Espoon tilauskurssin päätössessio.

1. Koonti 25.5.2016
Kouluttaja: FT Johannes Pernaa
Verkkokurssin suunnittelu
www.edumendo.fi

2. Tavoitteet
Kurssin jälkeen kurssilainen
● Ymmärtää millaisia mahdollisuuksia verkko-opetus
antaa
● Osaa suunnitella oppimistavoitteita, arvioida niiden
vaativustason ja kehittää tavoitteita vastaavia
kurssisisältöjä.
● Osaa laatia perustason verkkokurssin Peda.netin
työkaluja hyödyntäen.

3. ● 20 min Tavoitteiden määrittelyn ja verkkopedagogiikan
kertaus
● 40 min Peda.net-kertausta ja keväällä julkaistut
toiminnot
● 30 min Verkkopedagogiikan syventämistä
● 20 min Kysymykset ja vastaukset tarpeen mukaan
● Sertifikaatin lunastaminen.
Ohjelma

4. KERTAUSTA

5. ● Tavoitteet ja arviointi
● Sisältö, rakenne ja pedagogiset toimintavat
● Syklittäistä ja toisiaan peilaavaa
● Tekniset välineet
● Palautteen keruu
● Jatkokehittäminen
Suunnittelu

6. ● Kurssi koostuu moduuleista tai teemoista
● Moduulien sisällä on etätehtävä, harjoituksia, luentoja
jne. ja jälkitehtävä
● Etukäteistehtävä
● Aktiviteetti
● Reflektio
Rakenne

7. TAVOITTEIDEN
MUODOSTAMINEN

8. Tavoitteet ohjaavat toimintaa

9. Arvioinnin uudistaminen

10. Tavoitteet
Kurssin jälkeen kurssilainen
● Ymmärtää millaisia mahdollisuuksia verkko-opetus
antaa.
● Osaa suunnitella (LUO) oppimistavoitteita, arvioida
niiden vaativustason ja kehittää (LUO) tavoitteita
vastaavia kurssisisältöjä.
● Osaa laatia (SOVELTAA JA LUO) perustason
verkkokurssin Peda.netin työkaluja hyödyntäen.

11. ARVIOINTI

12. Pelkkä lopputesti ei riitä
• Diagnostinen arviointi
– Kurssin alussa tietoa opetuksen suunnitteluun
● Testi / käsitekartta
• Formatiivinen arviointi
– Jatkuva kurssin aikana saatu palaute tukee oppimista ja
motivoi
● Blogi, keskustelut, oppimispäiväkirjat, miniesseet
• Summatiivinen arviointi
– Kurssikoe
Arviointi aina näkyväksi!

13. Taksonomia sopii myös tähän

14. PEDA.NET

15. VERKKOPEDAGOGISIA
MALLEJA / AKTIVITEETTEJA

16. Yksilölliset tietorakenteet

17. Yhteisölliset tietorakenteet

18. Lähikehityksen vyöhyke

19. ● Oppijat oppivat ratkaistessaan ryhmissä oikeita
reaalimaailman ongelmia ohjatusti vaiheistetun
ongelmanratkaisuprosessin mukaan.
● PBL-prosessin voi lukea esim. tästä artikkelista.
● Caset on sidottu reaalimaailman tilanteisiin, mutta voi
olla myös oppikirja-esimerkkejä
● Ongelmatilanteet ratkaistaan ryhmässä tai yksin
● Tieto on työkalu, ei faktojen opiskelua
1. Ongelmalähtöinen oppiminen /
case-oppiminen

20. ● Tavoitteena perehtyä asiantuntijoiden toiminta- ja
ajattelumalleihin
● Reaalimaailman ongelma
● Asiantuntija valmentaa toimintaa ja ohjaa
ajattelemaan
● Koulusovellus: Yksilöllisen oppimisen malli
2. Kognitiivinen oppipoika

21. ● Oppijat oppivat tutkimalla ja löytämällä itse opittavat
asiat
● Oppijat ohjaavat itse omaa oppimistaan asettamalla
itse ongelmia, rakentamalla asioista omia käsityksiään
ja etsimällä uutta syventävää tietoa
3. Tutkiva oppiminen

22. ● Siirretään vastuuta oppimisesta oppijalle itselleen ja
aktivoivien menetelmien kautta
● Mielekäs kokonaisuus
● Oppilas toimii aktiivisesti, kuten esim. kirjoittaa
● Opettaja tukee ja ohjaa
4. Aktivoiva opetus

23. ● Design: Oppimista tapahtuu samalla, kun
suunnitellaan jotain tuotetta (peliä, tekstiiliä, robottia,
interaktiivista laitetta ym.)
● Projekti: Tuotanto-. tutkimus- tai kehittämisprojekti,
jolla on mahdollisimman selkeät tavoitteet ja aikataulu.
● Oppimisympäristö voidaan räätälöidä jokaiselle
henkilökohtaisesti merkitykselliseksi
● Oma projekti / oma kontribuutio isommassa
projektissa
5. Design- ja projektioppiminen

24. ● Opetusmuoto, jossa oppijat osallistuvat yhteenvetojen
laadintaan, kysymystenasetteluun ja opetuksen
suunnitteluun yhdessä opettajan kanssa
● Opettaja voi myös opettaa opetettavat asiat ensin
pienelle ryhmälle, jotka puolestaan opettaa ne muille
6. Vastavuoroinen opettaminen

25. SERTIFIKAATTI

26. Open Badge Factory
● Pinjalta sähköpostilista, niin
laitan kaikille suoritusmerkinnän
anomisen tulemaan.
● Open Badge Passport
● Voisitte varmaan hyödyntää
tätä laajemminkin.

27. Graham, C. R. (2006). Blended learning systems: Definition, current trends, and
future directions. Teoksessa C. J. Bonk & C. R. Graham (toim.), The handbook
of blended learning: Global perspectives. local designs (s. 3-21). San
Francisco: Pfeiffer.
Krathwohl, D. R. (2002). A revision of bloom's taxonomy: An overview.Theory
into Practice, 41(4), 212-218.
Osguthorpe, R. T. & Graham, C. R. (2003). Blended learning systems: Definitions
and directions. Quarterly Review of Distance Education, 4(3), 227–234.
Pernaa, J., & Aksela, M. (2013). Sähköisten kemian oppimisympäristöjen
historia, nykytila ja tulevaisuus. LUMAT, 1(4), 435-456.
Peura, P. (2013). Matematiikan opetuksen tulevaisuus -blogi. http://maot.fi,
luettu 15.12.2015.
Jyväskylän yliopiston Koppa - Verkko-opetuksen pedagogisia malleja.
Lähteet