Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Lapsen kaksi kotia – entä etuudet ja palvelut?

Ella Sihvonen ja Miia Saarikallio-Torp: Lapsen kaksi kotia – entä etuudet ja palvelut? Esitys Lapsen kaksi kotia – vuoroasumisen ja sosiaaliturvan solmukohdat -seminaarissa 26.11.2020.

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Lapsen kaksi kotia – entä etuudet ja palvelut?

  1. 1. Lapsen kaksi kotia – entä etuudet ja palvelut? Lapsen kaksi kotia – vuoroasumisen ja sosiaaliturvan solmukohdat -seminaari 26.11.2020, Kela Ella Sihvonen ja Miia Saarikallio-Torp Kelan tutkimusyksikkö
  2. 2. Esityksen sisältö 1. Lapsen virallinen osoite kipupisteenä 2. Vuoroasuminen ja sosiaaliturvaetuudet 3. Vuoroasuminen ja palvelut
  3. 3. 1.1 Lapsen virallinen osoite kipupisteenä Lapsen virallisella kotiosoitteella on merkitystä sosiaaliturvaetuuksiin (esim. Laki yleisestä asumistuesta 938/2014) sekä julkisen sektorin palveluihin (ks. Kotikuntalaki 201/1994) Sosiaaliturvaetuudet Palveluiden saatavuus 26.11.20203 Lapsen palvelut (mm. päivähoito, esikoulu ja koulu, sosiaali- ja terveyspalvelut) Toisen vanhemman perhepalvelut (mm. perheneuvola, lastensuojelu) Esim. asumistuki, toimeentulotuki, lapsilisä Kelan tutkimusyksikkö / Ella Sihvonen ja Miia Saarikallio-Torp | Lapsen kaksi kotia – entä etuudet ja palvelut?
  4. 4. 2. Vuoroasuminen ja sosiaaliturvaetuudet ”Haluaisin muuttaa kerrostalokolmioon, johon kaikki kolme lastani mahtuisivat kanssani, mutta en saa riittävästi asumistukea kuin siitä lapsesta joka asuu kanssani. Lapset kuitenkin tarvitsevat paljon tilaa ollessaan luonani.” (Etävanhempi, jonka lapsi yöpyy etävanhemman luona 1–11 yötä/kk)
  5. 5. 2.1 Lapsen vuoroasuminen ja asumistuki • Kyselyssä vanhemmilta tiedusteltiin, vaikuttaisiko esimerkiksi asumistuen saaminen lapsen asumiseen. • Erityisesti vuoroasuvien lasten vanhemmat ajattelivat, että asumistuen mahdollistuminen vaikuttaisi lapsen asumisjärjestelyyn (18–24 %)  Asumisen kustannuksiin liittyy taloudellisia haasteita vuoroasuvien lasten perheissä, vaikka ne eivät olekaan estäneet lapsen vuoroasumista? Avovastauksen tukevat tätä oletusta: ”Piti vaihtaa lapsen osoite ja samalla lähivanhemmuus siirtyi isälle ja minä menetin asumistukea, jotta lapsi pääsi kumpaakin vanhempaa lähellä olevaan kouluun.” (Vuoroasuvan lapsen etävanhempi) • Myös ne vanhemmat, joiden luona lapsi ei ole kirjoilla ja joiden luona lapsi asui jonkin verran (1–11 yötä/kk) pitivät asumistuen saamista tärkeänä: lähes viidesosa (19 %) katsoi, että mahdollisuus saada asumistukea vaikuttaisi lapsen asumisjärjestelyihin. 26.11.2020 Kelan tutkimusyksikkö / Ella Sihvonen ja Miia Saarikallio-Torp | Lapsen kaksi kotia – entä etuudet ja palvelut?5
  6. 6. 2.2 Lapsen vuoroasuminen ja asumistuki • Asumistuki nostettiin esiin myös usein avovastauksissa, kun vanhemmilta kysyttiin palvelujen ja etuuksien kehittämisestä: ”Toive on sellainen, että asumistuki voitaisiin jakaa molempien vanhempien kesken. Lapset ovat ajastaan noin 50/50 molempien vanhempien luona ja tarvitsevat tilaa molempien vanhempien luona. Asun erittäin ahtaasti 43,5 neliötä ja kaksi teini-ikää lähestyvää tyttöä kanssani kaksiossa (..) Pelkona on se, että jos nykytilanne jatkuu lasten varttuessa he eivät enää tahdo jatkaa nykyistä noin 50/50 asumisjärjestelyä ja välit lapsiin etääntyvät. Tämä kaikki koska tilaa ei ole. Ymmärrän täysin sen, että lapset tarvitsevat myös omaa rauhaa.” (Vuoroasuvan lapsen etävanhempi) 26.11.2020 Kelan tutkimusyksikkö / Ella Sihvonen ja Miia Saarikallio-Torp | Lapsen kaksi kotia – entä etuudet ja palvelut?6
  7. 7. 2.3 Lapsen vuoroasuminen ja lapsilisä • Lapsilisän tasa-arvoinen jakautuminen koettiin tärkeäksi lapsen vuoroasuessa: osa toivoi mahdollisuutta lapsilisän puolittamiseen vanhempien kesken. • Vuoroasuvien lasten vanhemmat ovat järjestäneet lapsilisän ei-vuoroasuvien lasten vanhempia hieman useammin niin, että lapsilisä maksetaan joko yhteiselle tilille, lapsen tilille, suoraan etävanhemmalle tai vanhemmat ovat sopineet lapsilisän jakamisesta. • Kuitenkin myös vuoroasuvien lasten vanhemmilla lapsilisä maksetaan useimmiten sille vanhemmalle, jonka luona lapsi on kirjoilla (lähivanhemmista 68 %; etävanhemmista 73 %). 26.11.2020 Kelan tutkimusyksikkö / Ella Sihvonen ja Miia Saarikallio-Torp | Lapsen kaksi kotia – entä etuudet ja palvelut?7
  8. 8. 3. Vuoroasuminen ja palvelut ”Meitä ajelutettiin yöllä pitkin Pirkanmaata, kun Tays:n päivystys Tampereella, joka on minun paikkakuntani yöpäivystyspaikka, käännytti meidät pois, koska lapseni ”asuu toisella paikkakunnalla.” (Vuoroasuvan lapsen etävanhempi)
  9. 9. 3.1 Palveluihin liittyvien ongelmien kokeminen • Kyselyssä tiedusteltiin vanhempien kokemia ongelmia varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, koulunkäyntiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyen. • Vuoroasuvien lasten vanhemmat ovat kohdanneet vähemmän ongelmia kuin ei-vuoroasuvien lasten vanhemmat. • Etävanhemmista erityisesti ne, joiden luona lapsi asuu toisinaan (1-11 yötä/kk), ovat kokeneet ongelmia selvästi vuoroasuvien lasten etävanhempia enemmän. 26.11.2020 Kelan tutkimusyksikkö / Ella Sihvonen ja Miia Saarikallio-Torp | Lapsen kaksi kotia – entä etuudet ja palvelut?9
  10. 10. 3.2 Etäisyys etävanhemman kodin ja varhaiskasvatuksen, esikoulun tai koulun välillä • Arjen sujuvuuden kannalta matka vanhempien kodeista esimerkiksi lapsen varhaiskasvatus- tai esiopetuspaikkaan on merkittävä erityisesti silloin, kun lapsi vuoroasuu molempien vanhempien luona. • Kyselyn tulosten perusteella vuoroasuvien lasten etävanhemmat ovat järjestäneet asumisen lähelle lapsen varhaiskasvatuspaikkaa, esikoulua tai koulua: 70–80 % asui lähellä lapsen varhaiskasvatuspaikkaa, esikoulua tai koulua. • Järjestelyt eivät kuitenkaan ole aina helppoja ja vaativat paitsi vanhempien välistä hyvää yhteistyötä ja joustavuutta myös taloudellisia resursseja. ”Lapsi sai jäädä samaan hoitopaikkaan, missä oli ollut ennenkin ja vanhemmat hoitivat asumisen siten, ettei kummastakaan kodista ole liian pitkää matkaa hoitoon.” (Vuoroasuvan lapsen lähivanhempi) 26.11.2020 Kelan tutkimusyksikkö / Ella Sihvonen ja Miia Saarikallio-Torp | Lapsen kaksi kotia – entä etuudet ja palvelut?10
  11. 11. 3.3 Kaksi varhaiskasvatuspaikkaa? • Kunta voi halutessaan tarjota kahta eri varhaiskasvatuspaikkaa saman kunnan alueella, tai paikkaa lapselle, jonka kotikunta on joku muu kunta. • Eri kunnissa erilaiset mahdollisuudet, alueellinen eriarvoisuus • Lähivanhemmista 7 % ja etävanhemmista peräti 24 % ilmoitti, että voisi hyödyntää mahdollisuutta kahteen eri esiopetus- tai varhaiskasvatuspaikkaan, jos se olisi mahdollista. • Etävanhemmista erityisesti vuoroasuvat, eri paikkakunnalla asuvat ja ne, joiden luona lapsi asuu toisinaan suhtautuivat mahdollisuuteen muita myönteisemmin. • Kysymys jakaa mielipiteitä: osa toivoo, osa vastustaa voimakkaasti: ”Lapsi tarvitsee yhden turvallisen paikan, jossa käy hoidossa/esikoulussa. Olen viimeiset puolitoista vuotta kuskannut lapsen 40km yhteen suuntaan joka toinen viikko tuttuun ja turvalliseen päiväkotiin, joka on ollut jo ennen eroa.” (Vuoroasuvan lapsen lähivanhempi) ”Nyt toimii, kun saimme toisen päivähoitopaikan. Sitä ennen toisella vanhemmalla tuli päivässä ajoa yli 90 kilometriä. (Vuoroasuvan lapsen lähivanhempi) 26.11.2020 Kelan tutkimusyksikkö / Ella Sihvonen ja Miia Saarikallio-Torp | Lapsen kaksi kotia – entä etuudet ja palvelut?11
  12. 12. 3.4 Koulukuljetus • Oppilaalla, jonka koulumatka on yli 5 km, on perusopetuslain mukaan oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. • Osa vuoroasuvien lasten sekä lähi- että etävanhemmista koki ongelmaksi sen, että lapsi ei saa kunnan järjestämää kuljetusta kouluun lapsen toisesta kodista. • Erityisesti ne etävanhemmat, joiden lapsi asuu toisinaan (1-11 yötä/kk) etävanhemman luona arvioivat, että koulukyytimahdollisuus saattaisi vaikuttaa lapsen asumisjärjestelyihin. • Osa vuoroasuvien lasten lähi- ja etävanhemmista arveli, että kuljetuksen järjestyessä vanhempi voi valita asuntonsa sijainnin vapaammin, esimerkiksi muuttaa edullisemmalle alueelle. 26.11.2020 Kelan tutkimusyksikkö / Ella Sihvonen ja Miia Saarikallio-Torp | Lapsen kaksi kotia – entä etuudet ja palvelut?12
  13. 13. 3.5 Ongelmat: tiedonkulku • Tiedonkulun ongelmista varhaiskasvatuksessa tai koulussa raportoivat sekä lähi- että etävanhemmat. • Eniten ongelmia tiedonkulussa kokivat ne etävanhemmat, joiden luona lapsi asuu toisinaan (1-11 yötä/kk) (vaka: 26 %, koulu: 13 %). ”Toivoisin jotain yhteistä tiedotuskanavaa päiväkodin ja molempien vanhempien välillä, että tiedonkulku ei olisi toisen vanhemman muistin varassa.” (Vuoroasuvan lapsen lähivanhempi) • Tiedonkulun ongelmia raportoitiin myös sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyen, esim. neuvola, lääkärikäynnit, puhe- ja toimintaterapia, lastensuojelu (viralliset kirjeet, kutsut, muistutukset vain lähivanhemmalle). ”Joskus esimerkiksi hammashoitolan ajanvarauksista ei ole tullut tietoa toiselle vanhemmalle, ja aika on sen takia unohtunut.” (Vuoroasuvan lapsen etävanhempi) • Tiedonkulun katkokset kaventavat etävanhemman mahdollisuuksia osallistua lapsen arkeen ja lapsesta tehtäviin päätöksiin. Vastuu tiedon välittämisestä kuormittaa lähivanhempia. 26.11.2020 Kelan tutkimusyksikkö / Ella Sihvonen ja Miia Saarikallio-Torp | Lapsen kaksi kotia – entä etuudet ja palvelut?13
  14. 14. 3.6 Ongelmat: palveluiden saatavuus • Palveluiden saatavuuteen liittyvät ongelmat koskivat usein tilanteita, joissa vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla. ”Perheneuvolasta palvelun saaminen haastavaa, kun lapsen osoite on [kaupunki, Itä-Suomi], mutta isän [kaupunki, Etelä-Suomi]. Jos soitan [isän kotikunnan] perheneuvolaan, kun ongelmat liittyvät isän ja lapsen välisiin asioihin, niin apua ei tule, koska lapsen osoite on [toisessa kunnassa]. Ja [lapsen kotikunnasta] ei saa apua [eri kunnassa] asuvan isän ja lapsen välisiin asioihin.” (Lähivanhempi, jonka lapsi yöpyy etävanhemman luona 1–11 yötä/kk) • Erityisen haastavia tilanteet, joissa kodissa tarvitaan joko lapseen tai vanhempaan liittyen erityisiä palveluita, esim. vammaispalvelut, perheneuvola, lastensuojelu. ”Iso ongelma on kuljetuspalvelu vammaispalveluiden kautta toiselle vanhemmalle.” (Lähivanhempi, jonka lapsi yöpyy etävanhemman luona 1–11 yötä/kk) • Myös pitkät välimatkat kotien välillä voi vaikeuttaa toisen vanhemman mahdollisuuksia osallistua lasta koskeviin tapaamisiin. 26.11.2020 Kelan tutkimusyksikkö / Ella Sihvonen ja Miia Saarikallio-Torp | Lapsen kaksi kotia – entä etuudet ja palvelut?14
  15. 15. 3.7 Tarve lisätiedolle ja -tuelle – toiveena ’eron käsikirja’ ”Olisi hienoa, jos eronneille perheille tulisi automaattisesti kutsu lastenvalvojalle ja apua yhteisten päätösten tekemiseen tarjottaisiin. Kynnys lähteä riitaisan tai epämieluisa eron sattuessa yhteiseen pöytään sopimaan asioista helpottuisi.” (Lähivanhempi, jonka lapsi asuu jonkin verran etävanhemman luona) ”Valmiita sopimuspohjia lasten asumisjärjestelyjä ja varsinkin vierailuja koskien, miksei elatustakin. Avuksi niille jotka sopivat asioista keskenään ilman lastenvalvojaa. Että tulisi kaikki tarvittavat asiat mietittyä ja olisi kuitenkin ns puolueeton taho jonka tekemä ehdotus/pohja. Eron jälkeen voi olla hankala pitää puoliaan lasten asioissa ja ei asioista voi tietää etukäteen eikä siinä tilanteessa jaksa välttämättä ottaa selvää kaikesta.” (Vuoroasuvan lapsen lähivanhempi) 26.11.2020 Kelan tutkimusyksikkö / Ella Sihvonen ja Miia Saarikallio-Torp | Lapsen kaksi kotia – entä etuudet ja palvelut?15
  16. 16. ”En halua, että lapseni joutuu elämään jatkuvasti ”matkalaukusta”, minkä vuoksi yritän löytää asunnon samalta alueelta. Tämä on mielestäni lapsen edun mukainen, mutta ainakin omassa tilanteessani kallista. Lisäkustannukset olisi voitava ottaa huomioon esimerkiksi elatuksessa.” (Etävanhempi, jonka lapsi yöpyy etävanhemman luona 1–11 yötä/kk)
  17. 17. Kiitos! ella.sihvonen@kela.fi miia.saarikallio-torp@kela.fi

×