Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Oppimisen tulevaisuutta labraamassa
“Pienten lukioiden pudotuspeli alkoi”
Ilpo Kuronen: Peruskoulusta elämänkouluun. Väitös 18.6.2010
“Lapset kaipaavat koululta varhaista puuttumista ja myönteistä palautetta”	

- Koulunkäynnissään vaikeuksia kokeva lapsi t...
“Vaihtoehtoiset koulutusmallit tuottivat onnistumisen kokemuksia”	

Myönteisimmät kokemukset syntyivät kyläkouluissa tai m...
Kehityssuuntia	





ot ja
Oppimisen tulevaisuus -teemat	

                                            Toiminta, 	

                                 ...
Jaksot ja ilmiöt	




Jakso 1	

             Jakso 2	

           Jakso 3	

          Jakso 4	

                   Jakso 5...
Palvelujen tuottaminen ja jakaminen	


TUTKINTO	

          Pajat	

     VERKKO	




Yleissivistävä	

   Kurssit	

   Mate...
Opiskelijan ja opettajan valintapolut	


        Otava	

          Mikkeli	


                           Ammattilukio	


 ...
Informaalista formaaliin ja takaisin	

                    Tutkinnot	



                   Kurssit ja
               kurs...
Tutkinnon kehityssuunnat 	

 Ammatillinen          Etäopetus ja
  toinen aste	

      oppimateriaali	


              Tutk...
Vapaan kehityssuunnat 	


TVT -kurssit	

    Mediakurssit	


             Vapaa	


Pedagogia ja        Työpajat ja
  metod...
Viikkoarkkitehtuuri 2008	


 Ma	

      Ti	

     Ke	

     To	

       Pe	

        La	

Tori	

    Mo 1	

   Mo 1	

   M...
Viikkoarkkitehtuuri 2010?	


 Ma	

       Ti	

    Ke	

      To	

     Pe	

     La	

Mo 1	

     Mo 1	

   Tori	

   Mo ...
Teesien kolmijako
Teesiluokittelu 2030
Paneelit 2030	





 Koulu ja 	

   Oppiminen ja       Koulu ja 	

oppiminen	

     yhteiskunta	

   yhteiskunta
I Koulu ja oppiminen	

1. Kouluopetuksen ainejakoisuus (R)	

2. Koulusta toimintakeskus (R)	

3. Metataitojen arviointi (D...
1. Ainejakoisuus 2030	

                        Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuu
todennäköinen	

        suhteellisen ...
3. Metataidot 2030	

todennäköinen	

                   Arviointi ja oppilaan saama palaute
                   kohdistuu e...
4. Ryhmäoppiminen 2030	

todennäköinen	

                      Luokkien tai luokattoman mallin
                      aseme...
II Koulu ja yhteiskunta	

1. Ilmastonmuutos (K)	

2. Tiedonvälitys (D)	

3. Euroopan integraatio (D)	

4. Demokratia (K)	
...
5. Älymanipulaatio	

                        Älykkyyttä edistäviä
                        geenejä on tunnistettu ja
      ...
8. Kansalaisvelvollisuus	

                              17-29-vuotiaat suoma-
                              laiset suorit...
III Oppiminen ja yhteiskunta	

1. Oppivelvollisuus (K)	

2. Lahjakkuus (D)	

3. Yhteinen aika (D)	

4. Suomen kieli (K)	

...
2. Lahjakkuus	

                   Koulun päätavoite
                   on tasa-arvon sijaan
                   jokaisen l...
6. Virtuaalimaailma	

                         Merkittävä osa
                         jokapäiväisestä
                   ...
13. Relevantti tieto	

                          Vuoden 2030 koulussa dynaaminen
                          ja staattinen t...
14. Sosiaalinen media	

                           Sosiaalinen media on vuoteen
                           2030 mennessä m...
Sisä- ja ulkopaneelin eroja
Ratkaisukysymysten matriisi
Ainejako: laaja systeemi 2030
Oppimisen tulevaisuus: jatko	

Seuranta	

- kerran vuodessa	

- aikasarja	

Kommunikointi	

- kommentointi, argumentointi	...
Vaikutuksen kehät 2030
Kilpaileva organisaatio	

Kilpaileva organisaatio toimii omasta mielestään haastavassa
ympäristössä, pyrkii päihittämään k...
Uudistuva organisaatio	

Uudistuva organisaatio näkee ympärillään mahdollisuuksia ja elää
jatkuvassa muutoksessa. Viitahar...
Osallistava organisaatio	

Osallistava organisaatio elää myös suotuisassa ympäristössä. Siinä
pyritään yhdenmukaisuuteen, ...
Kontrolloiva organisaatio	

Kontrolloiva organisaatio taas on ”tehostuksen ja byrokratian
kaunis tyyssija”, joka pyrkii sä...
Kontrolloiva organisaatio	

Kontrolloiva organisaatio taas on ”tehostuksen ja byrokratian
kaunis tyyssija”, joka pyrkii sä...
Organisaation oppiminen	

Organisaation identiteetti on syytä tunnistaa ja tehdä näkyväksi viimeistään silloin,
kun pitäis...
Tietokäsitys 2008	

              • Arvoperustainen jäsentely	



              • Informaation pohjalta syntyvää toimintaa...
Tietokäsitys 2008	

               •  Koulutusjärjestelmän ja kansalaisyhteiskunnan uudistaminen,
                  vaihto...
Mitä meillä on? (2008)
•    Leadership:	


     •    Oppijakeskeisyys ohjaa toimintaa:	


          •    Jokainen oppija on erilainen ja tulee tu...
Oppilaitosten                                                                                      Kokeileva
             ...
Oppimisen ja vähän opetuksenkin organisointia
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Oppimisen ja vähän opetuksenkin organisointia

572 views

Published on

Otavan Opiston kehittämispäivien 21.-23.6.2010 tausta-aineistoa

Published in: Education
  • Finally found a service provider which actually supplies an essay with an engaging introduction leading to the main body of the exposition Here is the site ⇒⇒⇒WRITE-MY-PAPER.net ⇐⇐⇐
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
  • Be the first to like this

Oppimisen ja vähän opetuksenkin organisointia

  1. 1. Oppimisen tulevaisuutta labraamassa
  2. 2. “Pienten lukioiden pudotuspeli alkoi”
  3. 3. Ilpo Kuronen: Peruskoulusta elämänkouluun. Väitös 18.6.2010
  4. 4. “Lapset kaipaavat koululta varhaista puuttumista ja myönteistä palautetta” - Koulunkäynnissään vaikeuksia kokeva lapsi tuntee erilaisuutensa ja leimautuu usein jo alakoulussa. Koulussa vallitseva liiallinen samanlaisuuden tavoittelu heikentää oppilaiden erilaisuuden huomioon ottamista. Koulukiusatut jäävät mielestään yksin ongelmineen ja sinnittelevät kestävyytensä äärirajoilla. Kielteisten kokemusten ja epäonnistumisten kehää on vaikea katkaista myöhemmin, Kuronen valottaa. Tutkimus toi esiin vakavia puutteita oppilaiden viihtyvyydessä ja hyvinvoinnissa koulussa. Vaikeuksiin joutuneet kaipaavat kouluun varhaista puuttumista, ongelmien puheeksi ottamista ja työrauhaa. Myönteistä palautetta ja kannustusta he eivät juuri saa. Rangaistuksia ja kontrollitoimenpiteitä sen sijaan käytetään niin runsaasti, että ne menettävät usein merkityksensä. - Niin jännittäjiksi, levottomiksi kuin kiusatuiksi jo alakoulussa leimautuneilla kuin yläkouluvaiheessa opiskeluun kyllästyneillä tulisi olla oikeus tasa-arvoiseen asemaan ja hyvinvointiin koulussa, Kuronen korostaa. Kielteinen koulusuhde, traumaattiset koulukokemukset ja hyvinvoinnin järkkyminen ennakoivat merkittäviä vaikeuksia myöhemmässä elämässä.
  5. 5. “Vaihtoehtoiset koulutusmallit tuottivat onnistumisen kokemuksia” Myönteisimmät kokemukset syntyivät kyläkouluissa tai muuten pienissä kouluyhteisöissä. Sitoutuminen koulutyöhön oli heikoimmillaan yläkoulussa ja ammatillisessa koulutuksessa, joka usein päättyi keskeyttämiseen. Elämänkulun selkiintymisessä auttoivat vaihtoehtoiset koulutusmallit, joille esimerkiksi työpainotteisuus, henkilökohtainen elämänhallinnan tuki, nopea ongelmiin reagointi ja luottamusta rakentavat kohtaamiset olivat tyypillisiä piirteitä. Opiskelu valtavirrasta poikkeavissa koulutusmalleissa tuotti aikaisemmista koulukokemuksista selvästi erottuvia myönteisiä tunteita ja pärjäämisen kokemuksia, niihin kiinnityttiin parhaiten ja koulutukset koettiin mahdollisuuksina. Tutkimus osoitti myös opettajien vaikeuden kohdata erilaisia oppilaita. Opettajat näkivät muuttumisen tarpeen enemmän oppilaassa kuin koulun joustamattomissa käytännöissä. - Pudotuspeli alkaa varhaisessa vaiheessa. Toisilla menee hyvin ja toisilla ongelmat ja pahoinvointi kasautuvat. Tukijärjestelmää olisi tehostettava erityisesti yläkouluvaiheessa, joka ei valmista riittävästi toisen asteen koulutukseen siirtymiseen, Kuronen arvioi.
  6. 6. Kehityssuuntia ot ja
  7. 7. Oppimisen tulevaisuus -teemat Toiminta, yhteisö, koulu (Otava) Tieto, taito, oppiminen Arvot, (Otava) päämäärät ja tavoitteet (Tutu) Toiminta- ympäristö (Demos) ot ja
  8. 8. Jaksot ja ilmiöt Jakso 1 Jakso 2 Jakso 3 Jakso 4 Jakso 5 Jakso 6 • Kaupunkien syke • Nälkä ja jano • Fanittaminen • Matkailun tulevaisuus • Hyvinvointivaltio • Aika ja energia • Maaseudun rauha • Ihminen 2.0 • Kiusaaminen • Kansalaisvaikuttaminen • SOF
  9. 9. Palvelujen tuottaminen ja jakaminen TUTKINTO Pajat VERKKO Yleissivistävä Kurssit Materiaali Uudistavat Ammatillinen VAPAA instituutiot
  10. 10. Opiskelijan ja opettajan valintapolut Otava Mikkeli Ammattilukio Nettilukio Kielikur ssit Ilmiöt Maahan- muuttajat
  11. 11. Informaalista formaaliin ja takaisin Tutkinnot Kurssit ja kurssiyhdistelmät Ilmiöt, teemat ja projektit Verkko- ja pajatoiminta (sosiaalinen media ym.)
  12. 12. Tutkinnon kehityssuunnat Ammatillinen Etäopetus ja toinen aste oppimateriaali Tutkinnot Kurssitarjotin ja Otavan kurssit kielikeskus ja ilmiöt
  13. 13. Vapaan kehityssuunnat TVT -kurssit Mediakurssit Vapaa Pedagogia ja Työpajat ja metodit ilmiöt
  14. 14. Viikkoarkkitehtuuri 2008 Ma Ti Ke To Pe La Tori Mo 1 Mo 1 Mo 2 Mo 2 Paja Mo 1 Mo 1 Mo 2 Mo 2 Tori/Paja Paja Sta Sta Sta Sta Paja
  15. 15. Viikkoarkkitehtuuri 2010? Ma Ti Ke To Pe La Mo 1 Mo 1 Tori Mo 2 Mo 2 Paja Mo 1 Mo 1 Tori Mo 2 Mo 2 Paja Sta Sta Sta Sta Paja
  16. 16. Teesien kolmijako
  17. 17. Teesiluokittelu 2030
  18. 18. Paneelit 2030 Koulu ja Oppiminen ja Koulu ja oppiminen yhteiskunta yhteiskunta
  19. 19. I Koulu ja oppiminen 1. Kouluopetuksen ainejakoisuus (R) 2. Koulusta toimintakeskus (R) 3. Metataitojen arviointi (D) 4. Oppivat ryhmät (K) 5. Hitaan oppimisen tila (D) 6. Oppimistulokset (K) 7. Yhtenäinen opettajakoulutus (K) 8. Yleissivistyksen näyttö (D) 9. Monialainen opetustiimi (R) 10. Koulu ympäristönsä kehittäjänä (D)
  20. 20. 1. Ainejakoisuus 2030 Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuu todennäköinen suhteellisen tasan ainepainotteisen (väline- ja harjoitusaineet) ja toimintapainotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelman välillä. toivottava
  21. 21. 3. Metataidot 2030 todennäköinen Arviointi ja oppilaan saama palaute kohdistuu ensisijaisesti oppimisen meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu enimmäkseen oppilaan ja opettajan välisessä dialogissa. toivottava
  22. 22. 4. Ryhmäoppiminen 2030 todennäköinen Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä. toivottava
  23. 23. II Koulu ja yhteiskunta 1. Ilmastonmuutos (K) 2. Tiedonvälitys (D) 3. Euroopan integraatio (D) 4. Demokratia (K) 5. Älymanipulaatio (K) 6. Osallistuva oppiminen (D) 7. Elinkeinoelämä ja koulut (K) 8. Kansalaisvelvollisuus (K) 9. Uskonto (D) 10. Kollektiivinen älykkyys (D)
  24. 24. 5. Älymanipulaatio Älykkyyttä edistäviä geenejä on tunnistettu ja muutamat vanhemmat käyttävät geenimani- pulaatiota parantaakseen jälkeläistensä älykkyyttä.
  25. 25. 8. Kansalaisvelvollisuus 17-29-vuotiaat suoma- laiset suorittavat 11 kuukauden kansalais- palveluksen.
  26. 26. III Oppiminen ja yhteiskunta 1. Oppivelvollisuus (K) 2. Lahjakkuus (D) 3. Yhteinen aika (D) 4. Suomen kieli (K) 5. Monimuotoisuus (D) 6. Virtuaalimaailma (K) 7. Ulkoistettu opettajuus (K) 8. Alueellinen tasa-arvo (D) 9. Oppimisympäristöt (R) 10. Jatkuva oppiminen (R) 11. Eläkeläiset kouluun (D) 12. Kotikoulu (D) 13. Relevantti tieto (R) 14. Sosiaalinen media (R) 15. Itseoppiminen (R) 16. Opettaja sivistysagenttina (D)
  27. 27. 2. Lahjakkuus Koulun päätavoite on tasa-arvon sijaan jokaisen lapsen lah- jakkuuden esille- kaivaminen ja tukeminen.
  28. 28. 6. Virtuaalimaailma Merkittävä osa jokapäiväisestä koulunkäynnistä tapahtuu virtuaali- todellisuudessa.
  29. 29. 13. Relevantti tieto Vuoden 2030 koulussa dynaaminen ja staattinen tieto on erotettu käsitteellisesti toisistaan. Ensin- mainittu on tietoa ilmiön tai oppi- aineen keskeisistä käsitteistä ja niiden keskinäisistä suhteista. Jälkimmäi- sessä on kyse tiedettävistä tapah- tumista ja asioista kuten siitä, että Luang Prabang on kaupunki Mekong-joen rannalla Pohjois- Laosissa. Opetuksen ja opettajan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia dynaamisen tiedon välittymisestä ja prosesseista, joiden avulla staattinen tieto tarttuu ja karttuu omaksuttuun dynaamiseen käsite- ja tietokarttaan.
  30. 30. 14. Sosiaalinen media Sosiaalinen media on vuoteen 2030 mennessä mullistanut tapamme tuottaa ja jakaa tietoa. Koulussa se on merkinnyt sitä, että mm. "yhteistoimintakyky, ryhmädynaamiset taidot yms. kehittyvät samalla, kun koulu toteuttaa primaaritehtäväänsä tietojen ja taitojen opettajana".
  31. 31. Sisä- ja ulkopaneelin eroja
  32. 32. Ratkaisukysymysten matriisi
  33. 33. Ainejako: laaja systeemi 2030
  34. 34. Oppimisen tulevaisuus: jatko Seuranta - kerran vuodessa - aikasarja Kommunikointi - kommentointi, argumentointi - dialogit Uudistaminen - ajankohtaiset kiistakysymykset - mittarien uudistaminen Laajentaminen ja keskustelut - opettajat, koulut - vanhemmat, kunnat - media, kokeilu, tutkimus Muistin kartuttaminen
  35. 35. Vaikutuksen kehät 2030
  36. 36. Kilpaileva organisaatio Kilpaileva organisaatio toimii omasta mielestään haastavassa ympäristössä, pyrkii päihittämään kilpailijansa ja uskoo vahvoihin yksilöihin. Keskinkertaisuutta ei hyväksytä, heikoista suorittajista pyritään pääsemään eroon. ”Organisaatio käyttää taloudellisia mittareita ja palkitsemiskeinoja. Ongelmia tulee usein yhteistyössä ja osaamisen jakamisessa”
  37. 37. Uudistuva organisaatio Uudistuva organisaatio näkee ympärillään mahdollisuuksia ja elää jatkuvassa muutoksessa. Viitaharju kuvaa sitä ”pioneeriuden kotipesäksi”. Tässä organisaatiossa ei hyväksytä paikalleen jämähtämistä. ”Aktiivisuus kohdistuu uusiin ideoihin ja tuotteisiin. Organisaation heikkouksia taas ovat kaaosmaisuus ja lyhytjänteisyys – asioiden vieminen loppuun saattaa unohtua.”
  38. 38. Osallistava organisaatio Osallistava organisaatio elää myös suotuisassa ympäristössä. Siinä pyritään yhdenmukaisuuteen, jopa perhemäiseen yhteisöön. Viitaharjun mukaan sisäinen yhteisöllisyys ja koheesio on äärimmäisen tärkeää. Se mitä ei hyväksytä on harmonian rikkominen.
  39. 39. Kontrolloiva organisaatio Kontrolloiva organisaatio taas on ”tehostuksen ja byrokratian kaunis tyyssija”, joka pyrkii säilyttämään olemassaolevaa liiketoimintaa. ”Hyvää tässä identiteetissä on systematiikka, reiluus ja pelisäännöt, heikkoutena on byrokratia. Kontrolloiva organisaatio ei hyväksy virheitä.”
  40. 40. Kontrolloiva organisaatio Kontrolloiva organisaatio taas on ”tehostuksen ja byrokratian kaunis tyyssija”, joka pyrkii säilyttämään olemassaolevaa liiketoimintaa. ”Hyvää tässä identiteetissä on systematiikka, reiluus ja pelisäännöt, heikkoutena on byrokratia. Kontrolloiva organisaatio ei hyväksy virheitä.”
  41. 41. Organisaation oppiminen Organisaation identiteetti on syytä tunnistaa ja tehdä näkyväksi viimeistään silloin, kun pitäisi saada aikaan muutos. Toivottu innovatiivisuus, ketteryys tai mitä milloinkin ollaan hakemassa ei toteudu, jos se on ristiriidassa vallitsevan identiteetin kanssa. ”Jos vastakkaiset arvot kilpailevat, tapahtuu jämähdys eikä kehitystä. Mutta esimerkiksi innovatiivisuus vaatii kaikkien identiteettien piirteitä, myös systemaattisuutta ja markkinalähtöisyyttä eikä pelkkää luovuutta.” Toivottu muutos ei toteudu, jos se on ristiriidassa vallitsevan identiteetin kanssa. Menestyvä johto on Mäkelän mukaan vahva kaikkien identiteettien alueilla ja osaa myös muuttaa johtamistaan sen mukaan, mitä organisaatio tarvitsee. Muutos vaatii joka tapauksessa paljon vuorovaikutusta ja avointa keskustelua.
  42. 42. Tietokäsitys 2008 • Arvoperustainen jäsentely • Informaation pohjalta syntyvää toimintaa • Data jolla on tulkinta • Tietoa ilman tulkintaa. Raakaa dataa
  43. 43. Tietokäsitys 2008 •  Koulutusjärjestelmän ja kansalaisyhteiskunnan uudistaminen, vaihtoehtoistaminen ja kyseenalaistaminen •  Uusien sosiaalisien ratkaisujen tutkimus ja kehittäminen verkkopohjaisia välineitä hyödyntäen •  Aikasarjat •  Projektinseuranta •  Tutkimustulokset •  Talous, Suoritteet •  Verkosto Asiakkuudet
  44. 44. Mitä meillä on? (2008)
  45. 45. •  Leadership: •  Oppijakeskeisyys ohjaa toimintaa: •  Jokainen oppija on erilainen ja tulee tulla palveluksi yksilöllisien tarpeiden mukaisesti •  Osakokonaisuuksilla oma suunnittelu ja toiminta toiminta-ajatuksen puitteissa •  Managerointi: •  Selkeät toimintokohtaiset: •  Tuotteet / Palvelut •  Vastuualueet •  Asiakaskunnat •  Tukee työnjakoa ja –suunnittelua
  46. 46. Oppilaitosten Kokeileva Oppilaitos Paja Menetelmät Ratkaisut tukitoiminnot toiminta Vastuualue Otavan Opiston oma Oppilaitoskentälle Säännöllisesti Yhteisöoppimisenpal Organisaation Uusiin teknologiaa valtion-osuudellienn tarjottavat substanssi- kokoontuva, velut, Tulevaisuuden toimintatapoja hyödyntäviin , oppilaitostoiminta palvelut toimintaan ja tutkimuksen kehittävä toiminta oppimista tukeviin kohtaamisiin menetelmätyöskentel uusien sosiaalisien sosiaalisiin painottuva y mallien ja toimintamalleihin oppijamääritteinen Vertaisryhmät teknologian avulla tähtäävä oppiminen hanketoiminta. Tuotteet / • Lukio • Sisällöt Verkkopedagogiikka, Menetelmä-työkalut, • Räätälöidyt hankkeet Palvelut • Peruskoulut • Työkalut atk-, media- ja menetelmä-koulutus, • Ammattillinen lk. • Opsessori menetelmätpajat asiantuntija-palvelu • Vs. Linjat • MoodlePooli • Kesäkurssit • NexusPooli • Verkkopedagoginen asiantuntemus • Tutorointi- ja arviointipalvelut Asiakkaat • Valtionosuuteen Oppilaitokset, Tutkijat, yritykset, Yritykset ja yhteisöt Yritykset, yhteisöt oikeutetut opiskelijat opetuspalvelu- valtiohallinto, kunnat (erityisryhmät) keskukset, koulutuskuntayht. Sidosryhmät Verkostot, OPH, OPM Sisällöntuottajat, Metodix, Yritykset, yhteisöt oppilaitokset Tutkijayhteisöt, rahoitustahot verkostot, yritykset, yhteisöt

×