Recommended
More Related Content
Similar to Xamk 2017-avaus
Similar to Xamk 2017-avaus (20)
More from Hannu Linturi
More from Hannu Linturi (20)
Xamk 2017-avaus
- 1. https://www.slideshare.net/oraakkeli/ Delfoi-paja 2.-3.2.2017 Antti Kauppi & Hannu Linturi & Jarkko Sanisalo Mamk-Delfoit
- 2. Tavoitteet • Osaat kuvata tulevaisuudentutkimuksen keskeiset käsitteet ja suuntaukset. • Osaat käyttää tulevaisuudentutkimuksen keskeisiä menetelmiä työelämän kehittämisessä. • Osaat hahmottaa ennakoinnin merkityksen oman toimialasi ja organisaatiosi kehittämisessä.
- 4. Ohjelma 2.2.2017 AIKA OHJELMA ÄÄNESSÄ 08.00-09.00 Avaus, orientaatio Kauppi & Sanisalo Orientaatio-Delfoin tarkastelu 09.00-11.30 Toimeksiantojen esittely ja tutkimusryhmien muodostaminen Toimeksiantajat ja tutkimusryhmät XAMK Moodle 11.30-12.30 Lounas 12.30-13.15 Tulevaisuuksientutkimuksen ja Delfoi- menetelmän perusteet Kuusi & Linturi 13.15-13.45 Case Team Future – Etelä-Savon yrityskenttä Sanisalo 13.45-14.15 eDelfoi-opastus Linturi & Sanisalo & Kauppi eDelfoi http:// edelfoi.fi 14.15-15.45 Delfoi-kyselyn työstäminen ja testaus Tutkimusryhmät 15.45-16.00 Yhteenveto ja päivän arviointi Kauppi & Sanisalo 16.00-17.00 Ohjausta optioajalla Kauppi & Sanisalo
- 5. Ohjelma 3.2.2017 AIKA OHJELMA ÄÄNESSÄ 08.00-10.00 Delfoi-kyselyjen esittely ja parantaminen Tutkimusryhmät 10.00-10.30 Asiantuntijapaneeli ja delfoi-tutkimuksen toteuttaminen Lähteenmäki 10.45-11.30 Tutkimusryhmien työskentelyä Tutkimusryhmät 11.30-12.30 Lounas 12.30-13.15 Tulevaisuuksien tutkiminen: Trendeistä draivereista ja signaaleista skenaarioihin Linturi 13.15-14.00 Case Dynamo – Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus Vepsäläinen 14.00-15.30 Delfoi-kyselyn työstäminen ja tutkimuksen suunnittelu Tutkimusryhmät 15.30-16.00 Yhteenveto, jatkosta sopiminen ja päivän arviointi Kauppi & Sanisalo
- 6. Koulutusta ohjaavat tulevaisuuksien tutkimuksen periaatteet • Tulevaisuudentutkimuksesta tulevaisuudentekemiseen • Anonyymisyys: parhaan argumentin lähtökohta • Iteratiivisuus: vaiheittaisuus, prosessi ja oppiminen • Asiantuntijuus: tiedolliset (kognitiiviset) näkökulmat • Asianosaisuus: (emotionaaliset) intressinäkökulmat • Argumenttien diversiteetistä tulevaisuuksien moneuteen
- 8. PESTE Apumenetelmä, jolla selvitetään ilmiön tai organisaation poliittista, ekonomista, sosiaalista, teknologista ja ekologista tilaa ja tulevaisuutta. Monitoroituja muutosvoimia voidaan hyödyntää eri tavoin esim. yhteiskunnallisia skenaarioita laadittaessa ne voivat toimia tulevaisuustaulukon muuttujina tai taustamateriaalina organisaation laatiessa skenaarioita toiminnalleen. Muutosvoimia avataan tarkoitukseen sopivalla tavalla, kuten esimerkiksi: • Poliittisia: lainsäädännön rajoitukset, kansainväliset sopimukset, rikollisuus, yhdentyminen esim. EU, tutkimus-, kehittämis-, alue-, matkailu-, yms. politiikka; • Ekonomisia: maailman, Euroopan, alueen talouskehitys, talouskriisit ja lamat, kilpailurajoitukset, julkinen rahoitus ja tuet, ostovoima; • Sosiaalisia: arvot, kulutuskäyttäytyminen, ikärakenne, muuttoliike, syntyvyys • Teknologisia: informaatio- ja tietoliikenne, bio-, nano-, energiateknologiat, verkkokauppa, virtuaalimaailma; ja • Ekologisia: kasvihuoneilmiö, ilmaston muutos, saastuminen, jäteongelmat, liikarakentaminen, ympäristötietoisuus, infrastruktuurin muutos.
- 9. NYKYHETKI Kaikki mitä voimme kuvitella (science fiction, myytit, sadut, tarinat, unet, jne.) Kaikki mikä on mahdollista (rajoina mm. luonnonlait jne.) Kaikki mikä on todennäköistä Toivottavat asiatVältettävät asiatNeutraalit asiat Kaikki sellainen, mikä on olemassa, mutta mitä emme osaa kuvitella. Mahdolliset ja todennäköiset tulevaisuudet (Rubin)
- 10. ç Tulevaisuusvoimia ∞ ≠ ≈ ILMIÖ TILANNE TRENDI HEIKKO SIGNAALI DRIVER ≥ MEGA- TRENDI ➔ é ê ë ì í î ç
- 11. Tulevaisuuksien tutkimuksen käsitteitä • Trendi – havaittava, tunnistettava ja mitattava suuntaus, kehityssuunta tai muutoksen kaava • Driver (Ajuri) – toimintaympäristöstä ja toimialan sisältä nousevat ja vahvistuvat/heikkenevät muutosvoimat • Heikko signaali – yksittäinen ilmiö tai tapahtuma, tai toisiinsa liittyvien erillisten ilmiöiden tai tapahtumien joukko, joka ei välttämättä tapahtuessaan vaikuta tärkeältä tai ole laaja, mutta jolla on tulevaisuuden muodostumisen kannalta tärkeä tai jopa ratkaiseva merkitys • Villi kortti – yllättävästi ilmaantuva muutostekijä, joka muuttaa tapahtumisen kehityskulun epävarmaksi • Musta joutsen – erittäin epätodennäköinen tapahtuma, jolla on kolme luonteenomaista piirrettä: se ei ole ennustettava, sillä on valtava vaikutus ja osaamme kehitellä sille jälkikäteen selityksen
- 12. Tutkimusryhmien toiminnan käynnistäminen • Jäsentävä keskustelu toimeksiantoon ja tutkimuskohteeseen liittyen – Millainen on tutkimuskohde ja mikä on sen tulevaisuuden kannalta tärkeää? – Millaisia voisivat olla tutkimuksen teemat/tutkimuskysymykset? – Miten tutkimuskohde linkittyy toiminnan kehittämiseen? • Tutkimusryhmän järjestäytyminen – Millaisia osaamisia tutkimusryhmän jäsenillä on tutkimuskohteeseen liittyen? Millaista osaamista tarvittaisiin näiden lisäksi? – Kuka toimii tutkimusryhmän delfoi-managerina ja mitä muita rooleja ryhmän jäsenillä on?
- 13. Tutkimuksen käynnistäminen • Tutkimuskohteen määrittäminen – Teemat – Tutkimuskysymykset – Tulevaisuusväittämät • eDelfoi-ympäristön testaus – Paneelin perustaminen tutkimusryhmälle – Ensimmäisten tutkimuskysymysten / tulevaisuusväitteiden vieminen eDelfoi-ympäristöön – Muiden ryhmäläisten kutsuminen panelisteiksi – Kutsun lähettäminen muille ryhmäläisille
- 14. Tutkimuksen suunnittelu • Tutkimuskysymykset / tulevaisuusväitteet ja niiden vieminen verkkoon – Millainen on hyvä väite / teesi? – Väitteiden / teesien taustalla olevan ajattelun avaaminen – Kommenttien merkitys tutkimuksen tuloksellisuudelle • Tarvittavan asiantuntijuuden määrittäminen – Panelistit – Asiantuntijamatriisi • Paneelin toiminnan suunnittelu – Panelistien motivointi ja sitouttaminen – Yhteydenpito panelisteihin prosessin edetessä
- 15. Tutkimuksen tekeminen • Varsinaisen tutkimuksen suunnittelu – Kokemukset ja palautteet menetelmätestauksesta – Toimeksiantajan näkemykset kyselyn tulosten hyödyntämisestä – Paneeliin tarvittavan asiantuntemuksen (asiantuntijamatriisi) määrittely ja panelistien valinta – Testauksessa käytetyn kyselyn täydentäminen ja parantaminen • Varsinaisen tutkimuksen toteutus – Kyselyn viimeistely edelfoi-ympäristöön – Kyselyn toteuttaminen aidoilla panelisteilla – Tulosten analyysi ja johtopäätösten teko – Raportin laatiminen ja esittely toimeksiantajille • Valmiina 31.3. lähipäivään – Raporttiluonnos 28.3.2017 mennessä opettajille – PowerPoint-esitysluonnos lähipäivässä 31.3.2017 • Optiopajat (mahdollisuus tukeen ja ohjaukseen) – 4.3.2017 ja 24.-25.3.2017
- 16. Futures are
- 17. AIKA E = ennakointi S = skenaariot kriittinen epävarmuus ennustettavat tapahtumat 5 v. 10 v. E S 15 v. 20 v. Trendit Monitorointi Megatrendit Driverit Heikot signaalit Ennakoinnista skenarointiin 1 tulevaisuuskuvat
- 18. Tulevaisuusorientaatiot Roberto Poli (Unesco) asemoi kolme erilaista tulevaisuudentutkimuksen (futures studies) tulevaisuusorientaatiota: 1. Forecast on tilastollisten menetelmien perusteella tapahtuvaa trendien jatkuvuuden arviointia (aikasarjojen jatkamista). 2. Foresight on mahdollisten tulevaisuuksien (esim. skenaarioiden) analyyttistä tutkimista (exploration). 3. Anticipation (antisipaatio, ennakkoaavistus, -toimenpide) on prosessi, joka käyttää tulevaisuutta nykyisyydessä. Siinä on kaksi osaa (1) eteenpäin katsova prosessi, ja (2) tämän prosessin tulosten hyödyntäminen tämän päivän toiminnassa. Ennakoiva käyttäytyminen on malli-perustaista. Mallit voivat olla systeemille ulkoisia tai sisäisiä. Sisäiset ovat kiinnostavimpia, koska niissä malli on osa toimivaa systeemiä oli se sitten ihminen, organisaatio tai yhteiskunta. Antisipaatio-teorian mukaan ennakoiva käyttäytyminen on ihmiselle keskeisempää kuin reaktiivinen. Mika Mannermaa (1991) on käyttänyt antisipaation tavoin termiä evolutionaarinen tulevaisuudentutkimus, jonka nykytieteilijöistä vahvimmin on omaksunut toinen Mika eli Pantzar “Suunnittelu ’kolonialisoi’ tulevaisuuden!” (Polo, Miller) - by Antti Hautamäki http://www.anthauta.blogspot.fi/
- 19. … on tulevaisuuksientutkimuksen soveltavaa toimintaa (praxista) päätöksenteon tueksi. • Ennakointiprojekteissa pyritään löytämään tulevaisuuksientutkimuksen menetelmiä soveltamalla toimijalle (alue, organisaatio, yritys) yhteinen päämäärä (visio) ja strategia (keinot, taktiikat, toimenpiteet, välitavoitteet) • Ennakoinnin aikaperspektiivi on 2-5 v; tulevaisuuksientutkimuksessa 5-50 vuotta tai jopa enemmän. • Ennakoiva lähestymistapa paras silloin, kun painopiste asetetaan tulevaisuuteen, joka ei ole nykyhetkestä ajallisesti kovin kaukana ja jossa kuvattavaan tilanteeseen ei ole vaikuttamassa kovin paljon erilaisia muuttujia. • Välineellinen ajattelu — tulevaisuuksientutkimuksen avulla pyritään löytämään työkaluja tulevaisuuden muokkaamiseksi ja oman toiminnan suuntaamiseksi. – aikasarjat – matemaattinen mallintaminen – trendiennakointi, BAU, ym. Ennakoiva lähestymistapa eli foresight
- 20. Antisipaatioteorian kulmakivet Antisipaatio-teorian kolme kulmakiveä ovat Riedel Millerin mukaan: 1. Kyky tuottaa kertomuksia (narrative capacity) 2. Yhteisöäly (collective intelligence) 3. Kyky asettaa asioita uusiin puitteisiin ja konteksteihin (capacity to reframe) Toimivaan tulevaisuuskarttaan voi sijoittaa havaintoja, joiden pohjalta on mahdollista – mielellään yhteisöalyä käyttäen – tuottaa (monia) tulevaisuustarinoita (tulevaisuusväitteitä), jotka asettavat asioita, ilmöitä ja toimijoita uusiin puitteisiin ja konteksteihin. Antisipaatio on Millerin kuvaamana antisuunnittelua ja improvisaatiota. Ks. http://www.projectanticipation.org/ !
- 23. AIKA E = ennakointi S = skenaariot kriittinen epävarmuus ennustettavat tapahtumat 5 v. 10 v. E S 15 v. 20 v. Trendit Monitorointi Megatrendit Driverit Heikot signaalit Ennakoinnista skenarointiin 2 BAU KAT MUU ENT tulevaisuuskuvat
- 24. Tulevaisuusreagointi TULEVAISUUSASENTEET TULEVAISUUSKUVAT STRATEGIAT Passiivinen Puuttuvat Virran vietävänä Reaktiivinen eli sopeutuva BAU Sopeuttavat Preaktiivinen eli ennakoiva Perustuvat trendeille Ennaltaehkäisevät Proaktiivinen eli luova Yllättävät vaihtoehdot Innovatiiviset
- 28. DELFOI
- 29. Tiekartta Barometrista opetussuunnitelmiin ja takaisin 2030 Kaukotulevavaisuus, jolloin vuonna 2016 koulutiensä alkavat oppilaat pääsevät soveltamaan oppimaansa. 2016 Uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan esi- ja perusopetuksessa sekä lukioissa. 2009 Opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja oppimisen tulevaisuuden barometri käynnistetään. OPS ALKU MAALI
- 30. Mitä, miksi ja miten? Argumentteja haluttavan ja mahdollisen tulevaisuuden puolesta 01Katsotaan riittävän kauas jotta intressien vaikutus laimenee 02Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia (laadullinen ennakointi) 03Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita kukaan ei kerro haluavansa 04Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja vipuvaikutuksia 05Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien markkinoita 06Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat, vanhemmat, koulut, kunnat) 07Delfoi-metodi: asiantuntijuus, asianosaisuus, anonyymisyys ja iteratiivisuus 08eDelfoi-työkalu: internet (pääsy, saavutettavuus), reaali-aikaisuus (kohtaaminen, dialogi), kumulatiivisuus (aikasarja, paneelit) 09Toimintaperiaatteiksi ”open source”, ”open data” ja ”open argument”
- 32. eDELFOI
- 33. ULKOISTETTU OPETUS ”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.” Selite Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt. 2010Tulevaisuusteesi (Delfoi)
- 34. Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030 2010Kiistakysymys
- 35. Puolesta Vastaan Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tavoitteet. Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita". Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva! En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa! Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja- oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita. Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt större samhälleliga problem. 2010Argumentaatio
- 38. Teesien kolmijako Teesien tilat KIISTA ▪ Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta tärkeässä asiassa usein tunnepitoiseksi kiistakysymykseksi. DIALOGI ▪ Käsitykset tulevasta kehi- tyksestä jakautuvat moniksi näkökulmiksi ja tulevaisuus- poluiksi, jotka on mahdollis- ta ja tarpeen ottaa yhteiseen keskusteluun. RATKAISU ▪ Panelistit ovat tulevaisuus- väitteestä suhteellisen yksimielisiä. Pääkysymyk- seksi muodostuukin se, milloin ja miten muutos tapahtuu. 2011
- 39. TEESI- ARVIOINTI MUOTO 1 MUOTO 2 MUOTO 3 MUOTO 4 MUOTO 5 MUOTO 6 MUOTO 7 SISÄLTÖ 7 --- ei sisällä väitettä +++ tunteita herättävä teesi -- tulkinnan varainen +++ tunteita herättävä teesi - tulkinnallinen kaksoisväite +++ tunteita herättävä teesi +- selite dominoi teesiä +++ tunteita herättävä teesi + vakioidut käsitteet +++ tunteita herättävä teesi ++ indikatiivi- väite +++ tunteita herättävä teesi +++ yhden lauseen väite +++ tunteita herättävä teesi SISÄLTÖ 6 --- ei sisällä väitettä ++ paradig- maattinen teesi -- tulkinnan varainen ++ paradig- maattinen teesi - tulkinnallinen kaksoisväite ++ paradig- maattinen teesi +- selite dominoi teesiä ++ paradig- maattinen teesi + vakioidut käsitteet ++ paradig- maattinen teesi ++ indikatiivi- väite ++ paradig- maattinen teesi +++ yhden lauseen väite ++ paradig- maattinen teesi SISÄLTÖ 5 --- ei sisällä väitettä + asiantuntijoita jakava väite -- tulkinnan varainen + asiantuntijoita jakava väite - tulkinnallinen kaksoisväite + asiantuntijoita jakava väite +- selite dominoi teesiä + asiantuntijoita jakava väite + vakioidut käsitteet + asiantuntijoita jakava väite ++ indikatiivi- väite + asiantuntijoita jakava väite +++ yhden lauseen väite + asiantuntijoita jakava väite SISÄLTÖ 4 --- ei sisällä väitettä +- t-horisontti puuttuu -- tulkinnan varainen +- t-horisontti puuttuu - tulkinnallinen kaksoisväite +- t-horisontti puuttuu +- selite dominoi teesiä +- t-horisontti puuttuu + vakioidut käsitteet +- t-horisontti puuttuu ++ indikatiivi- väite +- t-horisontti puuttuu +++ yhden lauseen väite +- t-horisontti puuttuu SISÄLTÖ 3 --- ei sisällä väitettä - väite ei osu ilmiön ytimeen -- tulkinnan varainen - väite ei osu ilmiön ytimeen - tulkinnallinen kaksoisväite - väite ei osu ilmiön ytimeen +- selite dominoi teesiä - väite ei osu ilmiön ytimeen + vakioidut käsitteet - väite ei osu ilmiön ytimeen ++ indikatiivi- väite - väite ei osu ilmiön ytimeen +++ yhden lauseen väite - väite ei osu ilmiön ytimeen SISÄLTÖ 2 --- ei sisällä väitettä -- väite ei erottele -- tulkinnan varainen -- väite ei erottele - tulkinnallinen kaksoisväite -- väite ei erottele +- selite dominoi teesiä -- väite ei erottele + vakioidut käsitteet -- väite ei erottele ++ indikatiivi- väite -- väite ei erottele +++ yhden lauseen väite -- väite ei erottele SISÄLTÖ 1 --- ei sisällä väitettä --- ei selkeää sisältöä -- tulkinnan varainen --- ei selkeää sisältöä - tulkinnallinen kaksoisväite --- ei selkeää sisältöä +- selite dominoi teesiä --- ei selkeää sisältöä + vakioidut käsitteet --- ei selkeää sisältöä ++ indikatiivi- väite --- ei selkeää sisältöä +++ yhden lauseen väite --- ei selkeää sisältöä TEESIKRITEERISTÖ
- 40. Asiantuntijamatriisi: case työnohjaus asiantuntijuus - intressi TUTKIMUS TYÖ- HALLINTO TALOUS- JA TYÖELÄMÄ YHTEIS- KUNTA (POLITIIKKA) VALTIO KUNTA X X TYÖNANTAJA X TYÖNHAKIJA Vastaajana yrittäjä, joka on myös aktiivinen kunnallispoliitikko.
- 41. Mitä tehtäis? eDelfoi 1. Kysely: 3-9 tulevaisuusväitetta tai muuta kysymystä (testaus, kohennus) 2. Paneeli: asiantuntijamatriisin luominen 3. Panelistien valinta: sisä- ja ulkopaneeli 4. eDelfoi-operaatiot 5. Managerointi: panelistien kutsu, motivointi ja informointi 6. Analyysit ja raportit Skenaario 1. Lopputilat vuonna 2030 2. Alkutilanne 2016: typologiat ja määrät 3. Elämänpolun virtanpylväät: koti, koulu, tuki, työ 4. Peste/Steep tms 5. Tulevaisuustaulukointi/vaihtoehtona hyppäys Delfoi-metodiin 6. Skenaariot 7. Skenaarioiden kirjoittaminen 8. Skenaarioiden testaus: eDelfoi
- 42. SKENAARIOT
- 44. Jokin tulevaisuudentila oletetaan toteutuneeksi ja sitten lähdetään hahmottamaan loogista ja johdonmukaista polkua siitä takaisinpäin kohti nykyhetkeä. Päämääränä on selvittää sitä, millaisia mahdollisia vaikutuksia eri tapahtumakäänteillä ja päätöksillä on kelaamalla tapahtumia ja niiden suoria seuraamuksia auki. • Ennakoivat eli tulevaisuudesta nykyhetkeen suuntautuvat skenaariot • Tavoitteena tarkastella käsityksiä todennäköisimpinä pidettyjen tapahtumakulkujen seuraamuksista ja niiden aiheuttamista (sivu)vaikutuksista sekä niistä päätöksenteon ketjuista, joiden avulla määrättyyn tulevaisuudentilaan voidaan päätyä. • Tutkimuskysymys: millaisten toimintojen, päätösten ja yhteisvaikutusten tuotoksena skenaariossa kuvailtuun lopputulokseen päädytään (normatiivisuus). Induktiivinen skenaariotyö (backcasting)
- 45. Arvioidaan ilmiöiden, tapahtumien/heikkojen signaalien seuraamuksia, vaikutuksia seuraaviin päätöksiin, yllättäviä yhteisvaikutuksia ja tulevaisuusvaikutuksia : • Tavoitteena mahdollisimman todennäköisten vaihtoehtojen löytäminen • Tutkiva eli eksploratiivinen skenaariomenetelmä • Tutkimuskysymys: kuvaillaan objektiivisesti keskenään erilaisia todennäköisiä tulevaisuuksia, joihin yhteiskunnassa tai organisaatiossa nykyhetkellä vallitsevat tilanteet, käytettävissä olevat resurssit ja ulkoiset edellytykset antavat mahdollisuuksia. Deduktiivinen skenaariotyö
- 46. Analyyttinen lähestymistapa • ”Perinteinen” tulevaisuuksientutkimus: tutkitaan mahdollisia, todennäköisiä, ehdollisesti mahdollisia, toivottavia ja pelottavia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja kehitetään työkaluja tulevaisuuden muokkaamiseksi ja oman toiminnan suuntaamiseksi jollain määrätyllä aikavälillä • Normatiivisen näkökulman lisäksi välineellinen ja metodin ajattelu, jossa annetaan tilaa prosessiin osallistuvien määrittää tulevaisuutta
- 47. • Päämääränä on kyseenalaistaa, ja tutkia niitä oletuksia ja alkuasetelmia, joista tulevaisuutta lähdetään hahmottamaan • Painotus ei ole ennusteiden tai skenaarioiden laatimisessa • Painotus on ihmisten osallistumisessa: motivaatio ja aktivoiminen sosiaaliseen toimintaan • Kriittinen tulevaisuuksientutkimus on tulevaisuutta koskevien oletusten, hypoteesien ja paradigmojen vertailevaa analyysiä, jonka tarkoituksena problematisoida vallitsevat tulevaisuudenkuvat. • Pyrkii paljastamaan ne syvään juurtuneet asenteet, järjestelmät (systeemit) ja valtasuhteet, jotka vaikuttavat päätöksentekoon ja valintoihin. • Menetelminä Causal Layered Analysis (CLA), Storytelling jne. Kriittinen lähestymistapa
- 48. • Tulevaisuus muodostuu erilaisista vaihtoehdoista. • Selvitetään osapuolten erilaiset arvot, traditiot ja kulttuuriset käytännöt. • Tärkeintä ei ole ennusteiden laatiminen vaan näkemys à totuus on siten aina suhteellista. • Menetelmät hermeneuttisia (ymmärtävän tiedekäsityksen pohjalta kehitettyjä) • Tärkeää päämäärän asettelu • Selvitetään erilaisten kulttuuristen tai sosiaalisten tekijöiden vaikutusta päätöksentekoon ja sitä kautta toteutuvaan tulevaisuuteen. Kulttuurinen (tulkitseva) lähestymistapa
- 49. ILMIÖ TILA 1 TILA 2 TILA 3 TILA 4 1. Toiminta- ympäristö Mediayhteiskunta Tiukentuva talous Turvallisuus- yhteiskunta Vuorovaikutus- yhteiskunta 2. Median tehtävä Tiedotus Valistus Kasvatus Mallinnus 3. Median ajuri (driver) Talous (tehokkuus, tuottavuus) Teknologia (digitaalisuus, robotiikka) Sosiaalinen struktuuri (jakaminen) Arvot (merkitys- orientaatio) 4. Koulutus- järjestelmä Kilpailukoulu Tutkintokoulu Autonomiakoulu Oppimiskeskus 5. Koulutuksen mediamarkkina Jenkkimarkkina Kotimaiset mediat “Pedanet” “Edunet” 6. MKS:n suhde systeemiin Paikkaa (puutteita) Täydentää (tarjontaa) Vaihtoehtoistaa Kyseenalaistaa 7. MKS:n pääsponsori Valtio, EU Kunta/maakunta Järjestö/omistaja Asiakas/yritys TULEVAISUUSTAULUKKO A (MEDIA)
- 52. MAHDOLLISIA • objektiivisesti siten, että asioiden kehitys ja tapahtumajärjestys ovat uskottavia ja perustuvat tällä hetkellä käytettävissä olevaan viimeisimpään tietoon; • psykologisesti siten, että toimijoiden valinnat ovat ymmärrettäviä ja selitettävissä sekä heidän henkilöhistoriansa että yleisten käyttäytymistä koskevien teorioiden avulla. LOOGISIA • Tapahtumat voidaan selittää myös johdonmukaisesti syyn ja seurauksen lain avulla. SOSIAALISESTI USKOTTAVIA • Jotta ne voisivat tapahtua, skenaariot sisältävät täsmälliset kuvaukset välttämättömistä toimista ja toimijoista, valinnoista, taustoista, asioiden välisistä suhteista ja käytettävissä olevista resursseista. Oletukset inhimillisestä käyttäytymisestä ja valinnoista voidaan selittää myös kulttuuristen tekijöiden kuten arvojen, asenteiden, traditioiden ja historian avulla. MIELENKIINTOISIA • Skenaariot sisältävät kaikki joitain täysin uusia näkökulmia; • Ne toimivat hyvinä työkaluina päätöksenteossa. Hyvän skenaarion ominaisuudet 1
- 53. • tukee strategista ajattelua ja päätöksentekoa organisaatiossa; • auttaa välttämään yhden (vaihtoehdottoman) ennusteen harhaa; • auttaa muokkaamaan strategiasta joustavamman ja älykkäämmän; • tehostaa ja rohkaisee luovaa ajattelua ja toimintaa organisaatiossa; • valmistaa organisaatioita yllätysten varalle; • luo pohjaa epäjatkuvuuksien havaitsemiseksi ajoissa; • tuo esiin ns. heikot signaalit ja muutosta ennakoivat vihjeet; • auttaa jäljittämään organisaation toimintaan vaikuttavat avainmuuttujat, ja • tuo näkyviin ns. hiljaista tietoa. Hyvä skenaarion ominaisuuksia 2
- 54. Skenaariot eivät ole • Ennusteita • Epäselviä utopioita • Epäloogisia kuvauksia • Variointia yksittäisen trendin ympärillä • Epäolennaisiin yksityis- kohtiin pureutuvia • Strategiset peruskysymykset ohittavia • Pelkkiä ajatusleikkejä Skenaariot ovat • Perusteltuja tarinoita tulevaisuudesta • Selkeitä ja johdonmukaisia • Sisäisesti loogisia • Keskenään erilaisia • Olennaisia asioita käsitteleviä • Strategisiin peruskysymyksiin liittyviä • Haastavia ja mielekkäitä kuvauksia tulevaisuudesta
- 55. KAUKOTULEVAISUUS
- 59. 1. Oppimisen tulevaisuus 2030: perusopetus ja lukio • Linturi, Hannu & Rubin, Anita (2011) Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. ISBN 978-952-249-060-5. TuY http://ffrc.utu.fi/julkaisut/tutu-sarja/. • Linturi, Hannu, Rubin, Anita, Airaksinen, Tiina (2012) Lukion tulevaisuus, Toinen koulu, toinen maailma. ISSN-L 2242-1297 (Otavan Opiston Osuuskunta), ISSN 2242-1297 (verkkojulkaisu) http://www.oph.fi/julkaisut/2011/ lukion_tulevaisuus_2030. • Barometriympäristö http://www.ebarometri.fi • eDelfoi http://edelfoi.fi • Oppimisen tulevaisuus 2030 https://edelfoi.fi/oppimisen-tulevaisuus-2030 • Futura 3/2014 (Futura 2/2015) ks. http://www.tutuseura.fi/ • Google + https://plus.google.com/u/1/communities/114237887240873085448?cfem=1 • Facebook https://www.facebook.com/groups/oppimisentulevaisuus/ 2. Ammatillinen koulutus ja työelämä • Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaamisalueet http://www.osaavaopettaja.fi ja http:// www.edelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja/ (Paaso, Oamk) • Koulun johtaminen ja toimintakulttuuri http://www.kaikkialla.fi/2013/09/20/johtajuudella-toimintakulttuurin-muutokseen/ • Ammattikasvatuksen aikakauskirja 3/2013: Verkko-oppiminen ja uudet oppimisympäristöt http://www.okka-saatio.com/ aikakauskirja/arkisto.php?nro=2013-3 • Tyyne – työelämä oppimisympäristönä http://www.uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1508/1432 3. Autenttiset ympäristöt • Metodix http://www.metodix.com (Internetix Campus) • Kalvot http://www.slideshare.net/oraakkeli • Tulevaisuuden tutkimuskeskus http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/Sivut/home.aspx • TVA http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tva/Sivut/home.aspx • Tulevaisuuden tutkimuksen seura http://www.tutuseura.fi • Tulevaisuusvaliokunta http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-tuv01/index.htx Tulevaisuuksientutkimus ja oppiminen