5. Reseptin tuloksia: viittaukset
(PlumX analytiikka)
17/04/16 5
Hypoteesi: Aktiivisuus sosiaalisessa mediassa
määrittelee sen kuinka tutkimukset (sisällöt) tavoittaa
laajan yleisön, ei akateemiset meriitit tai uran pituus.
8. Pitäisikö latausmäärien
kiinnostaa?
• Ei ole itsestään selvää, että kukaan kuulee koskaan tekemästäsi
tutkimuksesta.
Ø YK:n Maailmanpankki tutki, kuinka paljon heidän tuottamiaan
tutkimusraportteja ladataan PDF-muodossa heidän verkkosivuiltaan.[1]
Hätkähdyttävä tulos oli, että noin 31 prosenttia tutkimusraportteja ei oltu
koskaan ladattu ja 87 prosenttiin ei oltu ikinä viitattu missään. Vain hieman
yli joka kymmenettä raporttia oli luettu yli 250 kertaa.
• Samalla tavalla akateemisten vertaisarvioitujen artikkelien kohtalo voi
olla jäädä yksin. Vuosittain julkaistaan 1.8 miljoonaa uutta artikkelia.
Tutkijat kiistelevät siitä, mikä on tarkka lukumäärä, mutta villeimpien
arvioiden mukaan jopa puolta akateemisista julkaisuista ei lue
kirjoittajan ohella kukaan muu kuin sen julkaisevan lehden editori sekä
kaksi vertaisarvioijaa.
• Lisäksi 90 prosenttiin artikkeleista ei viitata koskaan.[2]
17/04/16 8
Lähde: Petro Poutasen @PetroPoutanen blogikirjoitus: Itseään mittaava tutkija: Mitä ei voi mitata,
sitä ei voi kehittää?
http://www.tiedetoimittajat.fi/itseaan-mittaava-tutkija-mita-ei-voi-mitata-sita-ei-voi-kehittaa/
9. Yksittäisten artikkeleiden osalta
näkyvyyden ja vaikuttavuuden yhteys ei
ole lineaarinen, mutta on suuntaa antava
17/04/16 9
Näkyvyys Academia.edu ”akateeminen Facebook” palvelussa
- Top 4 %:ssa kaikista artikkeleista
Näkyvyys (Bibliometrics) ACM-tietokannan ilmoittamana
Viittaukset Google Scholar -palvelussa Top 3. sijalla kaikista TTY:n artikkeleista ACM-tietokannassa
21 viittausta
(Google Scholar)
933 katselua Academia.edussa
1221 latausta ACM-tietokannasta
10. Kokonaisuutena sosiaalisen median
hyödyntäminen mahdollistaa
viittausmäärien hypyn
• Vuodessa 122 %
kasvu viittauksiin
systemaattisen
some viestinnän
avulla
• Uusia viittauksia
myös vanhoihin
artikkeleihin, joihin
ei viitattu 5-vuoteen
17/04/16 10
0
20
40
60
80
100
120
2010 2011 2012 2013 2014
5 7
16
20
67
Viittaukset Kumulatiiviset
viittaukset
12. Kaikki TTY:n väitöstilaisuudet näkyvät
tapahtumissa – mutta harvoin se
pelkästään johtaa yhteydenottoihin
17/04/16 12
Julkaistu 13.10.2015.
http://www.tut.fi/fi/kampusareena/ajankohtaista/tapahtumat/jari-jussilan-vaitostiliaisuus-social-media-in-business-to-business-
companies-innovation-x113436
13. Väitöstiedotteen avulla voi
herättää median kiinnostuksen
17/04/16 13
Julkaistu 3.11.2015.
http://www.tut.fi/fi/tietoa-yliopistosta/uutiset-ja-tapahtumat/vaitostiedotteet/rohkeammalla-sosiaalisen-median-kaytolla-tehoja-
innovaatiotoimintaan-x125021c2
14. Aiheen tiedottamisessa kannattaa
myös itse olla aktiivinen
Julkaistu 7.10.2015. http://nemohanke.blogspot.fi/2015/10/negatiivisista-tunteista-liiketoimintaa.html
14
16. Väitöskirjan esitarkastuksen kritiikkiin
vastaaminen some sisällöillä
Pre-examiner’s statement of dissertation,
Prof.dr.ir. Remko Helms:
• An interesting deliverable of your
research is the SCL model, which is
built on the concept of maturity (p.31).
• Related to your SCL model is also the
claim in the managerial contribution
section on p.42. The claim is that
managers can use the SCL model to
assess their organization. However, I
could not find details about an
assessment model (such as a survey
instrument) and/or a guide that explains
the execution of the assessment
process. Therefore, it is questionable if
the SCL model in its current form is
very helpful for managers.
17/04/16 16
http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3621-2
18. 17/04/16 18
Sosiaalisen asiakasoppimisen malli, jonka tekijä on Jari Jussila, on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0
Kansainvälinen -lisenssillä.
Perustuu teokseen osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3621-2.
Mallin käytännön toteutus blogissa: http://sometutkijalle.fi/blogi/sosiaalisen-asiakasoppimisen-malli/
19. Väitöskirjan avattu tutkimusaineisto ja
sovellus mallin käyttämiseen
17/04/16 19
http://sometutkijalle.fi/blogi/sosiaalisen-asiakasoppimisen-malli/
40. 17/04/16 40
Tutkimusryhmä- / projektitasolla on mahdollistaa koostaa ja kuratoida
sisältöä myös monien muiden sosiaalisen median palveluiden avulla
Esim. SOILA projektin tarina Storify-palvelussa:
https://storify.com/jjussila/soila-1
41. 17/04/16 41
Yksittäisen tutkimusprojektin näkyvyyden mediassa voi
koostaa näppärästi esimerkiksi Pearltrees ”tauluina”
Lähde: SPEED projektin taulu Pearltrees-palvelussa:
http://www.pearltrees.com/jjussila/speed/id12552540
42. 17/04/16 42
Sisällöt, joissa kuvia on helppo koota Pinterest
avulla
Lähde: NOVI Research Center kokeilu Pintrest-palvelussa:
http://www.pinterest.com/noviresearch/
54. Viran puolesta tavoittaa myös
17/04/16 54
Twitter: @jjussila, @Noviresearch
Novi Research Center Blog
https://www.tut.fi/novi/
SlideShare: http://www.slideshare.net/Noviresearch
YouTube: http://youtube.com/noviresearch
LinkedIn: http://fi.linkedin.com/in/jjussila/