Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Kuinka yleistä vuoroasuminen on?

Anneli Miettinen: Kuinka yleistä vuoroasuminen on? Esitys Lapsen kaksi kotia – vuoroasumisen ja sosiaaliturvan
solmukohdat -seminaarissa 26.11.2020.

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Kuinka yleistä vuoroasuminen on?

  1. 1. Kuinka yleistä vuoroasuminen on? Anneli Miettinen Kelan tutkimusyksikkö Lapsen kaksi kotia – vuoroasumisen ja sosiaaliturvan solmukohdat –seminaari 26.11.2020, Kela
  2. 2. Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva 24.11.2020 Kolme osakokonaisuutta: I Kyselytutkimus lasten asumisjärjestelyistä erillään asuville vanhemmille II Kartoitus vuoroasumisen huomioimisesta eri maiden sosiaaliturvassa III Arvio asumistuen kustannusvaikutuksista, mikäli vuoroasuvat lapset huomioitaisiin etävanhempien kotitalouden jäseniksi asumistuessa Hankkeen toteuttajat: Anneli Miettinen, Miia Saarikallio-Torp, Ella Sihvonen, Hanna-Mari Heinonen, Netta Kivistö (Kelan tutkimusyksikkö), Paula Kurki (Kelan aktuaarit), Mia Hakovirta, Mari Haapanen (Turun yliopisto) ja Laura Kalliomaa-Puha (Tampereen yliopisto) Hankkeen rahoitus: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan määräraha Anneli Miettinen, Kelan tutkimusyksikkö
  3. 3. Vuoroasumisen yleisyys ja taustatekijät – kysely lasten asumisjärjestelyistä erillään asuvien vanhempien keskuudessa 24.11.2020 Kyselyyn vastasi 3449 vanhempaa, joilla oli 1-17-vuotiaita lapsia • vanhempia, joiden luona lapsi on kirjoilla (lähivanhemmat) • vanhempia, joiden luona lapsi ei ole kirjoilla (etävanhemmat) Anneli Miettinen, Kelan tutkimusyksikkö
  4. 4. Vuoroasumisen määrittely 24.11.2020 • Ei ole yleisesti sovittua tai vakiintunutta määritelmää sille, minkälainen lapsen asuminen on vuoroasumista. • Tavallisesti: lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona tai viikko-viikko-asuminen. • Kv-tutkimuksissa määritelmä vaihtelee: 25-50 % lapsen asumisajasta. • Lapsenhuoltolain uudistuksen yhteydessä hallituksen esitys (HE 88/2018): vuoroasumisen edellytys 40 % lapsen asumisajasta (kalenterivuoden aik.). • Tiedot vuoroasumisesta perustuvat THL:n tilastoimiin vahvistettuihin lasten huolto-, asumis- ja tapaamissopimuksiin -> vain osa vanhemmista vahvistaa Anneli Miettinen, Kelan tutkimusyksikkö
  5. 5. Vuoroasumisen määrittely 24.11.2020 • Tässä tutkimuksessa vuoroasuminen määriteltiin sen mukaan, miten lapsi yöpyy toisen vanhempansa luona • Vähintään 12 yötä/kuukaudessa = lapsi vuoroasuu • Vastaa karkeasti 40 % asumisaika-määritelmää Anneli Miettinen, Kelan tutkimusyksikkö
  6. 6. Vuoroasumisen yleisyys ja taustatekijät 24.11.2020 Anneli Miettinen, Kelan tutkimusyksikkö
  7. 7. Vuoroasumisen yleisyys, % 24.11.2020 Anneli Miettinen, Kelan tutkimusyksikkö 20 37 23 56 38 41 0 10 20 30 40 50 60 70 Lähi-äiti Lähi-isä Lähi- vanhemmat Etä-äiti Etä-isä Etä- vanhemmat Prosenttiaerilläänasuvienvanhempienlapsista Kriteeri: 40 % lapsen asumisajasta (12+ yötä/kk) Noin 30 % lapsista vuoroasuu Kriteeri: 33 % lapsen asumisajasta (10+ yötä/kk) Noin 34 % lapsista vuoroasuu Kriteeri: 25 % lapsen asumisajasta (8+ yötä/kk) Noin 40 % lapsista vuoroasuu - riippuu myös kriteeristä
  8. 8. Vuoroasumista toteutetaan kaikissa lasten ikäryhmissä 24.11.2020 Anneli Miettinen, Kelan tutkimusyksikkö 12 31 24 34 27 23 22 10 23 52 39 58 51 57 52 49 41 50 35 30 18 15 16 25 29 50 27 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähivanhemmat Yksinomaan lähivanhemman luona Jonkin verran etävanhemman luona (1-11 yötä/kk) Vuoroasuu Etävanhempien vastaukset: vuoroasuminen noin 15 %- yksikköä yleisempää kaikissa lasten ikäryhmissä
  9. 9. Vuoroasuvan lapsen vanhemmat asuvat usein lähellä toisiaan: puolet asuu korkeintaan 3 km päässä 24.11.2020 Anneli Miettinen, Kelan tutkimusyksikkö 49 32 12 7 18 18 13 51 0 10 20 30 40 50 60 0-3 km 3-10 km 10-20 km 20 km tai enemmän Prosenttia Vuoroasuu Ei vuoroasu Vuoroasuvan lapsen toinen vanhempi asuu yli 50 km päässä: 2 % Ei-vuoroasuvan lapsen toinen vanhempi asuu yli 50 km päässä: 35 % Välimatka lapsen kotien välillä
  10. 10. Vanhempien sosioekonomisella asemalla vahva yhteys lapsen vuoroasumiseen 24.11.2020 Vuoroasuminen yleisempää - Korkeammin koulutetuilla vanhemmilla - Paremmin toimeentulevilla vanhemmilla Alin tulodesiili: noin 17 % lapsista vuoroasuu Ylin tulodesiili: lähes 50 % lapsista vuoroasuu Anneli Miettinen, Kelan tutkimusyksikkö 12 17 15 21 19 26 29 37 38 41 25 17 33 31 39 46 47 49 63 56 0 10 20 30 40 50 60 70 0-800 800-1300 1300-1800 1800-2300 2300-2800 2800-3300 3300-3800 3800-4300 4300-4800 4800- Prosenttia Vuoroasuvien lasten osuus (%) vanhemman tulojen mukaan Lähivanhemmat Etävanhemmat Bruttotulot e/kk
  11. 11. Heikompi toimeentulo vähentää vuoroasumista useampaa ’eri reittiä’ 24.11.2020 Anneli Miettinen, Kelan tutkimusyksikkö Etävanhemman asunnon Lapsista vuoroasuu, % huoneluku (etävanhempien vastausten perusteella) 1 h + k 18 % 2 h + k 30 % 3 h + k tai enemmän 47 % Etävanhemmista 32 % asui korkeintaan kaksiossa (yksiössä 6 %). Lisäksi pienituloiset erovanhemmat asuivat (keski/suurituloisiin verrattuna) useammin kauempana toisistaan tai toinen vanhempi asui useammin eri paikkakunnalla. Etävanhempien asumisväljyys ja lapsen vuoroasuminen
  12. 12. Pienituloisuus vuoroasuvien ja ei-vuoroasuvien lasten perheissä 24.11.2020 Anneli Miettinen, Kelan tutkimusyksikkö Pienituloisuusaste = käytettävissä olevat ekvivalentit tulot jäävät alle 60 % kaikkien kotitalouksien ekvivalenteista mediaanituloista 37 25 23 8 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Prosenttia Pienituloisten osuus, % Lähivanhempi 1 aik+lapsia Etävanhempi 1 aik Lähivanhempi 1 aik+lapsia Etävanhempi 1 aik EI-VUOROASUVAT LAPSET VUOROASUVAT LAPSET Pienituloisten talouksien osuus ei-vuoroasuvien ja vuoroasuvien lasten perheissä 37 25 23 8 21 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Prosenttia Pienituloisten osuus, % Lähivanhempi 1 aik+lapsia Etävanhempi 1 aik Lähivanhempi 1 aik+lapsia Etävanhempi 1 aik Etävanhempi 1 aik+vuoroas.lapset
  13. 13. Yhteenvetoa 24.11.2020 Anneli Miettinen, Kelan tutkimusyksikkö Vuoroasuminen on verraten yleistä myös Suomessa Lähes 30 % erillään asuvien vanhempien lapsista asuu vuorotellen kummankin vanhempansa kanssa. Yleisintä 3-12-vuotiailla, mutta vuoroasumista toteutetaan kaikissa lasten ikäryhmissä. Vuoroasuminen on vahvasti yhteydessä vanhempien sosioekonomiseen asemaan Pienituloisten tai vähemmän koulutettujen vanhempien lapsilla vuoroasuminen harvinaisempaa. Pienituloisuus vaikuttaa vuoroasumiseen eri kanavien kautta: asunnon koko, kotien välimatka tai asuminen eri paikkakunnalla, mahdollisuudet järjestää lapsen liikkuminen kotien välillä sopivalla tavalla.
  14. 14. Kiitos! anneli.miettinen@kela.fi

×