Esitys Kaupunkitutkimuksen päivillä 2018 työryhmässä Kaupunkidemokratia, sosiaalinen media ja digitalisaatio.
http://www.kaupunkitutkimuksenpaivat.net/ktp2018/tyoryhmat2018/kaupunkidemokratia-sosiaalinen-media-ja-digitalisaatio/
3. Esityksen sisältö
1. Tutkimuskysymykset ja menetelmät
2. Viitekehys
• Sähköisen osallistumisen integroitu malli
3. Tuloksia
• Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa –kysely (2016)
• Kirjallisuuskatsaus ja työpaja (2017)
• Case Muistojen Nikkilä (2016-2017)
4. Johtopäätökset
5.5.2018
3
4. Tutkimuskysymykset ja -menetelmät
Kysymys Menetelmä
Onko sosiaalisella medialla roolia
kaupunkisuunnittelussa?
Jos on, minkälainen?
Kyselytutkimus ”Sosiaalinen media
kaupunkisuunnittelussa”
Kaupunkisuunnittelun parissa työskentelevien asenteet,
toimintatavat, odotukset ja esteet sosiaalisen median
käyttöön liittyen
Miten käyttäjien somessa tuottamaa
sisältöä voisi hyödyntää
suunnittelussa?
Kirjallisuuskatsaus: ”Sosiaalisen median
data-analyysi kaupunkisuunnittelussa”
Työpaja: ”Somedata kaupunkisuunnittelijan
apuna”
Voiko sosiaalista mediaa hyödyntää
paikallisen tiedon (paikkamuistojen)
joukkoistamisessa?
Case Muistojen Nikkilä
Paikkamuistojen joukkoistaminen
karttakyselyn ja sosiaalisen median avulla
5.5.2018
4
6. Sosiaalisen median käyttö
• Noin kolmannes kunnista käyttää sosiaalista mediaa kaavoituksen /
maankäytön suunnittelun toimialalla (Kuntaliitto, 2017)
Kyselytutkimukseni perusteella:
• Somea käytetään nyt eniten tiedottamiseen, mutta myös
keskusteluun ja vuorovaikutukseen, markkinointiin ja tiedon
keruuseen.
• Somen käytöllä tavoitellaan laajempaa tiedottamista, avoimempaa
ja vuorovaikutteisempaa suunnittelua, parempaa viestintää ja
osallistumiskokemusta.
5.5.2018
6
7. 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40%
Olemme hyödyntäneet sosiaalisen median data-analyysia
Muulla tavalla
En osaa sanoa
Keskusteluista on laadittu yhteenvetoja
Emme ole käyttäneet
Olemme hyödyntäneet somessa jaettuja kuvia tai muuta…
Suunnitelmista on keskusteltu prosessin aikana netissä
Tietoa on kerätty alkuvaiheessa suunnittelun lähtötiedoksi
Miten olette käyttäneet sosiaalista mediaa suunnittelussa?
(n=157)
Lähde: Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa –kysely 2016 / Pilvi Nummi
Yli kolmannes kysymykseen
vastanneista on kerännyt tietoa
tai keskusteluttanut suunnitelmia
somessa.
Yli neljännes
kysymykseen
vastanneista on ei
ole käyttänyt somea
suunnittelussa.
8. Ristiriitaisuus
Odotukset
• Vuorovaikutuksen laatu paranee
• Suunnittelukulttuuri uudistuu
• Byrokratiasta ketteryyteen
Esteet
• Työkuorma uuvuttaa jo nyt
• Kärjistyneet asenteet
• Strategia ja tuki puuttuu
• Osaamisvaje
5.5.2018
8
”Koen, että sosiaalinen media tarjoaa
paljon mahdollisuuksia
kaupunkisuunnitteluun liittyvän
vuorovaikutuksen,
asukasosallistumisen ja tiedottamisen
lisäämiseen ja monipuolistamiseen.
Ongelmana on osin kuitenkin
ajankäyttö (kuinka varata aikaa
somen hyödyntämiseen muun työn
ohella) sekä käytön systematisointi
ja organisointi.”
”Suunnittelun pitkäjänteisyys ja
vaikuttavuus eivät tue hetkellisyyttä,
johon some-todellisuus perustuu.”
9. Somedata tietolähteenä
Osa suunnittelijoista on erittäin
kiinnostuneita somedatan käyttöön
suunnittelussa.
• Uutta tietoa suunnitteluun: mielipiteet,
alueimago, alueen käyttö ja käyttäjät
• Tarvitaan helppokäyttöisiä ja edullisia
työkaluja somen monitorointiin ja
analysointiin
5.5.2018
9
10. Somedata tietolähteenä
Sosiaalisen median data-
analyysin avulla on tutkittu
mm.:
• Mielipiteitä,
• Paikkakokemuksia,
• Kaupunkirakennetta: toimintoja
ja ominaispiirteitä,
• Ihmisten käyttäytymistä ja
toimintaa (esim. liikkuminen ja
muut aktiviteetit)
5.5.2018
10
Nummi, P. (2017). Social Media Data Analysis in Urban e-Planning. International
Journal of E-Planning Research, 6(4), 18-31.
Dunkel , Alexander. 2015. Visualizing the perceived environment
using crowdsourced photo geodata. Landscape Architecture and
Environmental Planning. Special Issue: Critical Approaches to
Landscape Visualization. Volume 142, October 2015, Pages 173–186.
doi:10.1016/j.landurbplan.2015.02.022
Esim. Maisemakokemusten ja näkymien
visualisointia paikkatietoa sisältävien
valokuvien avulla.
11. Sosiaalinen media
joukkoistamisessa
Sosiaalinen media täydentää
hallintolähtöistä osallistamista.
• Instagram: Kuvia paikoista, joihin
liittyy muistoja ja kokemuksia
• FB: Jaetut muistot ja muistitiedon
rakentaminen yhteisöllisesti
• Välissä on kuitenkin teknologinen
kuilu:
- Somedatan ja kyselydatan yhdistämisen
vaikeus
Nummi, P. (2018). Crowdsourcing Local Knowledge with PPGIS and Social Media
for Urban Planning to Reveal Intangible Cultural Heritage. Urban Planning, 3(1),
100–115.
15. Johtopäätökset
Sosiaalisella medialla on kasvava, mutta vielä vakiintumaton ja
ristiriitainen rooli kaupunkisuunnittelussa.
Sosiaalinen media haastaa kaupunkisuunnittelun käytäntöjä:
• Teknologisen kuilun ylittäminen edellyttää työkalujen ja menetelmien
kehittymistä
• Institutionaalisen kuilun ylittäminen edellyttää mm. suunnittelukulttuurin
muuttumista
Jos sosiaalinen media halutaan valjastaa suunnittelun
voimavaraksi, kaupunkisuunnittelussa tulee hyväksyä myös
kansalaisten itseorganisoituva osallistuminen.