Kuinka yleistä vuoroasuminen on?

Kuinka yleistä vuoroasuminen on?
Anneli Miettinen
Kelan tutkimusyksikkö
Lapsen kaksi kotia – vuoroasumisen ja sosiaaliturvan
solmukohdat –seminaari 26.11.2020, Kela

Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva
24.11.2020
Kolme osakokonaisuutta:
I Kyselytutkimus lasten asumisjärjestelyistä erillään asuville vanhemmille
II Kartoitus vuoroasumisen huomioimisesta eri maiden sosiaaliturvassa
III Arvio asumistuen kustannusvaikutuksista, mikäli vuoroasuvat lapset huomioitaisiin
etävanhempien kotitalouden jäseniksi asumistuessa
Hankkeen toteuttajat:
Anneli Miettinen, Miia Saarikallio-Torp, Ella Sihvonen, Hanna-Mari Heinonen, Netta Kivistö (Kelan
tutkimusyksikkö), Paula Kurki (Kelan aktuaarit), Mia Hakovirta, Mari Haapanen (Turun yliopisto) ja
Laura Kalliomaa-Puha (Tampereen yliopisto)
Hankkeen rahoitus: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan määräraha
Anneli Miettinen, Kelan tutkimusyksikkö

Vuoroasumisen yleisyys ja taustatekijät
– kysely lasten asumisjärjestelyistä erillään asuvien
vanhempien keskuudessa
24.11.2020
Kyselyyn vastasi 3449 vanhempaa, joilla oli 1-17-vuotiaita lapsia
• vanhempia, joiden luona lapsi on kirjoilla (lähivanhemmat)
• vanhempia, joiden luona lapsi ei ole kirjoilla (etävanhemmat)

Vuoroasumisen määrittely
24.11.2020
• Ei ole yleisesti sovittua tai vakiintunutta määritelmää sille, minkälainen
lapsen asuminen on vuoroasumista.
• Tavallisesti: lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona tai
viikko-viikko-asuminen.
• Kv-tutkimuksissa määritelmä vaihtelee: 25-50 % lapsen asumisajasta.
• Lapsenhuoltolain uudistuksen yhteydessä hallituksen esitys (HE 88/2018):
vuoroasumisen edellytys 40 % lapsen asumisajasta (kalenterivuoden aik.).
• Tiedot vuoroasumisesta perustuvat THL:n tilastoimiin vahvistettuihin lasten
huolto-, asumis- ja tapaamissopimuksiin -> vain osa vanhemmista vahvistaa

Vuoroasumisen määrittely
24.11.2020
• Tässä tutkimuksessa vuoroasuminen määriteltiin sen mukaan, miten
lapsi yöpyy toisen vanhempansa luona
• Vähintään 12 yötä/kuukaudessa = lapsi vuoroasuu
• Vastaa karkeasti 40 % asumisaika-määritelmää

Vuoroasumisen yleisyys ja taustatekijät
24.11.2020 Anneli Miettinen, Kelan tutkimusyksikkö

Vuoroasumisen yleisyys, %
20
37
23
56
38
41
0
10
20
30
40
50
60
70
Lähi-äiti Lähi-isä Lähi-
vanhemmat
Etä-äiti Etä-isä Etä-
vanhemmat
Prosenttiaerilläänasuvienvanhempienlapsista
Kriteeri: 40 % lapsen asumisajasta
(12+ yötä/kk)
Noin 30 % lapsista vuoroasuu
(10+ yötä/kk)
(8+ yötä/kk)
- riippuu myös kriteeristä

Vuoroasumista toteutetaan kaikissa lasten ikäryhmissä
12
31
24
34
27 23 22
10
23
52
39
58
51
57
52
49
41
50
35
30
18 15 16
25 29
50
27
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Lähivanhemmat
Yksinomaan lähivanhemman
luona
Jonkin verran etävanhemman
luona (1-11 yötä/kk)
Vuoroasuu
Etävanhempien vastaukset:
vuoroasuminen noin 15 %-
yksikköä yleisempää
kaikissa lasten ikäryhmissä

Vuoroasuvan lapsen vanhemmat asuvat usein
lähellä toisiaan: puolet asuu korkeintaan 3 km päässä
49
32
12
7
18 18
13
51
0
10
20
30
40
50
60
0-3 km 3-10 km 10-20 km 20 km tai
enemmän
Prosenttia
Vuoroasuu Ei vuoroasu
Vuoroasuvan lapsen toinen
vanhempi asuu yli 50 km
päässä: 2 %
Ei-vuoroasuvan lapsen toinen
vanhempi asuu yli 50 km
päässä: 35 %
Välimatka lapsen kotien välillä

Vanhempien sosioekonomisella asemalla vahva
yhteys lapsen vuoroasumiseen
24.11.2020
Vuoroasuminen yleisempää
- Korkeammin koulutetuilla
vanhemmilla
- Paremmin toimeentulevilla
vanhemmilla
Alin tulodesiili: noin 17 %
lapsista vuoroasuu
Ylin tulodesiili: lähes 50 %
lapsista vuoroasuu
12
17 15
21 19
26
29
37 38
41
25
17
33 31
39
46 47 49
63
56
0
10
20
30
40
50
60
70
0-800
800-1300
1300-1800
1800-2300
2300-2800
2800-3300
3300-3800
3800-4300
4300-4800
4800-
Prosenttia
Vuoroasuvien lasten osuus (%) vanhemman tulojen mukaan
Lähivanhemmat Etävanhemmat
Bruttotulot
e/kk

Heikompi toimeentulo vähentää vuoroasumista
useampaa ’eri reittiä’
Etävanhemman asunnon Lapsista vuoroasuu, %
huoneluku (etävanhempien vastausten perusteella)
1 h + k 18 %
2 h + k 30 %
3 h + k tai enemmän 47 %
Etävanhemmista 32 % asui korkeintaan kaksiossa (yksiössä 6 %).
Lisäksi pienituloiset erovanhemmat asuivat (keski/suurituloisiin verrattuna) useammin
kauempana toisistaan tai toinen vanhempi asui useammin eri paikkakunnalla.
Etävanhempien asumisväljyys ja lapsen vuoroasuminen

Pienituloisuus vuoroasuvien ja ei-vuoroasuvien
lasten perheissä
Pienituloisuusaste = käytettävissä
olevat ekvivalentit tulot jäävät alle
60 % kaikkien kotitalouksien
ekvivalenteista mediaanituloista
37
25
23
8
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Prosenttia
Pienituloisten osuus, %
Lähivanhempi
1 aik+lapsia
Etävanhempi
1 aik
Lähivanhempi
1 aik+lapsia
Etävanhempi
1 aik
EI-VUOROASUVAT LAPSET VUOROASUVAT LAPSET
Pienituloisten talouksien
osuus ei-vuoroasuvien ja
vuoroasuvien lasten
perheissä
37
25
23
8
21
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Prosenttia
Pienituloisten osuus, %
Lähivanhempi
1 aik+lapsia
Etävanhempi
1 aik
Lähivanhempi
1 aik+lapsia
Etävanhempi
1 aik
Etävanhempi
1 aik+vuoroas.lapset

Yhteenvetoa
Vuoroasuminen on verraten yleistä myös Suomessa
Lähes 30 % erillään asuvien vanhempien lapsista asuu vuorotellen
kummankin vanhempansa kanssa.
Yleisintä 3-12-vuotiailla, mutta vuoroasumista toteutetaan kaikissa lasten
ikäryhmissä.
Vuoroasuminen on vahvasti yhteydessä vanhempien sosioekonomiseen
asemaan
Pienituloisten tai vähemmän koulutettujen vanhempien lapsilla vuoroasuminen
harvinaisempaa.
Pienituloisuus vaikuttaa vuoroasumiseen eri kanavien kautta: asunnon koko,
kotien välimatka tai asuminen eri paikkakunnalla, mahdollisuudet järjestää
lapsen liikkuminen kotien välillä sopivalla tavalla.

Kiitos!
anneli.miettinen@kela.fi

Kuinka yleistä vuoroasuminen on?

Recommended

Recommended

More Related Content

What's hot

What's hot (10)

Similar to Kuinka yleistä vuoroasuminen on?

Similar to Kuinka yleistä vuoroasuminen on? (9)

More from Kelan tutkimus / Research at Kela

More from Kelan tutkimus / Research at Kela (20)

Kuinka yleistä vuoroasuminen on?