Stranius - Mm V Kansallinen Ilmasto Ja Energiastrategia Sll 13022009
Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi - Luonto-Liiton esitys maa- ja metsätalousvaliokunnassa (Leo Stranius)
1. (M 1/2013 vp) Kansalaisaloite:
Laki eläinsuojelulain 22 §:n
muuttamisesta (KAA 1/2013 vp)
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta
23.5.2013
Toiminnanjohtaja Leo Stranius
Luonto-Liitto
2. Yhteenveto
• Turkiseläimet ovat petoeläimiä, eivätkä kuulu
pieneen häkkiin.
• Turkis ei ole välttämätön tuote ja sen tuotanto
aiheuttaa turhaa kärsimystä ja
ympäristökuormitusta.
• Kysymys turkistarhauksesta on ensisijaisesti
eettinen, ei taloudellinen.
3. Veteli, kesäkuu 2010, Vakavasti sairaat eläimet eivät
saa hoitoa, koska se ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Kuva: www.tarhauskielto.fi
4. Turkistarhaus lopetettava
siirtymäajalla
• Uusien tarhojen perustaminen on kiellettävä.
• Eläimille kunnon elinolosuhteet:
– Maapohja
– Enemmän tilaa ja virikkeitä
• Esimerkiksi koirien ja kissojen tarhaus on EU:ssa
kielletty.
– Moni maa on samasta syystä kieltänyt turkistarhauksen.
5. Miksi juuri turkistarhaus?
• Turkiseläimet ovat petoeläimiä, joiden
reviiri on kilometrien mittainen.
• Tutkimusten mukaan eläimet voivat
huonosti.
• Alle neljäsosa suomalaisista hyväksyy
turkistarhauksen jatkamisen nykyisellään.
• Euroopan laajuinen kielto on vain ajan
kysymys.
6. Turkistarhauksen haitalliset
ympäristövaikutukset
• Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin
keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna
• Turkistarhat tuottavat vesistöihin rehevöittäviä typpi- ja
fosforipäästöjä.
• Turkisten muokkauksessa, värjäyksessä ja muussa
teollisessa käsittelyssä käytetään voimakkaita kemikaaleja.
• Minkki on kansallisen vieraslajistrategian mukaan erityisen
haitallinen vieraslaji ja supikoira haitallinen vieraslaji.
7. Maalahti, kesäkuu 2010. Turkistarhaus vaikuttaa
lähiympäristöön voimakkaasti. Eläinten ulosteet ja
virtsa valuvat puhdistamattomina pohjavesiin.
Kuva: www.tarhauskielto.fi
8. Vaihtoehtoista työtä ja
toimeentuloa on tarjolla
• Turkisalan työllistävä vaikutus on alle 4300
henkilötyövuotta.
• Suomessa turkisalaa leimaa tarhaajien eläköityminen ja
tarhaus on monille tarhaajille pelkkä sivuelinkeino.
• Muita työllistymismahdollisuuksia esimerkiksi:
maanviljely, bioenergia-ala, matkailu tai muu yrittäjyys.
– Jyrki Kataisen hallitusohjelma: ”Hallitus selvittää
turkistarhauksesta muuhun elinkeinoon vapaaehtoisen
siirtymisen kannustamisen mahdollisuuksia.”
9. Närpiö, toukokuu 2010. Kun tarhalla on tuhansia
eläimiä, häkkien siivoamiselle ei ole aikaa.
Kuva: www.tarhauskielto.fi
10. Miten Suomen tulisi edetä?
• Siirtymäaika voisi olla 10-vuotta, jonka lisäksi:
– Kielto uusien tarhojen perustamiselle, tarhojen
sukupolvenvaihdoksille ja tarhojen laajentamiselle
eläinten lukumäärän suhteen.
– Kannustaminen poliittisin toimin muihin
elinkeinoihin siirtymiseen.
– Päätös siitä, että turkisalaa ei tueta yhteiskunnan
varoin (mm. lomitustuki).
– Viestinnälliset toimet turkisalan vähentämisen ja
lopettamisen puolesta.
