
46. 46
Lähteitä
•Amabile, T.M. 1997. Motivating Creativity in Organizations: On Doing What You Love and Loving What You Do.
California Management Review, Vol. 40, No. 1, pp. 39-58.
•Apilo, T., Taskinen, T., Salkari, I. 2007. Johda innovaatioita. Talentum, Helsinki. p. 260.
• Bjelland, O.M., Wood, R.C. 2008. An Inside View of IBM’s ‘Innovation Jam. Sloan Management Review 50, No. 1 (Fall
2008), pp. 32-40.
•Chesbrough, H. 2003. Open Innovation. The New Imperative for Creating and Profiting from Technology. Boston, MA:
Harvard Business Press.
•Christensen, C.M. 1997. The Innovator’s Dilemma: When New Technologies Cause Great Firms to Fail. Boston, MA:
Harvard Business School Press.
• Cooper, R.G. 1990. Stage-Gate System: A New Tool for Managing New Products. Business Horizons 44–54 (May–
June 1990).
•Csikszentmihalyi, M. 1991. Flow: the psychology of optimal experience. New York, Harper Perennial.
•Csikszentmihalyi, M. 2003. Good Business: Leadership. Flow, and the Making of Meaning. New York, Penguin Books.
•Kärkkäinen, H. 2010. Uuden tiedon luominen ja sen työkalut. Luentomateriaali.
•Lavonen, Meisalo & al. Luovan ongelmanratkaisun työtavat. Saatavissa:
http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/lor/main.htm
• McFadzean, E. 1998. The creativity continuum: Towards a classification of creative problem solving technique. Creativity
and Innovation Management. Vol. 7, No. 3, pp. 131 – 139.
•Moisio, E., Lempiälä, T., Haukola, T. 2009. Palkitseminen ja innovatiivisuus. Tutkimustuloksia ja havaintoja rahallisesta
palkitsemisesta innovatiivisilla työpaikoilla. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys.
•47/2009. Saatavissa: http://www.tem.fi/files/24455/TEM_47_2009_tyo_ja_yrit.pdf
• Peltonen, K. 2012. Aloitteiden määrä teollisuudessa kasvaa. Tekniikka&Talous / 27.4.2012.
•Solatie, J., Mäkeläinen, M. 2009. Ideasta innovaatioksi. Luovuus hyötykäyttöön. Talentum, Helsinki.
•Sydänmaanlakka, P. 2009. Jatkuva uudistuminen. Luovuuden ja innovatiivisuuden johtaminen. Talentum, Hämeenlinna,
•Tidd,J., Bessant, J., Pavitt, K. 2005. Managing Innovation: Integrating Technlogical, Market and Organizational
Change. 3rd edition. John Wiley, Chichester.
•Torkkeli, M., Hilmola, O-P., Salmi, P., Viskari, S., Käki, H., Ahonen, M., Inkinen, S. 2007. Avoin innovaatio: Liiketoiminnan
seitinohuet yhteistyörakenteet. Tutkimusraportti 190. Lappeenranta, Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Saatavissa:
http://www.openinnovation.fi/files/download/Tutkimusraportti190AvoinInnovaatio.pdf
•UTILISE-projekti. 1990. Innovaation onnistuminen: teollisuuden innovaatiostrategia : tutkimus- ja kehitystoiminnan
tuloksellisuus. Sähkö- ja elektroniikkateollisuusliitto, Mänttä.
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 28.4.2012
47. 47
Kiitos mielenkiinnostanne!
Kysyttävää ja/tai kommentoitavaa?
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 3.6.2008