2. TIME 2022 2028 20322017
driving force
weak signal
IDEAS, GOALS, MINDSET,...
megatrend
wild card
OBSERVATIONS,ACTIVITY,...
trend
CULTURENATURE
EXOSOMATIC
INFORMATION
FLOW?
FUTURIBLESSCENARIOS
force (driver)?
black swan
5. RAKENNEMUUTOSALAT
Miten tunnistetaan rakennemuutosriskit ja
varaudutaan muutokseen?
Miten tuetaan “positiivista” alakohtaista
rakennemuutosta?
Esim. graafinen teollisuus, vähittäiskauppa,
tuotantoteollisuus, julkinen hallinto
KASVUALAT
Miten tunnistaa varhaisessa vaiheessa
kehittyvät osaamisen ekosysteemit?
Mitä erityisiä osaamistarpeita (kvalifikaatiot)
kasvualoilla?
Esim. digitaalisten palveluiden tuottajat,
biotalous
AURINGONLASKUN ALAT
Alojen uudistamisedellytykset?
Miten osaamisen kehittämisellä voitaisiin
vaikuttaa uudistumiseen?
Esim. käsityöalat, toimistotyö
HITAAN MUUTOKSEN ALAT
Miten luodaan TKI-toiminnan ja osaamisen
kehittämisellä edellytyksiä alojen tuottavuuden
kasvulle (digitalisaatio)?
Esim. parturi
Työpaikkojen ennakoitu kehitys
Rakenteiset muutokset (toimiala, klusteri, yritys-, koulutus- ja osaamisrakenne)
11. LÄHTÖKOHTANA ANTISIPAATIOAJATTELU
Roberto Poli (Unesco) asemoi kolme erilaista tulevaisuudentutkimuksen (futures
studies) tulevaisuusorientaatiota:
1. Forecast on tilastollisten menetelmien perusteella tapahtuvaa trendien
jatkuvuuden arviointia (aikasarjojen jatkamista).
2. Foresight on mahdollisten tulevaisuuksien (esim. skenaarioiden) analyyttistä
tutkimista (exploration).
3. Anticipation (antisipaatio, ennakkoaavistus, -toimenpide) on prosessi, joka
käyttää tulevaisuutta nykyisyydessä. Siinä on kaksi osaa (1) eteenpäin katsova
prosessi, ja (2) tämän prosessin tulosten hyödyntäminen tämän päivän
toiminnassa.
Ennakoiva käyttäytyminen on malli-perustaista. Mallit voivat olla systeemille
ulkoisia tai sisäisiä. Sisäiset ovat sikäli kiinnostavimpia, että niissä malli on osa
toimivaa systeemiä, oli se sitten ihminen, organisaatio tai yhteiskunta. Antisipaatio-
ajattelun mukaan ennakoiva käyttäytyminen on ihmiselle keskeisempää kuin
reaktiivinen.
- by Antti Hautamäki http://www.anthauta.blogspot.fi/
12. ANTISIPAATIOTEORIA
Antisipaatio-teorian kolme kulmakiveä ovat Riedel Millerin mukaan:
1. Kyky tuottaa kertomuksia (narrative capacity)
2. Yhteisöäly (collective intelligence)
3. Kyky asettaa asioita uusiin puitteisiin ja konteksteihin (capacity to
reframe)
Toimivaan tulevaisuuskarttaan voi sijoittaa havaintoja, joiden pohjalta on
mahdollista yhteisöalyä käyttäen tuottaa tulevaisuustarinoita, jotka
asettavat asioita, ilmiöitä ja toimijoita uusiin puitteisiin ja konteksteihin.
Malli/systeemiajattelu, Delfoi ja SSM !
Ks. http://www.projectanticipation.org/ !
13. Oppimisen tulevaisuus 2030
Argumentteja todennäköisen, haluttavan ja mahdollisen tulevaisuuden
puolesta
01Katsotaan riittävän kauas jotta
intressien vaikutus laimenee
02Nuuskitaan käännepisteitä ja
paradigmamurroksia (laadullinen
ennakointi)
03Tähyillään ajopuita, liukumia ja
valumisia käytäntöihin, joita kukaan
ei kerro haluavansa
04Etsitään systeemisiä malleja,
vuorovaikutuksia, relaatioita ja
vipuvaikutuksia
05Lietsotaan, laajennetaan ja
ylläpidetään argumenttien
markkinoita
06Käynnistetään dialogeja ja
osallistetaan toimijoita (oppijat,
vanhemmat, koulut, kunnat)
07Delfoi-metodi: asiantuntijuus,
asianosaisuus, anonyymisyys ja
iteratiivisuus
08eDelfoi-työkalu: internet (pääsy,
saavutettavuus), reaali-aikaisuus
(kohtaaminen, dialogi),
kumulatiivisuus (aikasarja,
paneelit)
09Toimintaperiaatteiksi ”open source”,
”open data” ja ”open argument”
14. ULKOISTETTU OPETUS
”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset
keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan
osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”
Selite
Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on
purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja -
organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat
tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen
laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että
pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.
2010Tulevaisuusteesi (Delfoi)
17. Teesien kolmijako
Teesien tilat
KIISTA
▪ Näkemykset ja argumentit
tulevasta kehityksestä
polarisoituvat oppimisen
kannalta tärkeässä asiassa
usein tunnepitoiseksi
kiistakysymykseksi.
DIALOGI
▪ Käsitykset tulevasta
kehityksestä jakautuvat
moniksi näkökulmiksi ja
tulevaisuuspoluiksi, jotka on
mahdollista ja tarpeen ottaa
yhteiseen keskusteluun.
RATKAISU
▪ Panelistit ovat
tulevaisuusväitteestä
suhteellisen yksimielisiä.
Pääkysymykseksi
muodostuukin se, milloin ja
miten muutos tapahtuu.
2011
18. Puolesta Vastaan
Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset
ratkaisevat. Huonot palveluntuottajat karsiutuvat
ja opetuksen ostajat määrittelevät tavoitteet.
Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa.
Pieni koululainen tarvitsee oman ja pysyvän
opettajan, joka voi rauhassa keskittyä
kasvatukseen ja opetukseen vailla
"suorituspaineita".
Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea
sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille
kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai
yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat
ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva!
En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on
esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto
menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää
olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei
yritystoimintaa!
Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski
opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-
oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta
ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa
oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella
rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.
Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket
ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig
grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida
mest. Finlands befolkning skulle än mera
koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen
samt några få andra större orter ! Icke önskvärt -
skulle medföra betydligt större samhälleliga
problem.
Argumentaatio
24. DELFOI-MENETELMÄ
”Delfoi-tekniikkaa voi luonnehtia ryhmän kommunikaatioprosessin strukturointimenetelmäksi,
jonka tarkoituksena on auttaa yksilöiden muodostamaa ryhmää kokonaisuutena käsittelemään
mutkikasta ongelmaa”.
1. Delfoi-menetelmällä on kolme keskeistä piirrettä: panelistien tunnistamattomuus eli anonymiteetti,
argumenttien iteraatio ja kaksi tai useampia palautekierroksia (huom. Real-Time Delphi).
2. Menetelmään kuuluu että ...
• asiantuntijat voivat vapaasti muuttaa kannanottojaan (usein asiantuntijan on vaikea luopua
kannanotostaan, jos se on tehty julkisesti),
• voimakkaat mielipidejohtajat eivät voi vaikuttaa asiantuntijaryhmän yleiseen mielipiteen
muodostukseen,
• uusia ideoita voisivat esittää myös sellaiset asiantuntijat, joilla ei ole korkeaa statusta
organisaatiossa, ja
• hyviä ideoita voidaan koota yhteiseen käsittelyyn mahdollisimman monipuolisesti monen
erilaisen asiantuntijan toimesta
1. Metodi on hyödyllinen mm.
– julkisen instituution toimintaympäristöä
– normatiivisten ts. hallinnollisten tavoitteiden ja toimintaohjelmien muotoilua,
– potentiaalisen toimintaohjelman löytämistä,
25. DELFOI-VAIHEET
1. tutkimusongelman rajaus ja tutkimuksen tavoitteiden määrittely
2. suunnittelevan tutkijaryhmän kokoaminen tutkimuksen toteuttamista varten
3. varsinaisen asiantuntijapaneelin kokoaminen ja valinta
4. kyselylomakkeen rakentaminen, testaaminen ja korjaus ensimmäistä kyselykierrosta varten
5. ensimmäinen kyselykierros joko kirjallisena (tai atk-avusteisena) tai suullisena
haastattelukyselynä
6. ensimmäisen kyselykierroksen vastausten analyysi
7. toisen kierroksen kyselylomakkeen rakentaminen ja mahdollinen testaus
8. toisen kyselykierroksen toteuttaminen ja vastausten arviointi
9. raportointi tutkimuksen tuloksista
10.jatkotutkimus: skenaariot, strategiat, päätökset