Recommended
Recommended
More Related Content
Viewers also liked
Viewers also liked (10)
More from Hannu Linturi
More from Hannu Linturi (20)
TVA: eDelphi 2017
- 2. DELFOI-KOULUTUS/SOFTA 1998-2017 1. TVA-metodileirit 1998 (Prof. Delphi Scan) 2. Delfoi-kurssi 2002 (NexusDelfix) 3. Delfoi-pajat 2003 4. Delfoi-konseptikoulutus 2004 5. Tilauskoulutukset 2006(eDelfoi 1) 6. Delfoi-managerikoulutus 2008 (eDelphi 1) 7. Luokaton koulutus 2009 (eDelfoi) 8. Hybridit koulutukset 2012 9. eDelphi 2 2016
- 3. Delfoi-tekniikkaa voi luonnehtia diversiteetin ryhmän kommunikaatioprosessin iteraatiomenetelmäksi, jonka tarkoituksena on auttaa yksilöiden muodostamaa ryhmää tai yhteisöä kokonaisuutena käsittelemään mutkikasta ongelmaa, ilmiötä tai kehityskulku(j)a.
- 8. DELFOI-VAIHEITA 1. Tutkimuskohde, tutkimusongelmat ja tavoitteet 2. Kyselyn rakentaminen ja testaaminen 3. Asiantuntijapaneelin valinta ja rekrytointi 4. Ensimmäinen kyselykierros 5. Vastausten analyysi ja johtopäätösten teko 6. Mahdollinen toinen kyselykierros 7. Raportointi 8. Tulosten hyödyntäminen: esittelyt, osallistamiset, jatkotutkimus, skenaariot, strategiat, päätökset, ...
- 9. DELFOI-PÄIVITYS 2016-2017 • Tiedon keruusta ymmärryksen prosessointiin (temppeli, tori) • Tutkimuksen dramaturgian kehittäminen (teatteri, tori) • Ohjelmiston ja informaatiokäsittelyn kehittäminen (stadion/teknologia, tori) KS. https://docs.google.com/document/d/12nm6XHMnSnF68ri-STopEArey7g7BpR3olHWNE3i_xs/edit#
- 12. eDELF OI Johtamisen tulevaisuus (Itä-Suomen yliopisto) Eurooppalainen metsäklusteri (EU, Itä- Suomen yo) THL/EU (päihdetutkimus) Bric (Aalto) Sustainable lifestyles 2050 (Demos Helsinki)
- 13. eDelfoi 2022
- 22. TVA-orientoiva kysely LIIKENNEDRIVERIT (moniasteikko) Dynamo https://www.edelphi.org/dynamo-1.0 LENTOMATKUSTUSTRENDI (trendikysymys) Dynamo https://www.edelphi.org/dynamo-1.0 OPPIMISEN AGENTTI (tulevaisuusväite) Oppimisen tulevaisuus 2030 https://edelfoi.fi/oppimisen-tulevaisuus-2030 TEKOÄLYN AUTOPOIESIS (aikaennuste) Ihminen Plus https://edelfoi.fi/i-plus AJATTELUKUMOUS (videoväite) Humak 2017 https://www.edelphi.org/humak-2017
- 23. DELFOI-KUTSU 15.03.2017 Hyvä kehittämisen, koulutuksen ja ennakoinnin asiantuntija! Olet lupautunut asiantuntijaksi Delfoi-paneeliin, joka koostuu yhdestä kyselystä ja viidestä kysymyksestä. Pääset alla olevasta linkistä suoraan TVA-paneeliin ja siitä edelleen kyselyyn: LINKKI Asteikko- ja aikasarjavastausten lisäksi toivomme vastausvalintojen perustelemista kuten myöskin muiden asiantuntijoiden perustelujen kommentointia silloin kun siihen on aihetta. Kaikkien panelistien vastaukset ovat reaaliaikaisesti - ja anonyymisti - näkyvissä alusta alkaen. Omien vastausten muotoilua ja toisten kommentointia on mahdollista ja toivottavaa jatkaa paneelikierroksen loppuun asti. Terveisin, Hannu Linturi & Antti Kauppi Delfoi-managerit Ps. Jos tulee ongelmia vastaamisen suhteen niin ottakaa yhteyttä managereihin hannu.linturi@metodix.fi tai antti.kauppi@metodix.fi. Delfoi-tulokset ovat pohjana Delfoi-työpajatyöskentelyyn 24.03.2017
- 24. TVA-VIDEO 01
Editor's Notes
- METODIX OY Kolme pilaria : metodi, tulevaisuuksientutkimus ja oppiminen ! Delfoi-kehittäjäverkoston perustaja ja ylläpitäjä http://edelfoi.ning.com ja eDelfoin kehittäjä http://www.edelphi.fi . Metodix toimii verkossa (http://www.metodix.fi vuodesta 1998) ja verkostossa johon kuuluvat keskeiset tulevaisuudentutkimuksen toimijat.
- DELFOI-KEHITYS
- DELFOI-MENETELMÄ ”Delfoi-tekniikkaa voi luonnehtia ryhmän kommunikaatioprosessin strukturointimenetelmäksi, jonka tarkoituksena on auttaa yksilöiden muodostamaa ryhmää kokonaisuutena käsittelemään mutkikasta ongelmaa”.
- DELFOI-DIAGRAMMIT
- SCHWARTZIN ARVOKARTTA Arvojen yleismaailmallisuutta Schwartz (ja Bilsky) perustelee arvojen pohjautumisella kaikille ihmisille ja ihmisryhmille yhteisiin tarpeisiin. Schwartzilaisessa viitekehyksessä tarpeet ja arvot ovat läheisessä yhteydessä ja arvot ikään kuin nousevat tarpeista. Tarpeet koskettavat olemustamme biologisina olentoina, vaateita sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä ryhmän hyvinvointia ja säilymistä. Arvoja voidaan luokitella sen perusteella, millaisia tarpeita ne edustavat. Schwartz on esittänyt arvojen jakautuvan kymmeneen tyyppiin (motiivialueeseen). Schwartzin nimeämät arvotyypit on esitetty taulukossa. TAULUKKO. Schwartzin arvotyypit 1. Valta (Power): Vallan alueella tavoitellaan korkeaa yhteiskunnallista asemaa ja arvostus- ta, ihmisten ja varojen kontrolloimista sekä hallitsemista. Alueen arvot ovat yhteiskunnalli- nen valta, arvovalta, varakkuus, julkisen kuvan säilyttävä ja yhteiskunnallinen tunnustus. 2. Saavutukset (Achievement, suom. suoriutuminen): Henkilökohtainen menestyminen osoittamalla pätevyyttä yhteisön asettamien mittapuiden mukaan on päämääränä tällä osa-alueella. Alueen arvot ovat: menestyvä, kyvykäs, kunnianhimoinen, vaikutusvaltainen ja älykäs. 3. Hedonismi (Hedonism): Päämääränä on mielihyvä ja aistinautinnot. Alueen arvot ovat mielihyvä ja elämästä nauttiva. 4. Vaihtelunhalu (Stimulation): Tämän alueen päämääriä ovat jännitys, uutuus ja haasteet elämässä. Sen arvoja ovat uskalias, monipuolinen elämä ja jännittävä elämä. 5. Itseohjautuvuus (Self-Direction): Itseohjautuvuuden päämäärinä ovat itsenäinen ajat- telu ja toiminta, luominen ja tutkiminen. Tämän alueen arvot ovat utelias, luovuus, vapaus, omia tavoitteita valitseva, riippumaton ja itsekunnioitus. 6. Universalismi (Universalism): Universalismissa päämääriä ovat ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin ymmärtäminen, arvostaminen, sietäminen ja suojeleminen. Universalismi on hyväntahtoisuutta laajempi ottaessaan huomioon muidenkin (sisältäen luonnon) kuin lähi- ryhmään kuuluvien ihmisten tarpeet. Arvot ovat ympäristöä suojeleva, ykseys luonnon kanssa, kauneuden maailma, laajakatseinen, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, viisaus, tasa- arvo ja maailmanrauha. 7. Hyväntahtoisuus (Benevolence): Hyväntahtoisuuden päämääränä on säilyttää ja var- mistaa läheisten hyvinvointi. Arvot ovat avulias, rehellinen, anteeksiantava, uskollinen, vas- tuullinen, tosi ystävyys ja kypsä rakkaus. 8. Perinteet (Tradition): Perinteet symboloivat ryhmän solidaarisuutta, ainutlaatuisuutta ja jatkuvuuden takeita. Päämääränä on kulttuurin ja uskonnon välittämien tapojen ja aat- teiden kunnioitus, niihin sitoutuminen ja hyväksyntä. Arvot ovat oman elämänosansa hy- väksyvä, uskoon pitäytyvä, nöyrä, perinteiden kunnioittaminen ja maltillinen. 9. Yhdenmukaisuus (Conformity): Yhdenmukaisuuden päämääränä on välttää toimintaa, haluja ja hetkellisiä mielijohteita, jotka voisivat järkyttää tai aiheuttaa harmia muille tai louk- kaisivat sosiaalisia odotuksia ja normeja. Arvot ovat tottelevainen, vanhempia ja vanhoja ihmisiä kunnioittava, kohteliaisuus, itsekuri. 10. Turvallisuus (Security): Tässä päämääriä ovat yhteiskunnan, ihmissuhteiden ja yksilön turvallisuus, harmonia ja pysyvyys. Turvallisuusarvot voivat palvella sekä yksilön (terveys) että yhteisön (kansallinen turvallisuus) intressejä. Arvot ovat kansallinen turvallisuus, pal- velusten vastavuoroisuus, puhdas, yhteiskunnallinen järjestys, perheen turvallisuus, yh- teenkuuluvuuden tunne ja terve. Huom. Schwartz on nimennyt itseisarvot substantiiveina ja välinearvot adjektiiveina. Arvotyyppien pohjalta Schwartz esittää kuvion rakennemallin, jossa hän kohdistaa huomion joidenkin arvojen välisiin mahdollisiin ristiriitaisuuksiin tai niiden yhteensopivuuteen. Rakenteesta puhuttaessa ei siis viitata siihen, mikä on arvojen suhteellinen tärkeys ryhmälle tai yksilölle. Malli perustuu useissa kulttuureissa tehtyihin mittauksiin. Sosiaalipsykologi Martti Puohiniemi on käyttänyt tätä mallia tarkastellessaan suomalaisten arvoja ja todennut sen toteutuvan hyvin myös suomalaisessa aineistossa. Mikkola, Teija (2003) Muuttuvat arvot ja uusi keskiluokka. Tutkimus arvojen mittaamisesta ja monitasoisuudesta. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia No. 241. Helsinki.
- PUOHINIEMI: ARVOKARTTA http://www.puohiniemi.fi/arvosanasto/mika-on-arvokartta.html Mikä on arvokartta? Arvokartta kuvaa arvojen keskinäisiä suhteita. Se on tutkimusaineistosta laskettu arvorakenteen kaksiulotteinen kuvaus, joka osoittaa, miten arvot jäsentyvät suhteessa toisiinsa. Arvokartalla lähelle toisiaan, samalle puolen keskipistettä sijoittuvat arvo-osiot ovat merkityksiltään toisiaan täydentäviä. Vastaavasti kartan vastakkaisille puolille sijoittuvat arvo-osiot ovat keskenään ristiriidassa. Klikkaamalla oheista linkkiä näet, miten suomalaiset miehet ja naiset sijoittuvat arvokartalle ikäryhmittäin ja koulutuksen mukaan. Kartan vaaka-akseli avoimuus muutokselle ja säilyttäminen on arvojännite, joka liittyy osittain ikään. Nuoret uudistavat ja vanhat haluavat olojen pysyvän vakaana. Vielä selkeämmin tämä jännite liittyy koulutukseen. Itseohjautuvuus eli luova ja utelias suhtautuminen muutoksiin on tyypillistä paljon koulutusta saaneille, kun taas matalaan koulutustasoon liittyy pitäytyminen tutuissa, turvallisissa ratkaisuissa ja halu olla samanlainen vertaistensa kanssa. Kärjistäen: jos halutaan uutta, ei voida säilyttää kaikkea vanhaa. Eniten koulutusta saaneet sijoittuvat kartan vasempaan yläneljännekseen. Itsensä korostaminen vs. itsensä ylittäminen on arvojännite, joka perustuu etujen ensisijaisuuteen. Oman minän korostaminen, suoriutumisen ja vallan ihannointi, on tyypillisempää miehille kuin naisille. Paremmuus todistetaan huippusuorituksin yhä uudestaan ja aika ajoin saavutetut asemat paalutetaan näyttävin status-symbolein. Muiden edun asettaminen oman edun edelle ilmenee kulttuurisena avoimuutena, ympäristöystävällisyytenä ja läheisten hyvinvoinnista huolehtimisena. Tällainen arvomaailma on puolestaan tyypillisempi naisille kuin miehille. Yksilön ja yhteisön päämääriä edistävät arvot, kartan diagonaali, on arvojännite, joka selkeimmin erottaa ikäryhmät toisistaan. Virikkeisyys ja mielihyvä liittyvät voimakkaimmin nuoreen ikään. Perinteet ja turvallisuus ovat puolestaan tyypillisimmät korkeaan ikään liittyvät arvot. Kärjistäen: nuoret rakentavat uutta sekä seuraavat muoteja ja trendejä, vanhat taas turvaavat saavuttamiaan asioita. Nuorten pääjoukko sijoittuu arvokartan vasempaan alaneljännekseen ja iäkkäimmät kansalaiset toiselle karttapuoliskolle, sen oikeaan laitaan. Arvokartalle voidaan sijoittaa mikä tahansa tutkimuksessa kysytty asia. Kirjassani Täsmäelämän ja uusyhteisöllisyyden aika on esitetty useita arvokarttoja, joille on sijoitettu kymmeniä ajan ilmiöitä, joukkoviestinnän käyttöä sekä musiikkimakua käsitteleviä asioita. Kartat on laskettu vuoden 2005 A3-tutkimuksen aineistosta.
- EGOSENTRINEN, HOMOSENTRINEN JA EKOSENTRINEN SUUNTAUS Ympyrän keskiö kuvaa yksilön edun painottamista (egosentrismi). Yleensä minäkeskeisyyteen liitetään pelkän oman itsen huomioinnin lisäksi oman perheen etujen huomiointia. Näistä siirrytään homosentrisiin arvoihin. Homosentriset arvot voidaan jakaa Rescherin tapaan nurkkakuntaisiin tai ihmiskunnan etuja painottaviin arvoihin. Uloimmat kehät kuvaavat ekosentrisiä arvoja, joissa siirrytään eläinkeskeisyydestä elämäkeskeisyyden kautta täydelliseen ekosysteemikeskeisyyteen. Käytännössä esitetyt suuntaukset eivät esiinny puhtaina ihmisten ajattelussa, ja erilaiset intressit yhtyvät ajattelussa monin tavoin. Puhdasta ego-, homo- tai ekosentrismiä ei juuri esiintyne. Kehiä ei pidä nähdä myöskään toistensa kilpaiijoina. Esimerkiksi empiiristen tutkimusten valossa näyttäisi siltä, että ekosentriset ja homosentriset arvot yhdistyvät yksilöiden ajattelussa sopuisasti. Lisäksi näköpiirin laajeneminen voi olla epätasaista: Kaikkien kehien ei tarvitse saada yhtä suurta painoarvoa ajattelussa. Yksilö voi esimerkiksi painottaa sekä paikallisia (lokaalisia) että ihmiskunnan ja ympäristön (globaaleja) etuja antamatta suurta painoarvoa esimerkiksi kansallisille kysymyksille. Luokittelu ego-, homo- ja ekosentrisiin arvoihin on sikäli hyödyllinen, että sen avulla voidaan tarkastella yksilöiden tai ryhmien arvopainotuksia ja ympäristökannanottojen takana olevaa pohjavirettä. Esimerkiksi ekososialistisissa näkemyksissä painottuvat homosentriset arvot. Syväekologisessa suuntauksessa taas ekosentriset arvot saavat suuremman painoarvon. Ekosentriseksi luonnehdittavassa arvojärjestelmässä homosentrisillä arvoilla ei välttämättä ole suurta painoarvoa. Esimerkki ekosentrisestä ympäristöajattelijasta on ihminen, joka ympäristön monimuotoisuuden turvaamiseksi on valmis ihmisen erityisaseman uhraamiseen. Tällainen arvomaailma on esimerkiksi Pentti Linkolalla. Usein ympäristömyönteiset kannanotot eivät kuitenkaan pohjaudu puhtaasti ekosentrismiin, vaan ne perustuvat esimerkiksi huoleen muista ihmisistä (homosentrismi) tai itsestä ja omasta perheestä (egosentrismi). Homosentrisesti ajatteleva ihminen on huolissaan ympäristökysymyksistä usein vain silloin, kun hän epäilee ympäristöongelmien haittaavan muita ihmisiä tai itseään. Hän voi olla huolestunut lasten leikkipaikkojen saastumisesta tai otsonikerroksen ohenemisesta aiheutuvista vaikutuksista ihmisten terveyteen. Egosentrisesti orientoitunutta ympäristötoimijaa on luonnehdittu siten, että hänellä oma ja perheen etu on keskiössä. Ympäristökysymyksiä ja -ongelmia hän pohtii sen perusteella, miten eri toimenpiteet vaikuttavat itseen ja kaikkein läheisimpiin ihmisiin ja aiheutuuko ympäristötoimista hänelle enemmän hyötyä kuin kuluja. Tyypillisesti ympäristöongelmista ollaankin huolestuneita juuri silloin, kun ne koskettavat itseä ja läheisimpiä ihmisiä. Tämä tiivistyy usein ”kun ei vain minun takapihalleni” -ajatteluun. Näköpiirin laajuuden perusteella voidaan erottaa universaalit arvot. Tällöin yksilöä, joka toimissaan ottaa huomioon oman, muiden ihmisten ja ympäristön edut, voisi kutsua universaaliksi ajattelijaksi. Universaali eroaa ekosentraalista siinä, että hän yrittää sovittaa eri tahojen intressejä. Mikkola, Teija (2003) Muuttuvat arvot ja uusi keskiluokka. Tutkimus arvojen mittaamisesta ja monitasoisuudesta. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia No. 241. Helsinki.
- DELFOI-VAIHEET Delfoi-metodi (engl. delphi method) kehitettiin Rand -yhtiössä Yhdysvalloissa 1950-luvulla alussa. Menetelmässä asiantuntijoiksi luokitellut henkilöt toimivat tulevan kehityksen "oraakkeleina". Klassisessa delfoissa manageri rakentaa ensi kierroksen kyselylomakkeen, johon asiantuntijapaneeli vastaa. Vastaukset luokitellaan toisella kierroksella kvartiileihin ja panelisteja pyydetään perustelemaan valintansa varsinkin jos se poikkeaa enemmistönäkemyksestä. Yhtä oikeaoppista Delfoi -tekniikkaa ei ole. Menetelmän kehittäjä Olaf Helmer korosti konsensusta prosessin päämääränä. Kukin asiantuntijajäsen kehittää ryhmän yhteistä ratkaisua eteenpäin, mutta pysyttäytyy kuitenkin yksilönä. Ryhmän jäsenet tarkistavat vaihe vaiheelta asemansa ja käsityksensä samalla kun ryhmäratkaisu kehittyy. Koko ajan he voivat tehdä tarpeellisiksi katsomiaan korjaus- ja muutosehdotuksia. Lopullinen tulos on kaikille tiedoksi saatettu sopimusratkaisu eli konsensus. Dynamo-paneeli on kuitenkin toisenlainen Delfoi. Siinä ei haeta konsensusta vaan näkemysten ja perustelujen moninaisuutta. Osmo Kuusi korostaa tunnetun menetelmäteoreetikon Murray Turoffin tavoin laadullista ja argumentatiivista Delfoi –prosessia (argumentative delphi), jossa konsensus on toissijaista sen rinnalla, että saadaan esiin toisistaan poikkeavia perusteltuja näkemyksiä tulevaisuuden mahdollisista kehityskuluista. Argumentoinnin keskeisyydestä johtuu, että tällöin suositaan suhteellisen pieniä asiantuntijapaneeleita, joiden jäsenmäärä on maksimissaankin korkeintaan muutaman kymmenen hengen suuruinen. Toisenlainen selkeästi kvantitatiivinen orientaatio on useissa saksalaisissa ja japanilaisissa teknologisissa forecasting –tutkimuksissa, joissa sovelletaan Delfoi –metodia. Niihin saattaa osallistua jopa tuhansia asiantuntijoita kerrallaan. Kvalitatiivinen keskustelu ei sen kokoisessa joukossa ole mahdollista. eDelfoi /ohjelmisto (www.edelphi.org) mahdollistaa molemmat lähestymistavat. Delfoi –tekniikan käyttö on nykyään muutenkin sangen joustavaa ja eklektistä. Professori Petri Tapio on pohtinut kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen metodologian liukuvaa rajaa. Kunkin tutkimuksen tarkoitus voi suhteellisen vapaasti välittyä ja vaikuttaa metodin toteutukseen, vaikka tietyt tunnusmerkit tekniikalta edellytetäänkin. Woudenbergin mukaan delfoi –menetelmällä on kolme tunnuspiirrettä: 1. asiantuntijan tunnistamattomuus (engl. anonymity ) 2. useamman kierroksen prosessi (engl. iteration ) 3. argumentointi ja palaute (engl. feedback ) Neljännen ilmeisen tunnuspiirteen muodostavat tutkimuksen prosessin suunnitteleva ja toteuttava manageri(sto) ja etenkin sen sisällöt tuottava 4. asiantuntijaryhmä (engl. panel ), jota vakiintuneen tavan mukaan Suomessakin nimitetään paneeliksi. Tunnusmerkkien mukainen Delfoi –prosessi voidaan jakaa kahdeksaan prosessivaiheeseen seuraavasti: 1. tutkimusongelman rajaus ja tutkimuksen tavoitteiden määrittely 2. suunnittelevan tutkijaryhmän kokoaminen tutkimuksen toteuttamista varten 3. varsinaisen asiantuntijapaneelin kokoaminen ja valinta 4. kyselylomakkeen rakentaminen, testaaminen ja korjaus ensimmäistä kyselykierrosta varten ja ensimmäinen kyselykierroksen toteuttaminen joko kirjallisena (tai atk-avusteisena) tai suullisena haastattelukyselynä 5. ensimmäisen kyselykierroksen vastausten analyysi 6. toisen kierroksen kyselylomakkeen rakentaminen, testaus, toteutus ja vastausten arviointi 7. mahdolliset lisäkierrokset, ja 8. raportointi tutkimuksen tuloksista Yllä oleva Delfoi -tutkimuksen vaiheistus on suuntaa antava. Dynamo-pilotissa käytetään kierroksetonta Delfoi-versiota, jota tunnetaan nimellä Real-Time Delphi (1). Sitä sovelletaan sovelletaan etenkin nopeissa tiedonkeruun ja kehittämistarpeen tilanteissa. Kriittisiä vaiheita siinäkin ovat yleensä asiantuntijaryhmän muodostaminen, eteneminen tutkimuksen toiselle kierrokselle ja loppuraportin laatiminen saadun argumentoinnin ja palautteen perusteella. Delfoi -menetelmästä ja sen käyttömahdollisuuksista lisää mm. Metodixin sisältöalueella Osmo Kuusen delfoi-artikkelissa ja sitä laajemmasta evoluutioartikkelista (1) Ks. Gordin, Ted, The Real-Time Delphi Method http://www.millennium-project.org/millennium/RTD-method.pdf . Delfoi-artikkeleita Osmo Kuusen Delfoi-artikkeli Metodievoluutiota verkossa-artikkeli eDelphi-tiekartta managerille
- Ks. https://docs.google.com/document/d/12nm6XHMnSnF68ri-STopEArey7g7BpR3olHWNE3i_xs/edit#heading=h.7cutkgdu1vwj
- eDELPHI-KEHITYS Ensimmäisessä teemassa on kyse paneelin toiminnan laadusta. Minimissään Delfoissa on kyse tiedonkeruusta, jossa manageritutkija kerää asiantuntijoiden perustellut käsitykset tarkasteltavassa ilmiöstä ilman, että panelistien kesken tapahtuu merkityksellistä vuorovaikutusta. Asteikon toisessa päässä on paneeli, jonka ymmärrys kehkeytyy Delfoi-prosessin aikana keskinäisissä dialogeissa ja trialogeissa, jolloin on perusteltua kuvata paneelia oppivaksi. Oppivan paneelin kehitysteema on menetelmäkehityksen kannalta kaikkein keskeisin. Toisena kehitysteemana on manageritaitojen moninaistaminen, kohdentaminen ja syventäminen (taitava manageri). Kyse ei ole vain yhdenlaisen profession kehittämisestä vaan erilaisista osaamisista erilaisissa tutkimus- ja kehittämistilanteissa. Perinteisesti ajatellaan, että tiedediskurssissa tarvitaan tiukkaa protokollaa, ja pragmaattisessa yhteisökehittämisessä vapausasteet saavat estoitta kasvaa. Teeman käsittelyssä lähdetään siitä, että tutkimus ja kehittäminen eivät ole saman asteikon vastapäissä vaan kummankin toiminnan ideaalit voivat esiintyä yhdessä. Tieteessä ihanne on tutkimuksenteon läpinäkyvyys, formaali dokumentointi ja testattavuus. Kehittämishankkeissa pyritään useimmiten parantamaan toimintaa, tavoitteiden asettelua, osallisuutta ja päätöksentekoa sekä tuottamaan tulevaisuustekoja (vaikuttavuus). Kolmas teema on ohjelmiston kehittäminen koukuttavaksi softaksi. Delfoi-kehittäjäyhteisön uniikki resurssi on eDelfoi-ohjelmisto (http://www.edelphi.org), joka syksyn mittaan siirtyy historiansa aikana kuudennelle isolle kehityssyklilleen. Syklin toisessa päässä on uudistunut ohjelmisto, joka toteuttaa monia kohdissa A-B kuvattuja kehityspotentiaaleja. Jo tämän syksyn aikana ohjelmisto muuttaa uuteen “kotiin” (uusi palvelin- ja infraympäristö) . Vuodenvaihteessa käynnistyvät “open source”-pohjaisesti maksulliset lisäarvopalvelut, joiden kautta tuleva ohjelmistotyö resursoidaan. Delfoi-yhteisö- ja opinto-käytössä ohjelmisto säilyy maksuttomana.
- eDelfoi-evoluutiota https://metodix.net/2014/11/26/edelfoi-metodievoluutiota-verkossa/
- VERSIOITA Techcast https://www.techcastglobal.com/ Real-Time Delphi http://www.realtimedelphi.com/ Policy Delphi (Murray Turoff) Argumentative Delphi (Osmo Kuusi) Disaggregative Policy Delphi (Petri Tapio) https://metodix.fi/2014/05/19/tapio-disaggregative-delphi/
- MONIKKOASTEIKKO
- MONIKKOASTEIKKO Ks. https://docs.google.com/document/d/12nm6XHMnSnF68ri-STopEArey7g7BpR3olHWNE3i_xs/edit#heading=h.7cutkgdu1vwj
- MONIKKOASTEIKKO
- MONIKKOASTEIKKO
- MUUTOSILMIÖIDEN TIETOKANTA Pilotissa tuotetaan muutosilmiön arviointiin ja analyysiin tarvittava geneerinen taulukko (tietokanta), jota voidaan käyttää laadullisessa ennakoinnissa (muutosvoimat-taulukko). Tietokannasta kehitetään jatkossa ohjelmallinen lisämoduuli eDelfoin yhteyteen.
- EDELPHI Modulaarista kehitystä
- Ks. Mallikirjeenvaihtoa https://docs.google.com/document/d/1aVNg4ZsaviCXbngwGchxMvsIUcdusb2Qlf-oq6CjB6o/edit#