Perustulokokeilun 2017-2018 tulokset.

1. Perustulokokeilun
tulokset

2. Tulokset pähkinänkuoressa
• Suomen perustulokokeilu oli maailman ensimmäinen lakisääteinen ja
valtakunnallinen perustulokokeilu. Se avasi oven uusille laajamittaisille
yhteiskuntakokeiluille.
• Kokeilun työllisyysvaikutukset olivat vähäiset. Perustulo ei edistänyt tai estänyt
työllistymistä.
• Aktiivimalli kuitenkin vaikeuttaa tulosten tulkintaa.
• Perustuloa saaneet kokivat voivansa paremmin, ja he luottivat yhteiskuntaan
ja toisiin ihmisiin enemmän kuin vertailuryhmä.
• Vaikutukset olivat yksilöllisiä. Ennestäänkin aktiivisia henkilöitä perustulo
auttoi, vaikeita elämäntilanteita perustulo ei ratkaissut.
26.5.2020 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko2

4. Työllisyysvaikutukset vähäisiä
• Perustuloa saaneiden työllisyys parani jälkimmäisenä kokeiluvuonna hieman enemmän kuin
vertailuryhmällä.
• Vaikutusten arviointia kuitenkin vaikeuttaa vuoden 2018 alussa käyttöön otettu työttömien
aktiivimalli. Kokeilun vaikutuksia ei voida erottaa aktiivimallin vaikutuksista.
• Ensimmäisen kokeiluvuoden aikana, jolloin aktiivimalli ei ollut käytössä, myönteisiä
työllisyysvaikutuksia ei ollut.
• Toisaalta vastikkeeton perustulo ei myöskään heikentänyt saajiensa työllisyyttä.
• Perustulo näyttää kuitenkin vaikuttaneen eri ryhmiin hieman eri tavalla: esimerkiksi
lapsiperheissä työllisyys parani molempina kokeiluvuosina.
• Kokonaisuudessaan kokeilun työllisyysvaikutus jäi pieneksi, vaikka työllistymisen rahalliset
kannustimet paranivat merkittävästi.
• Työllistymiseen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin pelkät taloudelliset kannustimet.
26.5.2020 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko4

5. Perustuloa saaneet kokivat psyykkisen hyvinvointinsa
paremmaksi
• Kyselyyn vastanneet perustulon saajat kokivat psyykkisen hyvinvointinsa
paremmaksi kuin vertailuryhmän vastaajat.
• He olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat vähemmän psyykkistä
kuormittuneisuutta, masennusta, alakuloa ja yksinäisyyttä.
• Lisäksi he arvioivat kognitiivisen toimintakykynsä eli muistinsa, oppimisensa
ja keskittymiskykynsä paremmaksi.
• Terveyspalvelujen käytössä ryhmät eivät eronneet toisistaan.
26.5.2020 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko5

6. Myös taloudellinen hyvinvointi koettiin paremmaksi
• Perustuloa saaneet vastaajat kokivat toimeentulonsa ja taloudellisen
hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmässä.
• Ero säilyi, vaikka käytettävissä olevien tulojen taso otettiin huomioon.
• Perustuloa saaneet kokivat hallitsevansa taloutensa paremmin ja olivat
vähemmän huolestuneita taloudestaan.
• Heillä oli myös useammin taloudellinen hätävara.
26.5.2020 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko6

8. Perustuloa saaneet luottivat enemmän muihin
• Perustuloa saaneet luottivat toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin enemmän kuin
verrokit.
• He myös uskoivat enemmän omaan tulevaisuuteensa ja vaikutusmahdollisuuksiinsa.
• Tätä voi selittää perustulon vastikkeettomuus, jonka on aiemmissa tutkimuksissa havaittu
lisäävän ihmisten luottamusta järjestelmään.
• Hyvinvointivaikutuksia selvitettiin kyselytutkimuksella.
• Vastausaste 23 % (perustulon saajilla 31 % ja vertailuryhmällä 20 %) on kyselytutkimuksille
tyypillinen.
• Tutkimuksen perusteella ei voida varmasti sanoa, että koeryhmän parempi hyvinvointi
johtuisi juuri perustulon saamisesta.
26.5.2020 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko8

9. Haastattelut tuovat esiin lähtökohtien ja vaikutusten
yksilöllisyyden
• Tutkimusta varten haastateltiin 81:ä perustulon saajaa.
• Haastattelut tuovat esiin kokeilun vaikutusten moninaisuuden sekä erot perustulon saajien
lähtökohdissa ja elämäntilanteissa.
• Osa haastateltavista kertoi perustulokokeilun vaikuttaneen työllistymiseen selvästi, kun taas
osa kuvasi vaikutukset vähäisiksi.
• Myös haastateltavien erilaiset kokeilua edeltäneet lähtökohdat vaikuttivat työllistymiseen.
• Osalle kokeilu tarjosi uusia mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan esimerkiksi
vapaaehtoistyön tai omaishoivan muodossa.
• Moni kertoi, että perustulo vahvisti autonomian tunnetta.
• Kuvaukset perustulon vaikutuksista olivat yleisesti melko myönteisiä. Toisaalta joillekin
kokeilu oli luonut painetta työllistyä ja vaikeuksia jaksamisessa.
26.5.2020 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko9

10. Vajaa puolet suomalaisista kannattaa perustuloa
• Perustulon kannatusta tutkittiin perustulokokeilun jälkeen koko Suomen
väestölle kohdistetulla kyselytutkimuksella.
• 46 % vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väitteestä ”perustulo
tulisi ottaa käyttöön pysyvänä sosiaaliturvan muotona Suomessa”.
• Toimeentulovaikeuksia ja työsuhteen epävarmuutta kokeneet kannattavat
perustuloa hieman useammin kuin muut.
• Puolueiden perustulokannat ja niiden kannattajien enemmistön mielipide
vastaavat melko hyvin toisiaan.
• Kannatuksen määrä riippuu kysymyksen muotoilusta ja siitä, mitä tietoa sen
lisäksi annetaan.
26.5.2020 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko10

11. Julkisuudessa korostui talous ja työllisyys
• Suomen perustulokokeilu on herättänyt suurta kiinnostusta sekä kotimaassa
että kansainvälisesti. Kokeilun Suomelle tuoma näkyvyys on pääosin
myönteistä.
• Kokeilua on käsitelty kotimaisessa ja kansainvälisessä mediassa ennen
kaikkea talouden ja työllisyyden näkökulmasta. Kokeilun päämäärä on siis
ohjannut julkista keskustelua perustulosta.
• Uutisoinnissa ovat korostuneet kokeilun osallistujien henkilötarinat, jotka
ovat tuoneet asiantuntijoiden näkemysten rinnalle uuden äänen.
• Kokeilun saama julkisuus on voinut vaikuttaa osallistujien käyttäytymiseen,
hyvinvointiin ja työllistymiseen.
26.5.2020 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko11

12. Eri maiden kokeiluista samansuuntaisia tuloksia
• Perustulokokeiluita on järjestetty myös muun muassa Yhdysvalloissa,
Kanadassa, Barcelonassa, Keniassa ja Hollannissa.
• Niiden päätulokset ovat olleet samansuuntaisia kuin Suomen kokeilussa.
• Suomen perustulokokeilu on kuitenkin kansainvälisestikin ainutlaatuinen.
26.5.2020 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko12

13. Tietoa sosiaaliturvan uudistamisen tueksi
• Suomen perustulokokeilu oli maailman ensimmäinen lakisääteinen,
valtakunnallinen ja satunnaistettuun kenttäkoeasetelmaan perustuva
perustulokokeilu.
• Tuloksena on sosiaaliturvan uudistamisen tueksi uutta tietoa, jota ilman
kokeilua ei olisi saatu.
• Perustulokokeilu osoitti, että laajamittaisten yhteiskuntakokeilujen
järjestäminen on Suomessa lainsäädännöllisesti mahdollista.
26.5.2020 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko13

14. Perustulokokeilu 2017-2018
• Perustulokokeilussa 2 000 työtöntä henkilöä sai verotonta perustuloa 560
euroa kuukaudessa.
• Tuen sai riippumatta muista tuloista tai siitä, hakiko aktiivisesti töitä.
• Saajat valittiin satunnaisesti niiden henkilöiden joukosta, jotka marraskuussa 2016 saivat
työttömyysetuutta Kelasta.
• Vertailuryhmän muodostivat henkilöt, jotka saivat marraskuussa 2016 Kelasta
työttömyysetuutta mutta eivät tulleet valituiksi perustulokokeiluun.
• Tavoitteena oli selvittää, miten Suomen sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa
vastaamaan paremmin työelämän muutoksia.
• Kokeilun toteuttamisesta päätti pääministeri Juha Sipilän hallitus. Kela vastasi
kokeilun toimeenpanosta.
26.5.2020 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko14

15. Lue lisää
• Tiedote: Perustulokokeilun tulokset: työllisyysvaikutukset vähäisiä,
toimeentulo ja psyykkinen terveys koettiin paremmaksi
• Tiedote: Kysely: vajaa puolet suomalaisista kannattaa perustuloa
• Video: Perustulokokeilun tulokset
• Kela.fi/perustulokokeilu
• Kela.fi/basic-income-experiment
• Fpa.fi/forsok-med-basinkomst
26.5.2020 Yksikkö/Projekti/Esittäjä | Esityksen otsikko15

16. Kiitos
olli.kangas@utu.fi
signe.jauhiainen@kela.fi
minna.ylikanno@kela.fi