1. 410014Y Tieto- ja viestintätekniikka pedagogisena työvälineenä
Suunnittelu ja pedagogiset mallit

2. • http://www.edu.fi/opetustilan_tieto_ja_
viestintatekniikan_varustetaso
• http://www.oph.fi/download/139848_p
ops_web.pdf
• http://www.oph.fi/download/140104_s
osiaalisen_median_opetuskayton_suosit
ukset.pdf
• http://oulunopetussuunnitelma.wordpre
ss.com/
• http://liveohje.files.wordpress.com/201
1/09/tietostrategia_oulun_opetustoimi_
2011.pdf
• http://kaukovainio.fi/uus/ops/2.4.html

3. EDU.FI: opetustilan tvt-tekniikan
varustesuositus
Yleinen varustus: Varustus oppimistilanteessa:
1-6lk 7lk ->
• Ohjelmistot
• Levytilaa tallentamista varten
• Sähköinen oppimisalusta
http://www.edu.fi/opetustilan_tieto_ja_viestintatekniikan_varustetaso

4. • http://liveohje.files.wordpress.com/2011/09/tietostrategia_oulun_opetustoimi_2011.pdf

6. Suunnitelkaa jakson RUNKO
• Välineet: tablet, kamera, läppäri, tietokone
• Sovellukset: pilvipalvelut, tietokoneohjelmat
• Aihe: ympäristöprojektin osa, kulttuurimatka,
matemaattiset muodot ympäristössä jne..
• Työskentelymuodot: yksi oppilas, pienryhmä, koko
luokka
http://oulunopetussuunnitelma.wordpress.com/

7. Opettajan opas
(tulossa)

8. ”The emphasis shifts from teaching-
as-exposition and teaching-as-
interaction to teaching-as-design”
(Goodyear & Retalis, 2010).

9. Opetuksen ja oppimisen suunnittelu abstraktilla tasolla

10. (Tietokoneavusteisen) yhteisöllisen oppimisen suunnittelu
From PPT by Jermann, P. Scripting collaboration with ManyScripts http://manyscripts.epfl.ch/

11. Edellinen kuva suomennettuna
• Koska yhteisöllinen oppiminen ei yleensä
tapahdu itsestään, vaan sitä pitää tukea:
– Miten ryhmä(t) muodostetaan?
– Miten toimintaa ohjeistetaan?
– Miten vuorovaikutusta tuetaan?
– Miten työskentelyä vaiheistetaan?
• Eli miten suunnitellaan kognitiivinen,
motivationaalinen ja emotionaalinen tuki?

12. Opettajan tehtävä on
järjestää oppimistilanteita
– orkestroida..
Dillenbourg, P. (2010), The
appeal of motionless devices in
a world where everything
moves. Keynote talk at the 6th
IEEE WMUTE 2010
Conference, Kaohsiung, Taiwan
, accessed on June 29, 2011 at
http://wmute2010.cl.ncu.edu.tw/
Pierre%20DILLENBOURG.pdf.

13. Suunnittelun tulisi olla ”epäsuoraa” :
personal learning environments (PLE)
• Joustavat tehtävänkuvaukset/välinevalinnat
– Tarvittavien välineiden ja resurssien kuvaus,
lopullinen valinta opiskelijalle/opiskelijoille
– Suosittele työskentleymenetelmiä:
• Parityöskentely, ryhmätehtävä, yksinään
• Sama taitotaso, sekoitettu taitotaso
• Tehtävien kuvaus ja työskentelyn tukeminen
(scaffolding/scripting)
– Mahdollista oppilaiden osallistuminen
työskentelykontekstin luomiseen (sosiaalinen,
fyysinen)

16. PEDAGOGISET MALLIT (MUUTAMA
LUKUISISTA)

17. Mikä se on?
• Pedagogisella mallilla viitataan oppimisteoriaan
pohjautuvaan käytännön malliin, jonka mukaisesti opetus
toteutetaan tai viitekehykseen oppimisprosessin
etenemisen vaiheista sekä siitä, kuinka oppiminen tulisi
järjestää (Bransford, Brown & Cocking, 1999).
• Pedagoginen malli on teoriaperustainen työväline
teknologiatuetun opetuksen suunnitteluun ja
toteutukseen.
• Pedagogisten mallien taustalla vaikuttaa tämän hetkinen
ymmärrys oppimisen luonteesta.
• Pedagoginen malli: kurssin toteutus tai yksittäisen
opetustilanteet/ ”kurssin palasen” toteutus

18. A. Käänteinen luokkahuone (Flipped
classroom)
Käänteinen
Opiskelija tekee valmistelevia
tehtäviä kotona:
• Katsoo videon, tekee tehtäviä
oppimisympäristössä, kirjoittaa blogia, lukee
kirjaa ym.
Opiskelijat työskentelevät luokassa
• Syvällisempi ymmärrys käsitteistä, niiden
soveltamisesta ja yhteyksistä
• Opiskelijat saavat palautetta
Perinteinen
Opettaja opettaa
Opiskelijat tekevät muistiinpanoja
Opiskelijat seuraavat
demonstraatioita
Opettaja teettää kokeita
Opiskelijoilla on kotitehtäviä

19. B. Tutkiva oppiminen
http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/fi/tutkivaoppiminenmain.html

20. C. Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL)

21. D. Ilmiöpohjainen oppiminen
http://www.slideshare.net/tuijaanneli/ilmiopohjainen-oppiminen-hanke2010-4118167

22. KESKUSTELE: MINKÄLAISISTA
PEDAGOGISISTA MALLEISTA
SINULLA ON KOKEMUSTA?

23. Oppimisen tukirakenteet
(stukturointi)

24. AVAINKYSYMYS
• Kuinka saavuttavat jaetun ymmärryksen siitä
kuinka tehtävä suoritetaan?
• CSCL määritelmä: “Roschelle & Teasley (1995)
kollaboratiivinen oppiminen on jaetun
ymmärryksen rakentamista yhdessä”
• => Grounding: mekanismi jossa osapuolet
koittavat ymmärtää mitä toiset sanoivat ja
pyrkivät korjaamaan väärinymmärrykset

25. Jaetun ymmärryksen saavuttaminen
on hankalaa
• Osapuolet eivät koskaan saavuta täysin
jaettua ymmärrystä.
• => konvergessi-divergenssivaiheiden
kautta osapuolet löytävät uusia eroja,
joista pitää keskustella jne.
• during cycle of divergence/convergence
phases, what matters is not only final
result but also effort towards shared
under understanding (swartch, 1995)

26. ..prosessia voidaan hankaloittaa
tarkoituksella
• Näkökulmien eroja (divergence) voidaan lisätä
tarkoituksella ja täten lisätä tehtävän
haasteellisuutta (CSCL scripts, e.g. arguegraph,
jigsaw)
Jigsaw
Arguegraph

27. Pedagoginen strukturointi
• Lähestymistapa, jonka perusideana on kuvata
oppimisprosessin rakenne, jossa määritellään
oppimisprosessiin liittyviä osa-alueita,
oppimisen tukena hyödynnettävät työkalut ja
vuorovaikutusvälineet, oppimistehtävän
luonne ja oppimisprosessia tukeva
käsikirjoitus (skripti)

28. Skripti (käsikirjoitus)
• On kokoelma ohjeita, jotka määrittelevät, kuinka
luokka, ryhmän jäsenet tai yksittäiset opiskelijat
työskentelevät ratkaistakseen jonkin ongelman tai
oppimistehtävän.
• Skriptit tukevat, jäsentävät ja ohjaavat oppijoiden
kognitiivisia prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta
• Skriptit voidaan integroida suoraan välineisiin
(mikroskripti) tai ne voivat kuvata toimintaa yleisellä
tasolla (makroskripti). Ne voivat myös sisältää
laajemman viitekehyksen (integroiva skripti)

30. Osatutkimus I: Ei vaiheistusta,
teknologiausko 100% (mikroskripti)

31. Osatutkimus I: Ei vaiheistusta,
teknologiausko 100% (mikroskripti)

32. Osatutkimus II: Vaiheistusta, mutta
tarkempana vain tietyissä vaiheissa
(makro+mikroskriptit)

33. Osatutkimus II: Vaiheistusta, mutta
tarkempana vain tietyissä vaiheissa
(makro+mikroskriptit)

34. Osatutkimus III (hyvin tarkka vaiheistus,
teoreettisesti perusteltu) (makroskripti,
integroiva skripti)

35. Osatutkimus III (hyvin tarkka vaiheistus,
teoreettisesti perusteltu) (makroskripti,
integroiva skripti)

36. KIITOS!