2. LÄHTÖKOHTANA ANTISIPAATIOAJATTELU
Roberto Poli (Unesco) asemoi kolme erilaista tulevaisuudentutkimuksen (futures
studies) tulevaisuusorientaatiota:
1. Forecast on tilastollisten menetelmien perusteella tapahtuvaa trendien
jatkuvuuden arviointia (aikasarjojen jatkamista).
2. Foresight on mahdollisten tulevaisuuksien (esim. skenaarioiden) analyyttistä
tutkimista (exploration).
3. Anticipation (antisipaatio, ennakkoaavistus, -toimenpide) on prosessi, joka
käyttää tulevaisuutta nykyisyydessä. Siinä on kaksi osaa (1) eteenpäin katsova
prosessi, ja (2) tämän prosessin tulosten hyödyntäminen tämän päivän
toiminnassa.
Ennakoiva käyttäytyminen on malli-perustaista. Mallit voivat olla systeemille
ulkoisia tai sisäisiä. Sisäiset ovat sikäli kiinnostavimpia, että niissä malli on osa
toimivaa systeemiä, oli se sitten ihminen, organisaatio tai yhteiskunta.
Antisipaatio-ajattelun mukaan ennakoiva käyttäytyminen on ihmiselle
keskeisempää kuin reaktiivinen.
- by Antti Hautamäki http://www.anthauta.blogspot.fi/
3. ANTISIPAATIOTEORIA
Antisipaatio-teorian kolme kulmakiveä ovat Riedel Millerin mukaan:
1. Kyky tuottaa kertomuksia (narrative capacity)
2. Yhteisöäly (collective intelligence)
3. Kyky asettaa asioita uusiin puitteisiin ja konteksteihin (capacity to
reframe)
Toimivaan tulevaisuuskarttaan voi sijoittaa havaintoja, joiden pohjalta on
mahdollista yhteisöalyä käyttäen tuottaa tulevaisuustarinoita, jotka
asettavat asioita, ilmiöitä ja toimijoita uusiin puitteisiin ja konteksteihin.
Malli/systeemiajattelu, Delfoi ja SSM !
Ks. http://www.projectanticipation.org/ !
4. LAADULLISTA ENNAKOINTIA
KLUSTERIPILOTILLE
1
11/16
Ensimmäisessä vaiheessa täsmennetään muutosilmiön keskeiset käsitteet ja ennakoinnin
operationaaliset voimatekijät (ks. liite 1: käsitekartta). Määrittely tehdään toimialariippumattomasti.
2
11/16
Toisessa vaiheessa tuotetaan muutosilmiön arviointiin ja analyysiin tarvittava geneerinen taulukko
(tietokanta), jota voidaan käyttää laadullisessa ennakoinnissa (ks. liite 2: muutosvoimat-taulukko).
Tietokannasta kehitetään jatkossa ohjelmallinen lisämoduuli eDelfoin yhteyteen.
3
12/16
Kolmannessa vaiheessa poimitaan liikenne- ja logistiikka-alan muutosilmiöön vaikuttavia voimia
Delfoi-kyselyn perustaksi: (A) 8-12 megatrendiä, (B) 8-12 driveria (driving forces), (C) 8-12 yleistä
liikenne- ja logistiikkadriveria, (D) 8-10 kauppaan (11-12: tukku- ja vähittäiskauppa) liittyvää trendiä, (E)
8-10 liikennealaan (14: kuljetus) liittyvää trendiä, ja (F) 8-10 viestintäalaan (15: posti- ja televiestintä)
liittyvää trendikysymystä. Lisäksi tuotetaan 4-8 kysymystä, jotka kohdistuvat heikkoihin signaaleihin
(weak signals) ja tulevaisuuden “jokerikortteihin” (wild card). Tulevaisuuskysymykset ovat
PESTE-luokiteltuja.
4
12/16
Neljännessä vaiheessa toteutetaan kolmivaiheinen eDelfoi-koulutus, jossa ensi vaiheessa (29.-30.11.)
koulutettavat vastaavat orientoivaan muutosilmiö-kyselyyn, jonka kautta he saavat panelistikäsityksen
eDelfoi-ohjelman käytöstä ennakointikontekstissa, toisessa vaiheessa (30.11.) toteutetaan
Opetushallituksen tiloissa live-koulutus, jossa perehdytetään ohjelmiston managerikäyttöön, ja
kolmannessa vaiheessa tuetaan ohjelmiston käyttöönottoa verkon (online ja offline) kautta.
5. VUONNA 2017 JATKETAAN ...
5
01/17
Viidennessä vaiheessa toteutetaan kierrokseton Delfoi-prosessi verkossa (Real-Time Delphi), jonka
manageroinnista ja panelistituesta Metodix vastaa. Tuloksista toimitetaan raakaraportti tilaajan
käyttöön. Paneeli ja tulokset ovat paneelina, tietokantana ja malleina käytettävissä jatkotyöskentelyyn.
6
02/17
Kuudennessa vaiheessa analysoidaan tulokset ja muodostetaan aineiston pohjalta
tulevaisuustaulukko, joka on perusta skenaarioiden rakentamiselle. Taulukon rakentamisessa
hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös alueellisia alatoimialojen (mm. logistiikka ja
vähittäiskauppa, biotalous, meriklusteri, digitaaliset palvelut, matkailu, maantie- ja rataliikenne)
pilotteja.
7
02/17
Seitsemännessä vaiheessa dokumentoidaan prosessitulokset painottaen geneerisiä tuloksia:
muutosilmiöiden kuvaus ja käyttö, kysymysten ja kyselyjen rakenne, analyysit, seuranta ja systeemiset
analyysit. Pilotin pohjalta kirjataan myös eDelfoin kehittämishankkeet, jotka kohdistuvat
muutosilmiöiden systemaattiseen käsittelyyn ja analyysiin. Vuoden 2017 aikana tuotetaan kolme uutta
ominaisuutta, jotka suoraan vaikuttavat OPH:n ennakoinnin toteutukseen. Muutosilmiöiden kuvaukseen
kehitetään monipiirre-kysymys, muutosvoimien valintaan erillismoduuli ja lähityöskentelyyn ns.
Live-Delfoi-ohjelmistomoduuli.
8. TIME 2022 2028 20322017
driving force
weak signal
IDEAS, GOALS, MINDSET, ...
megatrend
wild card
OBSERVATIONS, ACTIVITY, ...
trend
CULTURENATURE
EXOSOMATIC
INFORMATION
FLOW?
FUTURIBLESSCENARIOS
force (driver)?
black swan
17. LÄHTEISTÄ JA MALLEISTA
• Valtio: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, OKM, TEM, LVM, OPH, ...
• Tulevaisuuksientutkimuksen akateemikot: WFS, WFSF, TUTU-keskus,
Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry, ...
• Järjestöt: EU (megatrends and signals), Oecd (kompetenssit), Unesco
(antisipaatioajattelu), ...
• Thinktankit: IFTF (mallit), Shaping Tomorrow, Z Punkt, Sitra,
Delfoi-kehittäjäyhteisö, ...
• Tulevaisuudentutkijat ja -tekijät: Risto Linturi (radikaalit teknologiat), Osmo
Kuusi (tulevaisuuksientutkimus), Arto O. Salonen (liikenne, logistiikka), Petri
Tapio (liikenne, ympäristö), ...
18. eDELFOI-KOULUTUS 30.11.2016: 12 steppiä
1. Mitä saatiin saaliiksi harjoituspaneelista? “Tulosten” tarkastelua!
2. Delfoi-menetelmän ominaisuudet ja prosessin vaiheet (kalvot)
3. Kurkistetaan konepellin alle: managerioikeus kaikille!
4. Erilaiset kysymystyypit ja tilat
5. Paneelin rakenne, kutsut ja kommunikointi
6. Raportit, vertailut, ositukset, ryhmittelyt ja loki
7. Uuden paneelin perustaminen ja kyselyn rakentaminen
8. Kysymysten ja kyselyiden muokkaus ja kopiointi, omat tiedot (tilit)
9. Linkit, kuvat ja videot, Google Drive
10. Ohjeet ja opasteet
11. Jatkokoulutus: Delfoi-pajat, verkkosessiot,
12. eDelfoi-evoluutio 2017
19. DELFOI-MENETELMÄ
”Delfoi-tekniikkaa voi luonnehtia ryhmän kommunikaatioprosessin strukturointimenetelmäksi,
jonka tarkoi- tuksena on auttaa yksilöiden muodostamaa ryhmää kokonaisuutena käsittelemään
mutkikasta ongelmaa”.
1. Delfoi-menetelmällä on kolme keskeistä piirrettä: panelistien tunnistamattomuus eli anonymiteetti,
argumenttien iteraatio ja kaksi tai useampia palautekierroksia (huom. Real-Time Delphi).
2. Menetelmään kuuluu että ...
● asiantuntijat voivat vapaasti muuttaa kannanottojaan (usein asiantuntijan on vaikea luopua
kannanotostaan, jos se on tehty julkisesti),
● voimakkaat mielipidejohtajat eivät voi vaikuttaa asiantuntijaryhmän yleiseen mielipiteen
muodostukseen,
● uusia ideoita voisivat esittää myös sellaiset asiantuntijat, joilla ei ole korkeaa statusta
organisaatiossa, ja
● hyviä ideoita voidaan koota yhteiseen käsittelyyn mahdollisimman monipuolisesti monen
erilaisen asiantuntijan toimesta
3. Metodi on hyödyllinen mm.
○ julkisen instituution toimintaympäristöä
○ normatiivisten ts. hallinnollisten tavoitteiden ja toimintaohjelmien muotoilua,
○ potentiaalisen toimintaohjelman löytämistä,
○ vaihtoehtoisia toimintaohjelmia sekä
○ päätöksentekoa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla
20. DELFOI-VAIHEET
1. tutkimusongelman rajaus ja tutkimuksen tavoitteiden määrittely
2. suunnittelevan tutkijaryhmän kokoaminen tutkimuksen toteuttamista varten
3. varsinaisen asiantuntijapaneelin kokoaminen ja valinta
4. kyselylomakkeen rakentaminen, testaaminen ja korjaus ensimmäistä
kyselykierrosta varten
5. ensimmäinen kyselykierros joko kirjallisena (tai atk-avusteisena) tai suullisena
haastattelukyselynä
6. ensimmäisen kyselykierroksen vastausten analyysi
7. toisen kierroksen kyselylomakkeen rakentaminen ja mahdollinen testaus
8. toisen kyselykierroksen toteuttaminen ja vastausten arviointi
9. raportointi tutkimuksen tuloksista
10. jatkotutkimus: skenaariot, strategiat, päätökset
23. RAKENNEMUUTOSALAT
Miten tunnistetaan rakennemuutosriskit ja
varaudutaan muutokseen?
Miten tuetaan “positiivista” alakohtaista
rakennemuutosta?
Esim. graafinen teollisuus, vähittäiskauppa,
tuotantoteollisuus, julkinen hallinto
KASVUALAT
Miten tunnistaa varhaisessa vaiheessa
kehittyvät osaamisen ekosysteemit?
Mitä erityisiä osaamistarpeita (kvalifikaatiot)
kasvualoilla?
Esim. digitaalisten palveluiden tuottajat,
biotalous
AURINGONLASKUN ALAT
Alojen uudistamisedellytykset?
Miten osaamisen kehittämisellä voitaisiin
vaikuttaa uudistumiseen?
Esim. käsityöalat, toimistotyö
HITAAN MUUTOKSEN ALAT
Miten luodaan TKI-toiminnan ja osaamisen
kehittämisellä edellytyksiä alojen tuottavuuden
kasvulle (digitalisaatio)?
Esim. parturi
Työpaikkojen ennakoitu kehitys
Rakenteiset muutokset (toimiala, klusteri, yritys-, koulutus- ja osaamisrakenne)