Oppimisen tulevaisuus 2020-seminaari Kuopiossa 16.01.2013 (1/3)
3. Linkkejä
1. Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometri
•
•
Linturi, Hannu & Rubin, Anita (2011) Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. 171 s. ISBN
978-952-249-060-5, http://ffrc.utu.fi/julkaisut/tutu-sarja/
Linturi, Hannu, Rubin, Anita, Airaksinen, Tiina (2012) Lukion tulevaisuus, Toinen koulu, toinen maailma. ISSNL 2242-1297 (Otavan Opiston Osuuskunta), ISSN 2242-1297 (verkkojulkaisu)
http://www.oph.fi/julkaisut/2011/lukion_tulevaisuus_2030
2. Osaava opettaja 2010-2020
•
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaamisalueet http://www.osaavaopettaja.fi ja
http://www.edelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja/ (Aila Paaso, Oamk)
3. Autenttinen ympäristö
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Barometriympäristö http://www.ebarometri.fi
eDelfoi http://edelfoi.fi
Oppimisen tulevaisuus 2030 https://edelfoi.fi/oppimisen-tulevaisuus-2030
Oppimisen tulevaisuus 2020 https://edelfoi.fi/oppimisen-tulevaisuus-2020
Kalvot http://www.slideshare.net/oraakkeli
Tulevaisuuden tutkimuskeskus http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/Sivut/home.aspx
TVA http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tva/Sivut/home.aspx
Tulevaisuuden tutkimuksen seura http://www.futurasociety.fi
Tulevaisuusvaliokunta http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-tuv01/index.htx
Google + https://plus.google.com/communities/114237887240873085448
Facebook https://www.facebook.com/groups/oppimisentulevaisuus/
6. Mitä, miksi ja miten?
1. Katsotaan riittävän kauas jotta intressien vaikutus laimenee
2. Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia (laadullinen
ennakointi)
3. Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita
kukaan ei kerro haluavansa
4. Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja
vipuvaikutuksia
5. Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien
markkinoita
6. Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat,
vanhemmat, koulut, kunnat)
7. Metodiksi eDelfoi: asiantuntijuus, asianosaisuus,
argumentoinnin anonyymisyys ja iteratiivisuus
8. Toimintaperiaatteiksi ”open source”, ”open data” ja ”open
argument”
8. -
Jim Dator 17.8.2012 JokuVeli valvoo –seminaari
- Hawaijin Tutu http://www.futures.hawaii.edu/
9. OPH:n barometri
Toiminta,
yhteisö, koulu
(Otavan Opisto)
Tieto, taito,
oppiminen
(Otavan Opisto)
Arvot, päämäärät
ja tavoitteet
(Tulevaisuuden
tutkimuskeskus)
Toimintaympäristö
(Demos Helsinki)
10. Tulevaisuusteesi (Delfoi-tekniikka)
ULKOISTETTU OPETUS
”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat
opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on
sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen,
maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”
Selite
Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut,
kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja - organisaatio, kieli,
luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen
yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien
taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä
on vähentynyt.
12. Teesi ja kiistakysymys
eitodennäköinen
ja toivottava
todennäköinen
ja toivottava
eitodennäköinen
ja ei-toivottava
todennäköinen
ja ei-toivottava
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
13. Argumentaatio
Puolesta
Vastaan
Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen
palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa
tavoitteet.
keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita".
Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä.
Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim.
vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat
ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva!
En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä,
joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille.
Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei
yritystoimintaa!
Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen
laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien
säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat
parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja
todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.
Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och
inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla.
Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än
mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt
några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra
betydligt större samhälleliga problem.
18. Paolo Freire ja ajan teemat
Teemat ilmaisevat kussakin ajassa
ratkaistavia tehtäviä ja ongelmia.
Ihmisen humanisaatio riippuu siitä,
kuinka hyvin hän kykenee
ratkaisemaan oman aikakautensa
teemat ja integroitumaan ajan
henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä
mukaa, kun ihmiset käsittävät sen
teemat ja ratkaisevat sen tehtävät.
Aikojen murroksessa vaihtuvat
paitsi teemat myös ajan järki.
- Paolo Freire 1970-luvun alussa
Opetushallituksen Oppimisen tulevaisuus 2030 –barometri on vuodesta 2009 lähtientutkinutasiantuntijoidenkäsityksiäsiitä, minkälainen on yleissivistäväkouluvuonna 2030. Tähäntulevaisuusluotailuunperustuumyöstämän oppimisen tulevaisuus-päivänsaalistus. Erona on toki se, ettätässäaivoriihessätarkasteluvuosi on tuotavähänlähemmäsvuoteen 2020. Yhtäkaikki on paikallaanesitelläbarometrinlähtökohtia ja tekniikkaa, joka on muuttumattomanakäytössäseminaarintulevissasessioissa. Muttaensinparisanaakansikuvapojasta.KansikuvapoikanatablettiasormeileeDima, kuvanotonaikoihinkaksivuotiasadoptiopoika. Lapsentyötovatkeveitä. Menossa on kotimainenpeliKapumetsä, jossasormitekniikanohellaoppiimonenpihapiirineläintenruokavalioita ja elintapoja. Jos hyvinkäyDimasiirtyyeläkkeelleaikuisentöistään – joitavoimme vain arvailla – nykyisilläelinikäodotteilla ja -indekseilläseitsemänkymppisenävuoden 2080 paikkeilla. Siis 50 vuottabarometripaaluntuollapuolen! Siiheneiyletymillääntulevaisuudentutkimuksenlihaksilla! Parempityytyävuoteen 2030, jolloinDimatäyttää 20 vuotta.
SamallaaikamatkallaolivuosisittenmyösHesari, jonkaverkkolehdestätämänäytönsieppaus on. (HS 13.8.2012) Nytkoulunsaaloittavattyöskentelevätvielävuonna 2075! Jos tehdäänaikamatkatoisinpäinniinpitääverratavuotta 1951. Silloinmeilläasuttiinvielämaalla ja kaupastasaielintarvikkeitakansahuoltoministeriönostokortilla. Nyteläköityvätsuuretikäluokatpyörivätsilloinvieläkapaloissa. Dimanosaltamentäisiinvieläpitemmällejopatoisenmaailmansodanloppunäytöksiinasti.
Barometrinalkumetreiltä on verkostaladattavissakaksiperusjulkaisua, joistatoinensignaloiperuskoulun ja toinenlukiontulevaisuutta. Ammatillisellapuolella on tutkittuetenkinopettajienosaamisentulevaisuutta. Helsingissä on perehdyttymyöstulevaisuussuuntautuneeseenkoulujohtamiseen.Barometrinautenttinentoimintaympäristö on eDelfoi-ohjelmisto, jossamyöstämäntilaisuudenvuoteen 2020 tähtäävättulevaisuukyselytsijaitsevat. Barometrintuloksia ja pohdiskelujasisältäviäkalvosarjoja on käytössäSlidesharessa, jonnenämäkinkalvotaikanaanpäätyvät.KotimaisiatulevaisuudentutkimuksenavaininstituutioitaovatTurunyliopistontulevaisuudentutkimuskeskus, Tulevaisuudentutkimuksenseura ja EduskunnanTulevaisuusvaliokunta.Ensivuonnatuleeviisivuottatäyteen ja uudettutkimusraportitovattulossa. Elokuussa 2014 julkaistaanmyösFutura –lehdenteemanumero Oppimisen tulevaisuus 2030.
Josyksiosoitepitäisimuistaaniin se on ehdottomasti http://www.ebarometri.fi . Sieltälöytyytavalla tai toisellayhteyskaikkiinmuihintulevaisuussivustoihinyleissivistävästäammatilliseen. Ammatillisellapuolella on viimevuodetpainotettuopettajienosaamisentulevaisuutta.
Tulevaisuudentutkimus on toinenpuolibarometrityöskentelyä, toinenpuoli on oppimisen, opetuksen, koulun ja opetussuunnitelmienmaailma. Esi- ja perusopetuksensekälukionopetussuunnitelmatuudistetaanvajaankolmenvuodenpäästä. Se on lyhytaika, jonkahyödyntämisessäbarometrilla on omatehtävänsä, jota kuvataanseuraavallakalvolla. Opetussuunnitelmalähteevaltioneuvostentuntijakopäätöksestä, jonkapohjaltaOpetushallituksenjohdollalaaditaanopetussuunnitelmienperusteet. Esi- ja perusopetuksenuudistustyössäollaantäydessävauhdissa. Lukionprosessinkäynnistystävieläodotellaan. Kannattaamuutenseuratamyösblogeja, joissaopetuksenuudistamistapohditaan. NiitäedustamaanolenvalinnutTiinaAiraksisenVerkkopedagongin. Tiinallafokus on nimenomaanopetussuunnitelmissa. Sitälukemallapysyyhyvinajassamukana, ja väliinedelläkin.
Barometrillayritetäänsaadayhteysvarsinkaukanalymyävääntulevaisuuteen. Suomessa on kelposysteemittulevaisuudenmäärälliseenennakointiin. Ne perustuvattunnettuuntietoon (viisivuotiaatmenevätekalleluokallekahdenvuodenpäästä) tai trendeihin, joillaarvioidaanesimerkiksimuutoksiatyövoimantarpeessa ja kysynnässä. Muitakinkeinojakäytetään, muttaharvemminennakoidaanparadigmatasoisiamuutoksia tai yllättäviäilmiökäänteitä. Niidenhaistelu on pitkäntähtäimenbarometrintehtävä.
Ympäristömuutos on jatkuva ja loppumaton. Useinteknologinenkehityskulkeeedellä ja sosiaalisetilmiötseuraavatperässä. Teoreettinenymmärrystuleemontakertaanviimeisenä. Silloinvastaymmärrämmeperinjuurinmistäkaikestatässäolikaankyse. Yhteiskunnallistenmuutosten ja muuntautumisten kohdalla ei ole kysesiitä, etteiköniitätapahtuisivaanmitä, miten ja milloin. Muutostenvalinta ja ajoitus on “ympäristökelpoisuuden” kannalta ratkaisevaa ja siinäauttaasekä historian taju että tulevaisuudenoivallus. Useimpiensyvienlamaantumistentaustallavaikuttavatväärätuskomuksetsuhteessaympäristönmuutokseen. Kutenaikaisemminsanoinbarometrillahaemmetrendikehityksentakaaepäjatkuvuuksiaesimerkiksimuutostenensioireidenja trendimurtumienkautta.
Jim Dator on tunnetuimpiatulevaisuudentutkijoitamaailmassa. Hänenkotipesänsä ja luomuksensa on Hawaijillasijaitsevatulevaisuudentutkimuskeskus http://www.futures.hawaii.edu/ . Tämä on hänenpelkistyksenäsiitä, mistätulevaisuudentutkimuksessa on kyse. KotimaisiatulevaisuudentutkimuksenavaininstituutioitaovatTurunyliopistontulevaisuudentutkimuskeskus, Tulevaisuudentutkimuksenseura ja EduskunnanTulevaisuusvaliokunta.
Oppimisen tulevaisuus 2030 –barometrirakennettiinneljänteemanympärille. Perusopetuksenarvoja, päämääriä ja tavoitteitaselvittiTulevaisuudentutkimuskeskus (Anita Rubin), koulun ja oppimisen toimintaympäristöä Demos (TommiLaitio) ja itseoppimista (tieto, taito, oppiminen) sekäseninstituutioita (toiminta, yhteisö, koulu) OtavanOpiston Osuuskunta (HannuLinturi). Barometrinasiantuntijoiksivalittiinkaksinoin 30 henkilönpaneelia, joistatoiseen (sisäpaneeli) poimittiinkasvatuksen, oppimisen ja koulutuksen eksperttejä ja toiseen (ulkopaneeli) koulunulkopuolisen yhteiskunta-, tiede- ja taide-elämäntoimijoita.
Barometri koostuu neljästä kyselystä, joista kussakin 10-16 tulevaisuusteesiä. Kukin väite esitellään ja käsitellään samalla kaavalla. Tulevaisuusväite koostuu otsikosta, väitteestä ja sen selitteestä. Vastaaja ottaa kantaa väitteen sisältöön arvioimalla sen todennäköisyyttä ja toivottavuutta. Asteikkovalintojen jälkeen häntä pyydetään perustelemaan vastauksensa. Panelistilla on myös mahdollisuus lukea muiden vastauksia ja kommentoida niitä. Lukemisensa perusteella vastaaja voi myös muuttaa vastaustaan ja tähänn mahdollisuuteen barometri osaltaan perustuu. Vastaaminen on Delfoi –tekniikan mukaisesti anonyymiä.Raporteissa kuvataan ensin tulevaisuusteesi selitteineen samassa muodossa kuin sitä on kysytty. Toiseksi tulokset esitetään graafisessa muodossa sekä todennäköisenä ja toivottavana tulevaisuutena. Määrällistä kuvausta seuraa laadullisena aineistona panelistien kommentteja teesin puolesta ja vastaan. Ennen teesin sanallista yhteenvetoa näytetään ristiintaulukoitu grafiikka, joka visualisoi vastaukset nelikenttään, jossa toisena akselina on todennäköinen ja toisena toivottava tulevaisuus. Oikealla ylhäällä ovat vastaukset, joissa tulevaa kehitysnäkymää pidetään sekä todennäköisenä ja toivottavana, vasemmalla alhaalla vastaavasti päinvastoin.
Jakaumatkuvataangraafisestitodennäköisyys- ja toivottavuus-vaihtoehtojenmukaisessataulukossa. Väreillä on myösomasymbolimerkityksensä, jokapaljastetaanparinkalvonpäästä.
Jakaumatvoipelkistäänelikentäksikahdenmuuttujakriteerinsuhteen. Kiinnostavaa ontietysti “iskemät” ja niidenhajaantumatkoordinaatistoon. Aikasarjatarkastelussaiskemätsaadaanliikkeelle. Kiinnostavaa on havainnoidajännitteitä, jotkasyntyvätesimerkiksitodennäköisen ja ei-toivotuntulevaisuudensuhteen.
Argumentiteliperusteluterilaisilletulevaisuuksille on Delfoi-prosessinpääsaalis. Tavoitteena on saadaasiantuntijat ja asianosaisetargumentoimaan ja kommentoimaan, jotta “iskemäsiirtymät” perustuisivatrationaaliseenajatteluun ja vuorovaikutteisestimuodostettuunymmärrykseensiitä, mikä on hyvästä. Aineistonavalyyseissävoidaanerotellaerilaisiaargumenttityyppejä, joitaovat mm. ideologinen, instituutionaalinen (traditio), kokemusperäinen, systeeminen (vaikutuspremissi) ja paradigmaattinen (muutos) argumentti. Kalvonpoiminta on sikäliedustava, ettäsiinänäkyymitenvivahteikkaastiuseimpienmielestäepämiellyttävääkintulevaisuuttavoikäsitellä ja perustella.
Väitejakaumien ja –perusteluiden pohjalta teesit on luokiteltu kolmeen kategoriaan:Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi. Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa keskusteltavaksiTulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos tapahtuu.Väitteiden luokitus voi muuttua barometrin seurannan aikana. Suuri yksimielisyys kaukaisesta asiantilasta saattaa lähetessään kuumentua kiistakysymykseksi tai vaatia keskustelua toteutettavan vaihtoehdon muodoista.Teoreettinen kehityskulku on kuitenkin se, että kiistakysymysvaihe eli vastakkainasettelu käynnistää kehityksen, jonka seurauksena paradigma muuttuu tai löydetään kolmas tie, jossa ei ole kyse kummastakaan alkuperäisestä vastakohdasta. Useimmiten vastakkainasettelu jatkuessaan johtaa kommentointiin, argumentointiin ja keskusteluun, jossa näkökulmat moninaistuvat ja rikastuvat. Sosiaalisissa muutoksissa on kulttuurisia hitausvoimia, jotka johtuvat vanhojen intressien, osaamisten ja instituutioiden asemien puolustamisesta. Hitausvoimia voi pitää myös hyödyllisinä voimina, joiden tehtävä on säilyttää traditiosta se, mikä on aikaa kestävää. Vähitellen evolutionaarinen muutospaine näkyy myös mielipiteiden konsensuksena, joka on ensin mahdollista saavuttaa jostain riittävän kaukana olevasta tulevaisuudentilasta.Kiistakysymykset kuten kaikki tulevaisuuskysymykset syntyvät tässä hetkessä ja tilassa, mutta niiden käsittely ja ratkaiseminen on paljon helpompaa kauko- kuin lähitulevaisuudessa.
Eräänlainenteesienperusprosessi on siiskäynnistyäkiistakysymyksenä, puroutuadialogisiksinäkökulmiksi ja lopultakiteytyäratkaisuvoimaasisältäväksinäkemykseksihaluttavastatulevaisuudesta.
Tulevaisuustarkasteluun on haettuerilaisianäkökulmia ja visualisointeja. Tässäyksisellainen. Teesienspiraaliliikettähavainnoidaantikkataululla, jossamatkaalkaakiistojenulkokehältä (signaloiympäristömuutoksia ja niidenmahdollisuuksia) keskustelualueelle - jossaargumentaatio on rikkaimmillaan – jossakypsyypäätöshaluttavasta ja mahdollisesta.
Lukion tulevaisuusosumat! Eniten hakusessa on lukion tehtävä ja tarkoitus, jolla on yhtymäkohdat siihen, miten lukioverkkoa tulee kehittää. Tähän päättyy barometrin esittely ja siirryn virittelemään seuraavaa aktiviteettia.
Katolisen papin, filosofin ja kasvatustieteilijän puolirunollinen kuvaus kulttuurievoluutiovoimista.
Suojmalaisen koulutusjärjestelmän vuosikymmeniä kestäneitä kehitystrendejä ovat jatkuva laajeneminen, kohoaminen ja eriytyminen ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Entäpä jops seuraavaksi kudotaan loimilankaa, joka yhdistää toimintaa ja toimijoita yli koko oppimisen instituutiomaailman?
Suomen Kuvalehti (10.8.2012) kuvasi jutussaanUhanalainen (Pauliina Penttilä, Hannu Kyyriäinen) Pisa-menestynyttä suomalaista peruskoulua uhanalaisena instituutiona. Jutussa oli painoa enemmän siihen, että se lisääntyvästi alkaa muuttua vähemmän menestyneiden koulumallien kaltaiseksi. Suomalaisen koulun vahvuudeksi mainitaan useimmiten yhtenäinen julkisen sektorin kouluverkosto, toiminnallisesti ja opetussuunnitelmallisesti hyvin autonomiset koulut, korkeasti koulutettu ja motivoitunut opettajisto, joka ei tarvitse keppihevosekseen päätetestejä, joilla mm. Anglosaksisessa maailmassa ohjataan kouluja, opettajia ja oppllaita. Suomenkin peruskoulu perustuu systematiikkaan, jossa jokainen peruskoulupuun lehti on yksi vuosittainen viikkotunti eli 38 luokkaoppituntia. Lehdet kuvaavat myös niitä tietosisältöjä, joista yleissivistyksen on ajateltu syntyvän. Tämä käsitys tulee ehkä haastetuksi tulevassa koulussa.
Opetussuunnitelmienperusteluonnoksissa on paljontarttumaa ns. kompetenssiajattelusta, joita on luonnosteltueripuolillamaailmaaviimeisenkymmenenvuodenaikana. Asialla on niinEukuinOECD:kin. Amerikkalaisilla on oma 21. Century Skills –mallinsa. Niissä on paljonsamaakutenodottaasopiikin, kun niitäyhdistää idea rajatustamäärästäihmisenperusosaamisia, joidenpäällekaikkimuuosaaminenvoidaanperustaa. Kuvassa on tulkintaOECD:nkolmenpääkohdanmallista, johontässähavaintoesimerkissä on sijoitettuOtavanOpistonmenoillaan ja tuloillaanolevatoppimiskokeilut. OECD-kompetenssimallinkolmeavainosaamiskohtaaovat (1) välineet (työkalut), (2) vuorovaikutus (ryhmät), ja (3) autonominentoiminta (hallinta). Kukinniistäjakautuuvieläkolmeenosaan, joistanykykouluylettyyhoitamaankunnialla vain muutamiin.
Otetaantoinenkin OECD-ajatteluatulevaisuusorientoituneempikompetenssimallinnus, joka on amerikkalaisentulevaisuudentutkimuskeskuksen (Institute for the Future http://www.iftf.org/futureworkskills2020) käsialaa. Ammatillisen koulutuksen dynamiikkasyntyyvuorovaiktuksestamuuttuvantyö- ja elinkeinoelämänkanssa. Kiinnostavaa on paitsipyrkimyskuvataammatillisenyleissivistyksentulevaisuuspiirteitämyös se, mitennämäydintaidotperustellaantoimintaympäristönkeskeisillämuutosvoimilla. Englanniksitällaisiamuutosvirtojakuvataantermillä driving forces. AikaisemminNaisbitt on kuvannuttätäilmiötänimellämegatrendit. Yhteistä on se, että ne edustavatfyysisiä tai sosiaalisia “luonnonvoimia”, jotkavoimakkaastimuokkaavatympäristöämme ja sitenvähitellenhaastavatnykyisiätoiminnantapoja. Sellaisiaovat mm. globaalikeskinäisriippuvuudenlisääntyminen, uusimediaekologia, koneiden ja robottienlisääntyminen, pitkäikäistyminen, tietokoneistuminen ja dataistuminen. Ajanvoimavirtojenseurauksenakoneetvalloittavatsuurimmanosantöistä, joitaihminennyttekee. Negatiivisetseurauksettunnemme. Odotettavissa on ettäparinkymmenenvuodenaikanaylipuoletnykyammateistakatoaa. Positiivista on että se vapauttaaihmisensiihen, missähän on hyväeliymmärtämiseen (sense making), ajatteluun (adaptive thinking), sosiaaliseenälynkäyttöön, monikulttuuriseenkanssakäymiseen ja virtuaaliseenyhteistyöhön, uuteenmedialukutaitoon ja monitieteisiinongelmaratkaisuprosesseihin.