SlideShare a Scribd company logo

Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen

•
•
Sonera
Sonera

Haastamme sinut mukaan rakentamaan Suomen tulevaisuutta ja miettimään päivittäisiä toimintatapojasi. Kirjan (julkaistu 10/2010) sanoma pähkinänkuoressa: Toisenlainen kasvu on mahdollista. Uuskasvu, jossa tieto ja vuorovaikutus ovat tuottavuuden lähteinä. Teknologia tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden nähdä ongelmat haasteina ja luoda jotakin uutta ja parempaa. Jatko-osa tälle kirjalle ilmestyi syyskuussa 2012 http://slidesha.re/1r0qVc9

1 of 242
Download to read offline
Uuskasvua ymmärtämässä – kutsu kestävään tuottavuuteen
Uuskasvua ymmärtämässä – kutsu kestävään tuottavuuteen 1
Julkaisija: TeliaSonera Finland Oyj Toimitus: Riitta Grönroos (TeliaSonera) Kirjoittajat: Mika Hyötyläinen (TeliaSonera) • Jari Manninen (TeliaSonera) • Kalevi Nikulainen (toimittaja) Ville Ohtonen (Adsek Avec) • Juha Siltala, Juha Siltalan artikkeli Tutkimus: Laura Aaltonen (Aalto-yliopisto) • Simo Hakkarainen (Aalto-yliopisto) • Kimmo Pekkanen (Aalto-yliopisto) Eliisa Puska (HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu) Kuvitus ja taitto: Matti Riikonen (Imagemaker) Valokuvat: Juliana Harkki (sivut: 108, 176) • Sami Helenius (sivu: 32) • Anna Hämäläinen (sivut: 30, 76) Jussi Koivunen (sivu: 35) • Jouni Leino (sivu: 225) • Enrico Seri (sivut: 43, 75, 81, 218) Aki-Pekka Sinikoski (sivut: 4, 39, 46, 90, 100, 118, 125, 134, 144, 152, 160, 168, 186, 234, 238) Matti Silvennoinen (sivu: 22) • Kimmo Virtanen (sivu: 64) Painatus: Vammalan Kirjapaino Oy Copyright: TeliaSonera Finland Oyj ISBN 978-952-5187-99-1 TeliaSonera Finland Oyj, Helsinki 2011 3. painos
Lukijalle Kaksikymmentä vuotta sitten Nokia tunnettiin kumisaappaista, ilmastoa kirottiin liian kylmäksi ja suuret ikäluokat olivat parhaassa työiässä. Sittemmin teknohuuma nousi ja laski, elektroniikkateollisuus synnytti työpaikkoja ja siirsi ne hetken päästä halvan tuotannon maihin. Suomi päihtyi ennätyksellisestä hyvinvoinnista ja kärsi sen krapulasta. Nyt väestön ikärakenne ja kasvanut työpahoinvointi koettelevat työvoimaa. Kaiken seurauksena tuottavuuden kasvu on puolittunut huippuvuosista ja työn tuottavuus alkanut jo laskea. Siinä missä talouden käyrät ovat osittain taipuneet alaspäin, tieto- ja viestintätekniikan kehitys jatkuu hidastumatta. ICT:stä on tullut muotisana. Laitteet ja sovellukset ovat tulleet vuosi vuodelta nopeammiksi, tehokkaammiksi ja edullisemmiksi. Lähes kaikki dokumentoitu tieto on saatavilla melkein missä ja milloin vain. Tekninen kehitys on jo niin nopeaa, että ani harva pysyy sen perässä. Nykyään tieto- ja viestintätekniikka ympäröi arkeamme kaikkialla: kiinteistöjen lämmitystä hallitaan etänä, auton kojelaudan alla raksuttaa käyttöjärjestelmä, lotto oli on-line jo 1990-luvulla. Tekniikka on automatisoinut tehtaita, pienentänyt ja reaaliaikaistanut maailmaa ja mullistanut monen toimialan – esimerkiksi lehdistön – toimintaympäristön. Kaikki ymmärtävät, että tekniikalla on suuri merkitys nyky-yhteiskunnassa, mutta tietääkö kukaan millaiset mahdollisuudet ja vaikutukset sillä voisi parhaimmillaan olla? Mitä hyötyjä tekniikka tuo ja miten niitä mitataan? Ja jos se on niin autuaaksi tekevää, miksi sana ’tietotekniikka’ nostaa useimpien niskavillat pystyyn ja tuo mieleen katkoja, odottelua ja tietotulvan? Tieto- ja viestintätekniikka on väistämättä kaikkialla, mutta miten sitä hallitaan ja hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti, kuinka sen avulla kyetään paremmin palvelemaan asiakkaita? Tieto- ja viestintätekniikka kehittyy niin nopeasti, että useimmat ovat jo nostaneet kädet pystyyn ja luottavat vain teknisten asiantuntijoiden neuvoihin. Hieman kuten pimeällä keskiajalla tiedon suhteen, ”totuus” ICT:stä on harvoilla ja valituilla, joiden sanomisia muut eivät uskalla kyseenalaistaa. Tekniikka on kuitenkin vain mahdollis- taja: nopea yhteys, monipuolinen sovellus ja laaja kapasiteetti ovat ainoastaan keinoja parempaan yhteydenpitoon ja tiedon levittämiseen. Ne eivät yksin takaa onnistumisia. Vaikka tekniikka voisi mahdollistaa merkittävänkin toiminnan tehostamisen, päättävät tieto- ja viestintäteknisistä asioista yleensä tekniikan, ei tiedon tai viestinnän asiantun- tijat, liiketalousjohdosta puhumattakaan. Sonera on toiminut suomalaisen tieto- ja viestintätekniikan keskiössä alusta alkaen ja toimii vastaisuudessakin. Haluamme, että suomalaiset onnistuvat hyödyntämään tek- niikkaa mahdollisimman hyvin ja kääntämään kansantaloutemme tuottavuuden uuteen 3
nousuun. Meillä ei ole tarjota valmiita ratkaisuja tai ihmeparannusta kaikkiin ongelmiin, mutta historiamme velvoittaa meidät nostamaan kissan pöydälle. Haluamme herättää keskustelua nykyisistä tavoista käyttää tieto- ja viestintävälineitä – ongelmista, tarpeista ja mahdollisuuksista. Tätä kirjaa varten kutsuimme tusinan verran suomalaisia eri alojen vaikuttajia ja kymmenkunta yrityspäättäjää ja asiantuntijaa laventamaan näköalaa ja jakamaan näke- myksensä Suomen tulevaisuudesta. Puheenvuorot syventävät kokonaiskuvaa, kaivavat esiin kipeitäkin seikkoja Suomen nykytilasta, mutta takovat myös uskoa tulevaisuuden menestysmahdollisuuksiin. Tarinan loppuratkaisu on avoin ja sen kirjoitat sinä. Lue asiantuntijoiden näkemykset kriittisesti, hahmottele oma kantasi ja kerro se meille kaikille, sillä Suomi tarvitsee haasteiden ratkaisemisessa meidän kaikkien panosta. Uuskasvua ymmärtämässä – kutsu kestävään tuottavuuteen on keskuste- lunavaus, jolla haastamme sinut mukaan rakentamaan Suomen tulevaisuuden kilpai- lukykyä. Kauas tuottavuus karkaa? -luku summaa nykytilanteen ja Pysyykö Suomi pinnalla? pureutuu tarkemmin haasteisiin, jotka maamme kohtaa. Vuorovaikutus hukassa? erittelee tieto- ja viestintätekniikan synnyttämiä ongelmia ja mahdollisuuksia ja Kestävän tuottavuuden lähteillä etsii mahdollista poispääsyä umpikujasta. Tabuja ja totuuksia tuottavuudesta kokoaa yhteen kaikki asiantuntijapuheen- vuorot sekä Aalto-yliopiston tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Tulevaisuus raken- netaan nyt on toimintaohje muutoksen aloitukseen. Ja nimenomaan aloitukseen, sillä loppu on sinun käsissäsi. Me soneralaiset avasimme omat toimintatapamme Aalto-yliopiston tutkijoiden retosteltaviksi. Vertaa tuloksia oman organisaatiosi tilanteeseen, toivottavasti löydät tutkimuksen avulla uusia kehityskohteita. Kiitämme kirjan synnyssä auttaneita asiantuntijoita, yrityspäättäjiä ja Aalto-yliopiston tutkijoita heidän arvokkaasta panoksestaan! Tervetuloa rakentamaan tulevaisuutta kanssamme! Juha-Pekka Weckström Toimitusjohtaja | TeliaSonera Finland Oyj 4
LUKIJALLE 3 KAUAS TUOTTAVUUS KARKAA? 6 PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? 14 Minne kasvu katosi? 16 Tulevaisuuden teknologia on jo täällä 20 Kestävä kehitys ei ole vaihtoehto vaan realiteetti 25 Ylitöitä ja alisuorittamista 33 Suomalaiset eivät elä pesemättä toistensa paitoja 40 Kuuntelevatko tulevaisuuden päättäjät meitä? 46 VUOROVAIKUTUS HUKASSA? 52 Kun internet putosi puusta 54 Monisuorittaminen aiheuttaa pahoinvointia 58 Tiedon haalinnasta tiedon johtamiseen 63 KESTäVäN TUOTTAVUUdEN LäHTEILLä 68 Millaiseksi annamme Suomen muuttua? 70 Kestävän tuottavuuden lähtökohdat 78 Nykyrakenteet jarruttavat muutosta 85 TAbUJA JA TOTUUKSIA TUOTTAVUUdESTA 88 Antti Tanskanen | Onnistuminen on tahdon asia 90 Esko Kilpi | Huomio kommunikaatiokulttuuriin 99 Henna Virkkunen | Itsepalveluyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan 107 Jorma Eloranta | Tuottavuus edellyttää hyvää johtamista 118 Juha Siltala | Tietotekniikka tuottavuuden esteestä tuottavuuden edistäjäksi 125 Marja-Liisa Viherä | Mielikuvitusta palvelujen kehittämiseen 134 Matti Lehti | Pään sisäinen kuormitus kasvaa 143 Mikael Jungner | Ajatus voiton tuottamisesta yrityksen tärkeimpänä tehtävänä on lyhytnäköinen 152 Mikko Kosonen | Hyvinvointi on osallistumista ja vaikuttamista 159 Olli Martikainen | Onnistunut palvelu muuttaa asiakkaan toimintaa 168 Olli-Pekka Kallasvuo | Liiketoiminnassa maali liikkuu aina 176 Pentti Malaska | Joku innovatiivisempi suunta on jäänyt huomiotta 186 Aalto-yliopiston tutkimus | ICT-järjestelmähankkeista toimintatapojen muutoksen johtamiseen 197 TULEVAISUUS RAKENNETAAN NYT 216 Ajattelurakenteet muutoksen mahdollisuutena 219 Yksilön mahdollisuudet 222 Yrityksen mahdollisuudet 227 Yhteiskunnan mahdollisuudet 230 UUdEN ALUN SAATESANAT 236 SANASTOA 239 5
Lu on no nv a rat Työ hy vinv o in ti ys e hit nk gia olo Te kn vuus Tuotta 6
Kauas tuottavuus karkaa? Suomen kansainvälinen kilpailukyky on vaarassa. Entinen teknologian ihmemaa on jäänyt kehityksessä jälkeen, globalisaatio järkyttää talouselämämme rakenteita ja tuottavuutemme kasvu on lähes pysähtynyt. 1990-luvun lamasta nousimme teknologiahuumassa, mutta sittemmin menetimme edelläkävijäasemamme. Perinteisen teollisuutemme aloja uhkaa tuotannon siirtäminen halvempiin maihin ja lähemmäksi markkinoita. Ja vaikka teknologia kehittyy edelleen huimaavaa vauhtia, ei tuottavuutemme ole olennaisesti kasvanut kehityksen siivellä kuten toivoimme. Väestömme ikärakenne on muuttumassa radikaalisti. Työelämän ulkopuolella olevien osuus kasvaa, käytössä oleva työvoima vähenee ja lisäksi aikaisempaa suurempi osa tästä niukkenevasta voimavarastamme joudutaan suuntaamaan terveydenhuollon alueelle. Tuottavuuttamme on kyettävä kasvattamaan merkittävästi. 7
KAUAS TUOTTAVUUS KARKAA? Samanaikaisesti kansallisen kilpailukyvyn horjumisen kanssa myös yksilöiden asema työelämässä on heikentynyt. Uusien viestintävälineiden katsotaan velvoittavan ympärivuorokautiseen tavoitettavuuteen. Työ- ja vapaa-aikaa ei aina kyetä erottamaan toisistaan – silloinkaan kun se olisi erityisesti tarpeen. Kvartaalitaloudessa tulosta mitataan aina viimeisimmän suorituksen perusteella ja siksi töitä painetaan kuin viimeistä päivää – ja valitettavan usein työpäivä jääkin viimeiseksi. Raskaat paineet ja vapaa-ajan menettäminen näkyvät työhyvinvoinnin laskuna ja yhä nuorempien työkyvyttömyytenä. Myös maailmanlaajuiset haasteet koskevat Suomea. Ilmaston lämpeneminen herätti kansainvälisen yhteisön ymmärtämään ympäristön kannalta kestävän kehityksen tärkeyden. Pian kuitenkin Yhdysvalloista alkanut taloudellinen taantuma murensi mahdollisuudet muuttaa toimintatapoja nopeasti luontoa vähemmän kuormittaviksi. Vaikka energiankulutusta pienentävät toimenpiteet säästävät yleensä myös kustannuksia, moni pitää kestävän kehityksen ja tuottavuuden kasvattamisen yhdistämistä yhä hankalana yhtälönä. Liiketoiminnan ja työelämän perinteiset menestyskaavat eivät enää aina tepsi kansainvälisessä kilpailussa. Ahkerammin ja enemmän tekeminen on monella alalla tullut tiensä päähän. Alituisen tehostamisen sijaan kilpailukykyä ja tuottavuutta on yhä useammin luotava toimintamalleja ja -tapoja muuttamalla. Siten vastaamme paremmin muuttuvan toimintaympäristön ja uusien työntekijäsukupolvien vaateisiin. Kilpailukyvyn vahvistaminen Teknologian ja tuottavuuden kehitys edellyttää yhteiskunnalta, yrityksiltä ja yksilöiltä valmiutta kyseenalaistaa ennakkoluulottomasti nykyiset Luonn onva rat toimintatavat. Vanhat rakenteet ja kilpailuedut eivät enää takaa menestystä. Keskeinen kysymys Suomen v o i n ti hyvin Työ tulevaisuudelle on, onnistummeko synnyttämään, ylläpitämään ja e hi t y s kasvattamaan uudenlaista kestävää ian k olo g Tekn s tuottavuutta. Yhteiskunta, joka toimii tavuu Tuot niin kuin aina ennenkin, tuskin komeilee kansainvälisen kilpailun kärkisijoilla. Koska muutkin valtiot ovat vastaavanlaisessa tilanteessa, on uudenlaisen tuottavuuden synnyttäminen myös mahdollisuus nousta kilpailukyvyn kärkisijoille. Kysymys kuuluukin, olemmeko valmiita tarttumaan tilaisuuteen? 8
KAUAS TUOTTAVUUS KARKAA? Avaruusajan tekniikka kivikautisessa käytössä Perinteinen teollisuus ei ole enää yksinään uuden kasvun dynamo. Maailmankauppa tiivistyy ja raaka-aineisiin sekä suorittavaan työhön pohjautuvat alat kohtaavat kilpailua yhä uusista maista. Kaikkea ei kuitenkaan voi eikä kannata siirtää Aasiaan. Suomalaisten korkea koulutustaso mahdollistaa – itse asiassa velvoittaa – keskittymään ja panostamaan liiketoimintaan, joka pohjautuu palveluihin, innovatiiviseen ajatteluun ja luoviin sosiaalisiin malleihin. Globaaleilla markkinoilla emme pysty kilpailemaan pelkällä raaka-aineisiin ja tuotantoon pohjautuvalla liiketoiminnalla vaan nimenomaan korkealla osaamisella. Kun suorittava työ vähentyy toisilta aloilta, korvautuu se osittain tuottavammalla työllä muilla aloilla, mutta osittain se täytyy myös korvata uudenlaisella tietovaltaisella palvelutyöllä. Ajatteluun, innovaatioihin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen pohjautuvassa palveluliiketoiminnassa tiedon hallitseminen, jalostaminen ja välittäminen muodostavat samanlaisen tuottavuuden selkärangan kuin liukuhihna tehdastyössä. Kulloinkin hyödyllisimmän, jäsennetyn tiedon tulee olla saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta. Koska työntekijät, yhteistyökumppanit ja asiakkaat liikkuvat ja verkostoituvat yhä Viestintätavat enemmän, myös hyvä tavoitettavuus ja ajanhallinta ovat menestykselle kriittisiä. Siksi organisaatioiden on kehitettävä aktiivisesti uusia ennakkoluulottomia Videoneuvottelut tapoja viestiä sisäisesti ja ulkoisesti sekä etenkin kommunikoida asiakkaidensa Sosiaalinen media kanssa. Tekstiviestit Pikaviestintä Nykyään kehittynyt teknologia Tapaamiset Sähköposti tarjoaakin valtavan kirjon erilaisia Puhelut työkaluja viestinnän kehittämiseen – Käyttö mutta myös huimat mahdollisuudet vaarantaa tuottavuus. Kun tiedon määrä on kasvanut, on sen käsitteleminen ja hallittu välittäminen vaikeutunut. Uusia teknologioita on otettu käyttöön vanhojen rinnalle, ilman että niiden käyttötapoja ja vaikutusta organisaation toimintatapoihin on suunniteltu ennalta. Kukaan ei opasta työntekijöitä uusien välineiden toiminnoissa, vaan kukin selviytyy omine hoksottiminensa – tai on selviytymättä. Myöskään sopivimman viestintävälineen valitsemista eri tilanteisiin ei koordinoida organisaatiotasolla, ja siksi jokainen hyödyntää aina kussakin tilanteessa itselleen mieluisinta viestintäkanavaa riippumatta siitä, sopiiko se vastaanottajille. Tämä näkyy eri viestintätapojen yli- ja alipainottumisena. 9
KAUAS TUOTTAVUUS KARKAA? Koska yhteisiä pelisääntöjä ei ole, samansisältöisiä viestejä lähetetään päällekkäin eri kanavissa – puheluilla, tekstiviesteillä, sähköpostilla, pikaviesteillä ja videoneuvotteluilla – täysin erilaisissa tilanteissa, joista toisissa kaivattaisiin hyvin niukkaa viestintää ja toisissa hyvin monipuolista vuorovaikutusta. Lopputuloksena tietoa tulvii enemmän kuin kukaan pystyy käsittelemään, silti olennaista tietoa ei löydetä juuri silloin, kun sitä kiperimmin tarvittaisiin. Päällekkäiset viestit eivät ole ongelma sinällään, mutta ne muuttuvat ongelmaksi hyvin nopeasti, mikäli niiden tulo johtuu siitä, ettei syntyvää tilannetta ole kyetty hallitsemaan ja johtamaan. Jatkuvasti saapuvat viestit keskeyttävät työskentelyn alituisesti, viestisuman purkaminen haukkaa leijonanosan työtunneista eivätkä olennaiset tiedot löydy tietotulvan keskeltä. Niinpä purkamaton tieto kasautuu työpöydille, muistilapuille ja postilaatikoihin, joista sitä säännöllisesti välitetään eteenpäin tarkistamatta, mitkä asiat mihinkin liittyivät. Koska kaikki ovat omaksuneet saman tavan, kiertää organisaatioiden viestijärjestelmissä kirjaimellisesti lukemattomia viestejä, joista kukaan ei ehdi ottamaan koppia. Asiakkaiden toimeksiannot ja muut kriittisen tärkeät viestit uppoavat samaan pohjattomaan nieluun yhdessä roskapostien ja kiertovitsien kanssa, eivätkä pikaista reagointia kaipaavat viestit löydä ajoissa perille. Esimerkiksi sähköpostia, sinänsä erittäin käyttökelpoista työkalua, väärinkäytetään pahimmillaan tavalla, joka hidastaa koko organisaation toimintaa: yksinkertaista kyllä–ei-viestinvaihtoa jatketaan kymmenien vastausten verran. Pahimmillaan viestit lähetetään Vastaa kaikille -toiminnolla, jolloin puolen tusinaa ihmistä, joita alkuperäisestä aiheesta eksynyt sivujuonne ei edes koske, joutuu toistuvasti keskeyttämään omat työnsä kaksikon ajatustenvaihtoa seuratakseen. Kun työntekijät ottavat jatkuvasti vastaan liikaa tietoa eri lähteistä ja eri kanavista, jää sen pureskeluun liian vähän aikaa. Jäsentämättömän tiedon eteenpäin leviäminen synnyttää loputtomasti palavereja, joissa viestejä yritetään purkaa. Koska palaverikierre on jo muodostunut vallitsevaksi olotilaksi, ovat ihmiset omaksuneet oudon tavan: viestejä luetaan ja lähetetään kokousten aikanakin häiriten näin omaa ja muiden osallistujien keskittymistä itse kokouksen agendaan. Asiakkaiden parempi palveleminen tuntuu tulevan viimeisenä liian monen ajatuksissa. Hyvinvointiyhteiskunnan yksilöt ja ympäristö voivat pahoin Viime vuosisadan tieteiskirjallisuus ennusti 2000-luvun tietoyhteiskunnan kansalaisten olevan onnellisia vapaaherroja ja älykkäiden koneiden tekevän työt. Todellisuudessa nykyajan työelämä on usein raaempaa kuin koskaan. Työuupumus ja stressiperäiset sairaudet ovat jo arkipäivää ja yhä nuoremmat joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle. Sci-fi-kirjailijoiden kuvailemat, kaiken taitavat ja väsymättömät robotit ovatkin tavallisia tietotyöläisiä, joilta odotetaan loputonta venymistä ja yli-inhimillistä omaksumiskykyä. Ja vaikka töitä paiskitaan raskaammin, intensiivisemmin ja kuluttavammin, eivät työteho ja 10
KAUAS TUOTTAVUUS KARKAA? tuottavuus ole olennaisesti kasvaneet. Nykyään työpäivät koostuvat usein monen tehtävän samanaikaisesta suorittamisesta. Mitään ei saa tehtyä kerralla valmiiksi, kun täytyy jo rientää palaveriin käynnistämään seuraavaa projektia. Kalenterin täyttyminen palavereista, työnteon katkonaisuus ja ylitsevuotava tietotulva estävät keskittymästä kunnolla varsinaiseen työntekoon. Niinpä työpäivän päättyessä viestit ovat yhä lukematta ja työt tekemättä. Aherrus jatkuukin illalla kotona ja aamupalaveria valmistellaan vielä yön tunteina. Tasapainoilu työssä suoriutumisen ja perheen kanssa vietetyn ajan välillä repii yksilöä ja synnyttää jatkuvasti voimistuvan riittämättömyyden tunteen. Vaikka yksilöt kokevat työelämän aiempaa kiireisemmäksi ja haastavammaksi, ei heidän työtehonsa ole lisääntynyt eikä yritysten kokonaistuottavuus juurikaan kasvanut – kun työntekijä voi pahoin, voi yrityskin. 1900-luvun teollisuuden tuottavuus rakentui tehokkaalle raaka-aineiden hyödyntämiselle ja materiaalisten hyödykkeiden nopealle kuluttamiselle. Lyhytnäköinen kertakäyttökulttuuri on kuitenkin tullut tiensä päähän ja kestävän kehityksen vaatimukset sekä tavoitteet vaikuttavat organisaatioiden toimintaan yhä voimakkaammin. Raaka- aineita ja energiaa on pyrittävä säästämään kaikessa toiminnassa. Kestävä kehitys ei ole enää vaihtoehto, vaan ainoa tapa rakentaa talouskasvua ja hyvinvointia. Aiemmin työhyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä huolehtimisen ajateltiin jarruttavan yrityksen tuottavuutta. Nykyään ymmärretään, että nämä ovat sidoksissa toisiinsa. Tutkimusten mukaan vain hyvinvoiva työntekijä pystyy antamaan parhaansa, sitoutumaan työhönsä ja toimimaan täysipainoisesti koko työuransa ajan. Ainoastaan kestävällä kehityksellä voidaan menestyä myös pidemmällä aikajänteellä. Työhyvinvoinnin ja kestävän kehityksen tärkeyden oivaltaminen on yksi Suomen menestyksen kohtalonkysymyksistä 2010-luvulla – etenkin aloilla, joilla tiedolla ja viestinnällä on suuri merkitys. Tämä vaatii johtajilta ja esimiehiltä todella paljon näkemyksellisyyttä, mutta myös nöyryyttä ja rohkeutta kyseenalaistaa organisaatioidensa pyhinä pitämiä asioita. Miten luodaan kestävää tuottavuutta? Kun jo ennestään haasteelliseen yhtälöön ynnätään väestöltään massiivisten Kiinan ja Intian talouskasvu, käy entistä selkeämmäksi, että nykyinen toimintatapa on tulossa tiensä päähän. Tapaamme luoda tuottavuutta ja talouskasvua tulee vähintäänkin tarkastella erittäin kriittisesti. Meillä on tähän erittäin hyvät lähtökohdat, sillä suomalaisyritykset tiedostavat jo nyt vastuunsa paremmin kuin kiinalais- ja intialaiskilpailijansa. Tuottavuuden ja tehokkuuden kasvattaminen hierarkkisiin, kankeisiin prosesseihin ja rakenteisiin nojaavan toimintamallin sisällä ei välttämättä riitä, mikäli halutaan olla kehityksen ja kasvun kärjessä myös tulevaisuudessa. Toiminnan tehostamisella pelkästään ympäristön ja yksilön kustannuksella ei enää pötkitä pitkälle 11
KAUAS TUOTTAVUUS KARKAA? globaalilla kilpailukentällä, koska asiakkaat ovat yhä tiedostavampia ja vaativampia. Uudet viestintävälineet mahdollistavat jo nyt kosolti enemmän kasvumahdollisuuksia kuin osataan hyödyntää. Viestintävälineiden keskeinen rooli tuottavuuden ja kasvun mahdollistajana korostuu kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin niiden avulla voidaan tehostaa nykyistä toimintaa niillä toimialoilla, joilta halutaan vapauttaa työvoimaa muualle tai muihin tehtäviin, joissa tämä työvoima on tuottavammassa käytössä. Toiseksi viestintävälineet muodostavat keskeisen tärkeän perustan tietovaltaiselle palvelutyölle. Jälkimmäisen merkitys korostuu etenkin, kun puhutaan kasvun luomisesta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vaikka viestintävälineiden teknologinen kehitys on ollut huimaa, niin meillä on yhä varsin vajavainen käsitys niiden hyödyntämisestä – hyvistäkään työkaluista ei ole hyötyä, jollei niitä osata käyttää oikein. Siirtyminen tuotantokeskeisestä toiminnasta tieto- ja palvelukeskeiseen toimintaan tarkoittaa myös tiettyjen liiketoiminnan lainalaisuuksien muutosta. Jotain toki säilyy ennallaankin, mutta on erittäin tärkeää tunnistaa oleelliset muutokset. Tuottavuuden parantaminen tieto- ja palvelukeskeisessä mallissa tulee perustumaan yhä enemmän yritysten vuorovaikutuskyvykkyyteen. Organisaation on kyettävä hallitsemaan, välittämään ja luomaan sellaista uutta tietoa ja ymmärrystä, jolla on kaupallista lisäarvoa sen asiakkaille. Tämän tehokkuuden kehittämisessä tulee yhä suurempi painoarvo olemaan viestintävälineiden ja niiden käyttöä määrittävän kulttuurin hallinnassa ja johtamisessa. Liiketoimintamallit ovat jo vuosia sitten jääneet jälkeen viestintäteknologian kehityksen mahdollistamista toimintatapojen muutoksista. Aikakausi, jolloin informaatiosta oli pulaa, prosessin seuraava vaihe saattoi alkaa vasta edellisen loputtua ja tiedon kulku oli rajoitettua ja hidasta, sitoo yhä organisaatioiden rakenteita, toimintamalleja ja ennen kaikkea ajattelua. Joillain aloilla vanhat säännöt pätevät yhä ja prosessimainen tarkkuus ja ajattelu on ylivertaista, mutta monella alalla tilanne on muuttunut. Nykyään teknologia rajoittaa enää harvoin innovaatioiden toteuttamista. Muistikapasiteetti, prosessoriteho ja kaistanleveys ovat jo nyt kommunikaatioteknologioiden edellyttämällä tasolla – ja ennen kaikkea taloudellisesti yhä useampien ulottuvilla. Uudenlaiset, mielekkäämmät toimintatavat voivat nostaa työntekijät ja tiedon tuottavuuden lähteiksi tuotantovälineiden ja raaka-aineiden rinnalle. Tietokeskeisessä mallissa talouskasvu voidaan rakentaa myös kestävämmälle pohjalle niin yksilön, yrityksen, yhteiskunnan kuin ympäristönkin kannalta. Tuottavuuden kehittämisessä tulee nähdä olennaisina asioina materiaalien ja rajallisten raaka-aineiden käytön tehostamisen lisäksi myös kyky innovoida uutta osaamista ja tietämystä sekä edelleen jalostaa niitä kaupallisiksi palveluiksi. Palveluliiketoiminnan ydinasioita ovat osaaminen, innovaatiot ja tieto. Niitä ei ole vielä kehitetty riittävästi meillä eikä muualla. Siksi kansakunta, joka onnistuu 12
KAUAS TUOTTAVUUS KARKAA? kehittämään ja luomaan toimivan viitekehyksen palvelutoiminnalle, tukee riittävästi uusien toimintatapojen tutkimusta ja kehittämistä sekä saa yksilöt osallistumaan ja ottamaan toimintatavat omakseen, johtaa suvereenisti tulevaa kehitystä ja määrittää palveluliiketoiminnan uudet globaalit pelisäännöt. 13
14
Pysyykö Suomi pinnalla? Lossikuskin ei kannata tilailla uutta alusta, kun silta on valmis. Talon kattoa ei pidä korjata, kun perustukset ovat lahot. Viikatetta on turha teroitella, kun puimuri on saapunut tilalle. Suomen talous on saatu tehostettua monilla toimialoilla huippuunsa saakka. Keskittyminen omaan ydinosaamiseen – raskaaseen teollisuuteen, metsätalouteen, tieto- ja viestintäteknologiaan – kantoi Suomen kilpailukykyä niin kauan kuin kysyntää riitti. Nyt jäätiköt sulavat, mielialalääkkeet maistuvat ja talouskasvu horjuu. Oikein tekeminen ja tehostaminen ei riitä, kun vihreän kullan maata ympäröivä maailma on muuttunut perusteellisesti. 1900-luvun temput eivät enää tepsi ja tuottavuuden kasvu on pysähtynyt. Oman mausteensa soppaan tuo ilmastonmuutos, jonka torjuminen edellyttää kestävän kehityksen huomioimista kaikessa toiminnassa. Toinen ulkoinen kirittäjä on tehostunut maailmankauppa, jonka ansiosta hedelmät ehtivät toiselta puolelta maailmaa meille yhä raakoina ja teolliset työpaikat yhtä raa’asti meiltä pois. Jos on ulkopuolinen maailma muuttunut, ovat kansantalouden rakennuspalikatkin rähjääntyneet. Väestön ikärakenne tikittää eläkepommin sytytyslankaa lyhyemmäksi ja tuottavuuden pelastaminen jää aina vain pienemmän porukan rastiksi. Töissä sinnittelevät pelkäävät jatkuvasti työpaikkansa menettämistä ja näännyttävät itsensä varhaiseläkkeelle. Tähän asti Suomi on kellunut vuosikymmenestä toiseen, mutta kohtaa nyt useita samanaikaisia karikoita. Seuraavilla sivuilla puidaan kuutta jo pitkään vaikuttanutta uhkaa ja mahdollisuutta, joista Suomen täytyy selvitä pysyäkseen pinnalla. 15
PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Minne kasvu katosi? Tämänhetkiset haasteet oikeuttavat kyllä kovatkin vaatimukset tuottavuuden lisäämisestä: Suomen ja muun Euroopan väestö vanhenee, huoltosuhde huononee muutamaksi vuosikymmeneksi kasvattaen eläkekuormaa ja hyvinvointivaltiot osoittautuvat yhtä velkavetoisiksi kuin USA:n kulutuskysyntä viimeisten nousukausien aikana oli. Inflaatio uhkaa velkaelvytyksen jälkeen, deflaatiokierre taas uhkaa inflaation suitsimisesta. Suomen vientielinkeinot ovat horjuneet konepajateollisuutta lukuun ottamatta, mutta huoltopalveluista ja sisältötuotannosta ei ole saatu tehdastuotteiden korvaajaa. Tietotekniikkabuumi on 1990-luvulta lähtien osaltaan ilmentänyt toivetta välttää rakenteelliset muutokset kasvattamalla tekniikan avulla kakkua. Se tie on nyt kuljettu loppuun ja pitää ruveta miettimään, mitä oikein tehdään eikä vain miten tehdään. – Juha Siltala Tiede ja tekniikka kehittyvät kehittymistään ja tarjoaisivat lähes rajattomat mahdollisuudet liiketoiminnan ja palvelutuotannon tehostamiseen. Silti Suomen tuottavuuden kasvu on hiipunut eikä paluuta nousukiitoon tunnu olevan monenkaan näköpiirissä. Tekniikan uusi kyvykkyys valuu hukkaan, kun organisaatioiden toimintatavat polkevat paikoillaan edunvalvontakoneistojen muutosvastarinnan ikeessä. Mahdollisuuksien runsaudesta poimitaan kehittämisen pohjaksi vain pieniä sovinnaisia murusia, jotta hyödyn ja kurjuuden suhde ei vain jakaantuisi uudella tavalla sidosryhmien kesken. Tietoyhteiskuntaa povataan kasvun moottoriksi, mutta samaan aikaan kasvu tukahdutetaan taantumusta hellivän konsensusyhteiskunnan suohon. Myös tavat tarkastella organisaatioiden toimintamallien tehokkuutta jäävät yhä enemmän jälkeen teknologian kehityksen suomista mahdollisuuksista. Sitä mitataan, mitä on totuttu mittaamaan teollistumisen alkuajoista lähtien. Sen sijaan toimintatapojen kehitystä ja uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä ei juurikaan mitata. Suomi ei onneksi ole yksin. Moni muukin Euroopan valtio pälyilee pelonsekaisesti Etelä-Korean, Kiinan, Intian, Brasilian ja Etelä-Afrikan suuntaan. Kun kyky soveltaa tietoa ja tekniikkaa yhdistetään nopeasti uusiutuviin rakenteisiin, ovat huikeat tuottavuusloikat mahdollisia. Suomessa tuottavuus on ymmärretty entistä useampien suoritteiden tuottamiseksi entisessä ajassa (efficiency). Se on sopinut kilpailtaessa hinnoilla ja skaalaeduilla. Suomen viennin vaihtosuhteen heikentyminen on kuitenkin johtunut tuotannon bulkkiintumisesta: metsäteollisuus on keskittynyt sellunkorjuuseen liian pieneltä ja etäiseltä hakkuualueeltaan samalla, kun Nokia on painunut älypuhelinten tuottajasta halpapuhelinmarkkinoiden hallitsijaksi kehitysmaissa. Sisäisten prosessien 16
PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? tehostaminen ei korvaa strategiaa eikä supistuskierre innosta työntekijöitä parempaan sitoutumiseen. On tehtävä oikeita asioita eikä välttämättä niin paljon asioita. Vaikuttavuus (efficacy) on määrää tärkeämpi kriteeri saavutuksille. Metsästä voisi esimerkiksi kasvattaa kolme kertaa paremmalla hinnalla rakennus- ja huonekalupuuta, jos korjuuketjun mittakaavaeduista ja käytännön ostomonopoleista tingittäisiin paikallisen aloitteellisuuden hyväksi. – Juha Siltala Tieto itsessään on noussut koneiden ja raaka-aineiden rinnalle keskeiseksi tuotannon tekijäksi ja tuottavuuden määrittäjäksi. Silti teollisessa yhteiskunnassa vallinneet muisti- ja prosessorikapasiteettirajoitteet, tiedon välittämisen hitaus ja hierarkkinen johtamismalli kahlitsevat yhä toimintatapojamme. 1980-luvun oppimiskäsityksen perintönä kehitetyt, 1990-luvulla toteutetut ERP- ja CRM-järjestelmät optimoitiin käytettävissä olleen muistikapasiteetin hallittavuuden ja prosessoriajan hinnan mukaan. Jo 1990-luvun alussa Business Process Reengineering -ajattelu pyrki kyseenalaistamaan tuolloin vallinneita toimintatapoja, mutta silloinen uudistusinto kuivui kasaan laman alkaessa. Tämän jälkeen ISO9000- ja Six Sigma -aallot keskittyivät hallitsemaan prosessipoikkeamia, mutta eivät kyseenalaistaneet itse prosesseihin pohjautuvien toimintatapojen mielekkyyttä ja tavoitteita. Vaikka tallennustila ja järjestelmien suorituskyky ovat sukupolven aikana siirtyneet aivan uusiin mittayksiköihin, ei toimintaprosesseissa vieläkään hyödynnetä tätä kehitystä. Viime vuosituhannen lopulla tiedon niukkuus rajoitti toimintaa ja prosessin seuraava vaihe saattoi alkaa vasta edellisen loputtua. Nykyään informaation saatavuus tai teknologia rajoittaa enää harvoin innovaatioita. Muistikapasiteetti, prosessoriteho ja kaistanleveys ovat jo nyt korkean viestintätehokkuuden edellyttämällä tasolla ja ennen kaikkea riittävän edullisia. Silti vanhat rakenteet ja toimintamallit vallitsevat. Etlan tutkimuksessa perinteinen tietotekniikka on pystynyt saamaan keskimäärin noin 8–18 prosentin tuottavuuslisäyksen kutakin investointia kohden. Vanhoissa yrityksissä vaikutukset olivat joskus jopa negatiivisia kun taas uusilla jopa 60 prosenttia plussaa. Ekonomistit pystyivät sanomaan, että suurimpien positiivisten hyppäysten taustalla on yrityksissä toteutettu prosessi- tai organisaatiomuutos. Työpaikoille hankitaan nykyprosesseja tukevat tietojärjestelmät ja sementoidaan vanha toimintatapa. Pitäisi kysyä, mitkä ovat ne parhaat muutokset, jotka ovat mahdollisia näillä uusilla välineillä. – Olli Martikainen 17
PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Aalto-yliopiston professorin Matti Pohjolan mukaan tietotuotteet ovat yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta liian kalliita. Pohjola korostaa, että Suomessa julkisesti tuotetusta tiedosta noin 30 prosenttia on maksullista. Professori huomauttaa, että kaikki toimintatavat, joissa tieto luodaan aina uudelleen, ovat tehottomia. Tätä esiintyy esimerkiksi potilastietojen hallinnassa. Tiedon niukkuus johtuu jälkeenjääneistä toimintatavoista. Pohjolan mukaan emme edes tiedä, kuinka paljon Suomen julkisen hallinnon tietojärjestelmiin on investoitu. Julkisen hallinnon tietojärjestelmiä ei ole johdettu riittävän keskitetysti. Meillä on Työpaikoille hankitaan todella paljon erilaisia järjestelmiä, jotka eivät ole lainkaan yhteensopivia. Valtion nykyprosesseja tukevat hallinnossa on nyt herätty vaatimaan, tietojärjestelmät ja että jatkossa, kun eri virastot tekevät tietojärjestelmähankintoja, varmistetaan sementoidaan vanha samalla, että tiedot liikkuvat saumattomasti toimintatapa. myös virastojen välillä. On myös erittäin tärkeää, että samaan aikaan kun teknistä – Olli Martikainen puolta uudistetaan, uudistetaan myös työtapoja. – Henna Virkkunen Avainasemassa on kuitenkin hitaasti kehittyvä julkinen sektori, joka heikentää koko kansantalouden tuottavuutta. Julkisen sektorin painoarvo on vain kasvanut: se työllistää jo noin 600 000 ihmistä. Julkista sektoria ei voi kuitenkaan tarkastella yhtenä kokonaisuutena, vaan se pitää pilkkoa osiinsa. Eivät ne kaikki 600 000 ihmistä ole mummoja ja pappoja kääntelemässä, vaan valtaenemmistö tekee jotakin muuta. Ja siinä jossakin muussa on tehostamisen mahdollisuuksia. Yksityisellä puolella toimialojen välillä on merkittäviä eroja. Esimerkiksi niin sanotussa Nokia-klusterissa tuottavuus on kasvanut viimeisen 20 vuoden ajan erittäin voimakkaasti. – Antti Tanskanen Viestintäministeri Suvi Lindén on vastannut valtiovallan puolesta, että tiedon, taidon ja toiminnan edistämiseksi on muutettava lainsäädäntöä ja purettava tiedon jakamisen ja saatavuuden esteitä. Hänen mukaansa on tärkeää, että tietoa voidaan hyödyntää paljon nykyistä tehokkaammin ja tarjota näin mahdollisuus avoimeen vuorovaikutukseen eri toimijoiden välillä. Ministeri selvittää, että Suomen talouden perinteisten kivijalkojen lisäksi tarvitaan uusia kivijalkoja – digijalkoja. 18
PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Julkiset puheet uudesta tekniikasta eivät kuitenkaan aina toteudu käytännön tasolla. Länsimaisessa demokratiassa toimitaan vaalikausittain ja lakien muuttaminen on hidasta. Kun toisaalta tiedetään, että uusien toimintamallien rakentaminen ja käyttöönotto ovat nekin hitaita, olemme tilanteessa, jossa Lindénin kuvaamien esteiden ja hidasteiden purkaminen haastaa vireillä olevat tuottavuusinvestoinnit. Hidasteet tekniikan ja tieteen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä heijastuvat myös julkiselle sektorille palveluja tuottaviin yrityksiin, jolloin myöskään näille ei kehity edellytyksiä menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Lyhyellä aikavälillä, alle viidessä vuodessa, markkinaosuudet, olemassa olevat teknologiat ja tuotteet ratkaisevat keskeisen osan yritysten kannattavuudesta, suhdanteiden ohella. Pidemmällä aikavälillä kannattavuuden ratkaisee johtaminen. Kyse on siitä, miten ihmisten kompetenssi saadaan tehokkaasti käyttöön. Ehkä niitä isoja juttuja [kuten sähkö ja tietotekniikka] joskus löytyy ja päästään tuottavuusloikkiin. Mutta todennäköisemmin suomalaiset yritykset pääsevät merkittävimpiin tuottavuuden parantamisiin uusien liiketoimintamallien ja bisneskonseptien avulla. – Jorma Eloranta Suomen kasvumahdollisuuksien yhdeksi rakenteelliseksi esteeksi on mainittu pienyritysten suhteellisen vähäinen määrä väestöön verrattuna. Vaikka uudet pienyritykset eivät yksin ole mikään oikotie onneen, on Suomen talouselämä liikaa muutamien suuryritysten varassa. Tasapainoisempi suhde suurten toimijoiden ja verkottuneiden pienten yritysten välillä toimisi nykyistä paremmin. Meillä tällainen yritteliäisyys ei ole niin korkealla tasolla kuin se voisi olla. Suomessa yrittäjähalukkuus on aika pientä kansainvälisesti vertailtuna, keskitasoa. Kasvuhalukkuus on aika olematonta yrityksillä käytännössä, eivätkä ne aina halua oikeastaan laajentaa toimintaa ja kasvattaa markkinoita. Nämä ovat kyllä kansakunnan tulevaisuuden kannalta hyvin tärkeitä kysymyksiä. – Henna Virkkunen 19
PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Tulevaisuuden teknologia on jo täällä Ihmiskunta on vasta aivan alussa tieto- ja viestintätekniikan käytössä. Se on taloudellisena ilmiönä samanlainen kuin sähkö sata vuotta sitten ja höyrykone ennen sitä. Samalla tavalla kuin sähkö on hyödyttänyt ihmiskuntaa ja taloutta viimeisen sadan vuoden aikana, tieto- ja viestintäteknologia saattaa hyödyttää niitä seuraavat sata vuotta. Nämä kolme isoa keksintöä ovat keskenään samanarvoisia, ja niiden vaikutus on samansuuruinen. Tietysti tieto- ja viestintäteknologian merkitystä voimme vasta arvailla. – Antti Tanskanen Tietotekniikka harppoo eteenpäin suuremmin loikin kuin fanaattisimmatkaan teknouskovaiset 1990-luvun alussa unelmoivat. Vaikka tehojen kasvu oli nopeaa jo vuosituhannen vaihteen molemmin puolin, on tietokoneiden suorituskyky monikymmenkertaistunut vielä viimeisen viiden vuodenkin aikana. Aiemmin kunkin päätelaitteen prosessorissa oli yksi suoritin, nyt tuplaydinprosessori on jo sangen yleinen eikä kaksitoistakaan suoritinta samassa prosessorissa ole tavaton kokoonpano. Kun suorittimien lukumäärä nousee jyrkästi, kasvanut suorituskyky paisuttaa myös käytettävien ohjelmistojen kokoa. Esimerkiksi vuoden 1997 tyypillisen toimistosovelluspaketin 250 megatavua viisinkertaistui vastaavassa vuoden 2008 paketissa 1,25 gigatavuksi. Kehityksen uskotaan jatkuvan; vuoden 2018 paketille ennakoidaan peräti 6,25 gigatavun kokoa. Myös itse käyttöjärjestelmät ovat turvonneet valtaviksi resurssisyöpöiksi, joilta edellytetään kohta yhä moninaisempia ominaisuuksia kahvinkeitosta parranajoon asti. Jokaisen uuden version lanseerauksessa oletetaan tyystin uusien maailmojen avautuvan. Ohjelmistojen ja käyttöjärjestelmien tehoa nopeammin paisuu kuitenkin tallennuskapasiteetti. Vuonna 2005 kaikki suomalaisten tiedostot mahtuivat 10 petatavuun (1 petatavu = 1 000 000 gigatavua). 2008 saavutettiin 37 Pt ja seuraavana vuonna hivottiin jo 50 Pt:n haamurajaa. Tähän käsittämättömään 50 000 000 000 000 000 tavun tietomassaan on uponnut lukematon määrä kopioita, itseään kertaavia viestiketjuja sekä keskeneräisiä työversioita samoista tiedostoista. Ei olekaan mikään yllätys, että suomalaisten levyjärjestelmien sisällön ennustetaan 2012 täyttävän peräti 200 petatavun tallennuskapasiteetin. Lisäpontta hallitsemattomalle tiedon hamstraamiselle tuo tallennustilan hinnan jatkuva syöksykierre. Tieto- ja viestintätekniikan komponenttien ja ohjelmistoratkaisuiden kehityskulku on kohdannut myös valtavasti karikkoja. Kukaan ei voi varmuudella sanoa, miten uuden aallon käy. Nyt keskiössä on eri viestintäjärjestelmien kautta välittyvä tieto. Viime vuosina onkin laajennettu matkaviestinverkkoja maantieteellisesti sekä tuotu markkinoille 20
PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? valokuituyhteyksien mahdollistamia nopeita laajakaistayhteyksiä. Viestintäviraston tutkimuksen mukaan uusimmista käytössä olevista viestintätekniikoista ja tarjonnan monipuolistumisesta huolimatta puhelut ovat säilyttäneet asemansa ensisijaisena viestintätapana. Kun ihmisiltä kysyttiin tärkeintä tapaa viestiä etäällä olevien ystävien ja sukulaisten kanssa, 85 prosenttia mainitsi puhelut, 8,4 prosenttia tekstiviestin, 3,0 prosenttia sähköpostin, 2,0 prosenttia internetin keskustelusivut tai yhteisöt sekä 1,0 prosenttia pikaviestit. Samansuuntaisia tuloksia saadaan kysyttäessä mieluisinta asiointitapaa viranomaisten ja yritysten kanssa. Nopeiden laajakaistayhteyksien määrä ei ole tilastojen mukaan viime vuosina kasvanut. Tulevaisuus on Esimerkiksi 100 megabitin yhteyksiä oli Viestintäviraston mukaan vuoden 2009 lopussa tehtävissä tämän vain noin prosentti kaikista laajakaistaliittymistä. päivän välineillä. Vaikka hyvin harvat kuluttajat ovat toistaiseksi – Esko Kilpi hankkineet nopeita laajakaistayhteyksiä, yhä suurempi osa Viestintäviraston telepalvelujen käyttötutkimukseen vastanneista kuluttajista ilmoitti käyttävänsä tai olevansa halukkaita käyttämään IPTV-palveluja (internet-yhteyden kautta tarjottavia televisiopalveluja) sekä internetin tilausvideopalveluja, joiden käyttö edellyttää nopeaa laajakaistayhteyttä. Informaatiotulvan edessä ei pidä lannistua, sillä vika ei ole ihmisessä. Ongelmia aiheuttaa välineiden vääränlainen soveltaminen. Esimerkiksi ongelman ratkaisuprosessissa puhelin kommunikaatiovälineenä on erittäin huono. Mutta sitä ei ole koskaan tältä kannalta katsottu. Sosiaalinen media voi sen sijaan nopeuttaa huomattavasti ongelmien ratkaisua. Siellä sovellusalueita on tosi paljon. Me voimme tutkia, millaiset kommunikaatiotavat ja välineet ovat optimaalisia erilaisille prosesseille. Se tarkoittaisi jatkossa, että palveluita voitaisiin kehittää suunnatusti. Sosiaalinen mediahan on eräänlaista sosiaalisten ryhmien tilannekuvaa koko ajan. Tilannekuvan käyttö voi muuttaa prosessia oleellisesti. Jos on tilannekuva, voi tehdä monia asioita paljon paremmin yhteen. Tämä olisi mielenkiintoinen alue työskennellä ja mallintaa, mutta emme ole sinne asti vielä päässeet. – Olli Martikainen Moni organisaatio ei ole käytännössä lainkaan perillä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvistä liiketoimintariskeistä. Usein riskit on selvitetty kriittisten tietojärjestelmien osalta, mutta niiden jatkuva tunnistaminen ja prosessi niiden arvioimiseen saattaa puuttua kokonaan, ilmenee Market-Visio Oy:n julkaisemasta tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan suuryritykset ja huoltovarmuuden kannalta kriittisimmät julkisen sektorin organisaatiot ovat keskimääräisesti jatkuvuussuunnittelun vahvimpia osaajia. Sen sijaan keskisuurissa ja pienissä yrityksissä käytännöt vaihtelevat suuresti. Etenkään 21
Yhteydenpitoratkaisu äLYKäS VIESTINTä Vaahto Oy Jyrki Strengell Toimitusjohtaja Vaahto Groupiin kuuluu seitsemän yritystä Suomesta, Venäjältä, Saksasta ja Kiinasta. Ryhmän palveluksessa työskentelee 380 henkeä yhteensä kahdeksassa toimipisteessä. Viisailla toimintatavoilla tuottavampaa työskentelyä Vaahto Groupissa me työstämme projekteja saumattomasti yli organisaatiorajojen ja suunnittelijat eri toimipisteistä miettivät teknisiä ratkaisuja päivittäin yhdessä. Aiemmin pelkkään Lahden ja Tampereen väliseen matkustamiseen kuluikin satoja työtunteja HAASTE kuukaudessa. Otimme jo vuonna 2002 käyttöömme videoneuvottelulaitteet, jotka käynnistyivät kuitenkin todella hitaasti ja joilla oli hankala jakaa dokumentteja. Myös kuvan- ja äänenlaatu oli niin heikkoa, että se haittasi itse kokoukseen keskittymistä. Päätimme modernisoida videoneuvotteluratkaisumme 2009. Laitteet toimitettiin ja asennettiin todella nopeasti eikä meidän työpanostamme tarvittu lainkaan. Suunnittelemamme käyttäjäkoulutuskin osoittautui tarpeettomaksi. Kuten kaiken uuden RATKAISU tekniikan, täytyy videoneuvottelulaitteidenkin olla helppokäyttöisiä ja laadukkaita. Uusia laitteitamme oppii käyttämään käyttöohjeita avaamatta ja siksi niitä hyödyntävät sellaisetkin työntekijät, jotka välttelivät vanhan järjestelmän käyttöä. Nykyiset videoneuvottelulaitteet ovat parantaneet yhteistyötä etenkin Shanghain toimipisteemme kanssa. Nyt videoneuvotteleminen tuntuu täysin luonnolliselta, aivan HYÖdYT kuin olisimme samassa paikassa. Vähentynyt matkustaminen tekee työskentelystä mielekkäämpää eikä etäneuvotteluista luopuminen tulisi enää kysymykseenkään. Itse asiassa videoneuvottelut ovat jopa perinteisiä kokouksia tehokkaampia. Uudet välineet ja uusi teknologia eivät ole itseisarvo, niitä on osattava myös hyödyntää. MITä Lisäksi toimintatapoja on muutettava. Nykyään käsittelemme asiat kokouksissa OPIMME tehokkaammin, koska etäneuvotteluiden myötä olemme alkaneet valmistella pöytäkirjat tarkemmin eikä aikaa muutenkaan kulu turhaan ihmettelyyn. 22
PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? liiketoiminnan sekä tieto- ja viestintätekniikan välisiä riippuvuussuhteita ei ymmärretä eikä tieto- ja viestintätekniikan riskejä tunnisteta. Myös organisaatioiden osto-osaamisessa on suuria eroja, samoin kuin johdon sitoutumisessa ja suhtautumisessa jatkuvuuskysymyksiin. Käsitteet ja määrittelyt ovat paikoitellen epäselviä; esimerkiksi ’järjestelmällä’ voidaan tarkoittaa sovellusta tai esimerkiksi laitteiden ja sovellusten muodostamaa kokonaisuutta, joka sisältää tietokannatkin. Tilannetta ei juuri selvennä eri teknologioiden yhdentyminen ja samojen sovellusten käyttö eri päätelaitteilla. Mikä on matkapuhelimen määritelmä? Meillä on ollut sellainen visio jo pitkään, että matkapuhelintaustalta tulevaan laitteeseen yhdistetään palveluita, prosessorivoimaa ja ohjelmistojen kyvykkyyttä siinä määrin, että se itse asiassa on mobiili tietokone. Apple on tullut mukaan tekemällä tietokoneesta puhelimen ja Google tekemällä internetistä mobiilin. Nokia on puolestaan saapunut yhdentyvälle liiketoiminta-alueelle matkapuhelinmaailmasta. Tällä markkinapaikalla kohtaa ihan eri historian ja taustan omaavia yrityksiä. – Olli-Pekka Kallasvuo Myöskään jatkuvuustarvetta (disaster recovery) ei aina tunnisteta. Liiketoimintaprosessien kriittisyyden luokittelu esimerkiksi palautustilanteita ajatellen voi olla tekemättä, koska prosesseja ei ole määritelty riittävän seikkaperäisesti. Jos kriittisyysluokittelua ei ole tehty eikä liiketoimintaprosessien kriittisyysjärjestystä tunneta, organisaation tietohallinto ei voi myöskään määritellä näitä itse. Asia kuuluu liiketoimintajohdolle ja edellyttää sen panosta ja sitoutumista, Market- Vision tutkimuksessa todetaan. Myös virtualisointiin voi liittyä jatkuvuusriskejä. Jos järjestelmää ei ole toteutettu täysin hallitusti, tietoon ja käyttäjäoikeuksiin liittyviä sekaannuksia syntyy normaaliolosuhteissakin, poikkeustilanteista puhumattakaan. Tietoyhteiskunnasta on puhuttu ainakin kymmenen vuotta, mutta keskustelu on jäänyt teoretisoinnin tasolle eikä Suomi ole vieläkään muuttunut aidoksi tietoyhteiskunnaksi. Tietoyhteiskuntahanke on Suomen suurimpia epäonnistumisia 2000-luvulla. Tämä epäonnistuminen tietoyhteiskunnan rakentamisessa johtuu siitä, että meiltä ei löydy vastuutahoa. Meillä on tehty poliittisia linjauksia, tavoitteen asetteluita ja kaikennäköisiä poliittisia päätöksiä, mutta koordinaatio on puuttunut. Kukaan ei ole kantanut korkeinta vastuuta eri osien yhteensopivuudesta eikä siitä, että kaikki järjestelmät, mukaan lukien toimintatavat, tehtäisiin tavoitteiden mukaisiksi. Tällä hetkellä ei rohkeita henkilöitä johdossa kuitenkaan näy. – Antti Tanskanen 23
PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Tulevaisuuden todellisten innovaatioiden näkeminen vaatii entistä enemmän mielikuvitusta, avoimuutta, rohkeutta ja rajojen rikkomista. Erään tutkimuksen mukaan vuoteen 2010 mennessä vain viidennes valtionhallinnon suurista keskittämis- ja palveluhankkeista oli saavuttanut tavoitellut hyödyt. Epäonnistumisten keskeisiä syitä ovat olleet tehoton tai kokonaan puuttuva päätöksenteko ja ohjaus. Kustannussäästötavoitteet ovat olleet epärealistisia, eikä tuleviin parannuksiin ole varattu riittävästi varoja. Myös johtamisen ongelmat, eriävät näkemykset tavoitteista, riittämätön investointirahoitus ja ongelmat projektien johtamisessa ovat estäneet onnistumisia. Lisäksi tilannetta ovat rassanneet sisäisten resurssien ja osaamisen puute, epäluottamus hanketta vetävään tahoon ja haluttomuus luovuttaa valtaa muille. Teknologia ei ole enää vuosiin estänyt uusien sovellusten, toimintatapojen tai tuottavuuden lähteiden syntymistä. Tulevaisuus on tehtävissä tämän päivän välineillä. Kaikki se, mistä me tässä yhteydessä puhutaan, on arkipäivää jo tänään. Mutta tämähän on vanha maksiimi. Tulevaisuus on jo täällä, mutta se on epätasaisesti jakautunut. Eli toisin sanoen nämä kaikki tieto- ja viestintätekniikan soveltamisen esimerkit, mistä minä puhun, ovat jo monessa yrityksessä ja yhteisössä olemassa. – Esko Kilpi 24
PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Kestävä kehitys ei ole vaihtoehto vaan realiteetti Kasvu-termi on sellainen, josta ei näköjään päästä irti millään. Se on niin vahvasti iskostunut ajatteluun välttämättömyytenä. Ellei ole kasvua, on vain kuolemaa. Yksikään poliitikko ei pysty luopumaan kasvu-sanan käytöstä. Jos me jatkamme tällä meidän nykyisellä kasvumallilla, niin se tarkoittaa, että me emme lopeta mitään tästä maailmasta. Silloin meitä ei voi odottaa kovinkaan hyvä tulevaisuus. – Pentti Malaska Kestävä kehitys mielletään arkikeskusteluissa varsin usein lähinnä ympäristön pelastamiseksi. Hyvin harvoin kuulee kestävän kehityksen muista ulottuvuuksista – taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurillisesta kestävyydestä. Taloudellinen kestävyys viittaa lähinnä siihen, kuinka pitkäjänteisellä työllä rahallinen hyvinvoinnin kasvu on saatu aikaan. Perustuuko se ensisijaisesti velkaantumiseen vai jokaisen isompaan ponnisteluun bruttokansantuotteen puolesta? Kuinka hyvinvointi jakautuu eri osapuolten kesken? Erityisesti taloudellisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmasta endogeeninen kasvuteoria tarjoaa vähintäänkin mielenkiintoisia ajatuksia. Voisiko tulevaa kasvua saada aikaan entistä enemmän sellaisella uudella tiedolla ja ymmärryksellä, jolla on selkeää lisäarvoa markkinoille ja asiakkaille? Sosiaalisella ja kulttuurillisella kestävyydellä tavoitellaan ihmisten välistä tasa- arvoa. Kuinka paljon me panostamme yhtäläisten mahdollisuuksien luomiseen ihmisten terveyttä ja turvallisuutta ajatellen? Tai kuinka hyvin ylläpidämme luonnollista erilaisuutta eri kulttuurien kesken? Voisimmeko tehdä tuttuja asioita aivan uusilla tavoilla – se ei olisi meiltä pois, mutta mahdollistaisi muille paremman hyvinvoinnin. Toisen maailmansodan jälkeen monet maat kokivat talousihmeen ja moninkertaistivat kansantaloutensa koon yhden sukupolven aikana. Viime vuosikymmeninä nopein kasvu on siirtynyt Euroopasta, Australiasta ja Pohjois- Amerikasta Aasiaan, etenkin Kiinaan ja Intiaan. Nykyinen talouskasvu on kuitenkin osittain perustunut ehtymättöminä pidettyjen raaka-aineiden ja energian kiihtyvään kulutukseen. Jo nyt on raaka-aineiden hinnoissa nähty erittäin suuria heilahteluja. Mitä tapahtuu, kun raaka-aineista on vielä suurempi pula ja se näkyy sekä hinnoittelussa että tarjonnassa? Jos raaka-aineita ei enää ole varaa viedä muualle jalostettavaksi, mitä se tarkoittaa syrjäisempien maiden kuten Suomen kannalta? Ihmiskunnan toiminta on kasvattanut kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin, määrää ilmakehässä ja siten muuttanut ilmastoa. Kaksinkertaistuneiden hiilidioksidipitoisuuksien arvioidaan nostavan maapallon keskilämpötilaa 2–4,5 asteella. 25
PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Jos pitoisuudet kasvavat tätäkin enemmän, lämpötila jatkaa nousemistaan. Samalla olemme pilanneet vesistöjä ja laajoja maa-alueita yhdyskunta- ja teollisuusjätteillä sekä maatalouden päästöillä. Jo pelkästään juomaveden tuottaminen vaatii koko ajan tehokkaampia prosesseja ja kemikaalikäsittelyjä. Näin vahinkojen korjaaminen tuottaa uusia vahinkoja. Kun maapallon tilaa katsoo sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen näkökulmasta, ei tilanne ole yhtään sen lohdullisempi. Köyhyysrajan alapuolella elää yhä enemmän ihmisiä myös länsimaissa. Suomen kotitalouksista köyhyysrajan alapuolella oli vuonna 2007 yli 13,5 % ja osuus on kasvanut koko vuosikymmenen ajan. Erilaiset kehitysmaiden mikrolainajärjestelmät ja reilun kaupan ratkaisut toki ovat liikkeitä oikeudenmukaisempaan suuntaan, mutta perinteisen talousjärjestelmän edunvalvontaa Tällä hetkellä meidän ne eivät ole onnistuneet juurikaan suhtautumisemme heiluttamaan. ilmastokysymyksiin Meillä on todella köyhä kansa ja sitten todella rikkaat. Kehityssuunta näyttää olevan tällä on lähinnä oireiden hetkellä, että tuloerot ovat kasvaneet koko hoitamista. 2000-luvun aikana. Koko sen ajan, kun on sanottu että bruttokansantuote lisää – Pentti Malaska hyvinvointia, tuloerot ovat kasvaneet. Valtio ei ole enää se määräävä tekijä. Se on itsekin yksi itsekkyyden lähteistä. Siihen liittyy sanonta, että meidän pitää pärjätä, koska valtion kilpailukyvyn pitää olla hyvä. Valtion sijasta meidän pitää nähdä muita yksiköitä. Niitä voivat olla erilaiset heimot, erilaiset ihmisryhmät, jotka muodostavat sitten toisenlaisen verkoston maailmassa. Ne verkostot ovat kansainvälisiä. Jos ei ole valtiota, ei ole kansakuntaa, vaan puhutaan kulttuurien välisistä yhteisöistä. – Marja-Liisa Viherä Vaikka poliitikoilla olisikin aitoa tahtoa muuttaa suuntaa, on talousjärjestelmän romahtaminen niin iso pelote, että korjaavat toimet jäävät enemmän hyvää tarkoittaviksi eleiksi. Proaktiivisimmatkin keskustelunavaukset hyssytellään kuoliaiksi. Björn Wahlroos kuvaa kehitysapua rahojen heittämiseksi kankkulan kaivoon ja esittää tilalle Kiinan mallia, jossa Afrikkaan rakennetaan investointien kautta niin poliittista kuin taloudellistakin läsnäoloa. Centre for the New Europen raportissa ”EU Trade Barriers Kill” (2003) laskettiin, että EU:n tullimuurit tappavat 6 600 ihmistä päivässä. Suuri osa tästä johtuu maataloustuista ja -tulleista. Jos Afrikka voisi lisätä osuuttaan EU-kaupasta edes prosenttiyksikön verran, se ansaitsisi 49 miljardia puntaa enemmän vuodessa ja 128 miljoonaa ihmistä vapautuisi köyhyydestä. 26
PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Ihan ensimmäiseksi kestävää kehitystä on tietysti, että tehdään kestäviä tuotteita, rakenteita ja laatua. Kestävä kehitys on kuitenkin sekä sosiaalikulttuurinen että taloudellinen ilmiö. Taloudessakin se tarkoittaa, että meillä on kestävät taloudelliset rakenteet. Se suosii esimerkiksi pienempää yrittäjyyttä kuin mihin on totuttu. Meille voi tulla yhteiskuntarauhan puolesta mahdottomia tilanteita, jos epätasa- arvoinen tulonjako jatkuu. Nyt aseet ovat parempia ja globaalit viestintävälineet ovat lähes kaikkien saavutettavissa, jolloin informaatiosota, jota käydään koko ajan, voi riistäytyä hallitsemattomaksi. Suuria kansanjoukkoja voi lähteä liikkeelle ja yhteiskunnan perusrakenne voi murtua. – Marja-Liisa Viherä Nähtävästi ympäristökysymyksistä keskustellaan aina nousukauden aikana, mutta taantumassa ne unohdetaan. Ilmastonmuutos oli 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen kuuma keskustelunaihe kahvipöydissä. Keskustelu sai lopulta populistisia piirteitä ja tutkijatkin sortuivat ylilyönteihin. Riippumatta siitä, mikä on ihmisen osuus muutoksissa ja mikä on lopulta syy ja seuraus, on ilmeistä, että ilmastolliset ääri-ilmiöt ovat lisääntymässä. Professori Pentti Malaska korostaa, että ilmastonmuutos voi olla kohtalon kysymys, joka romuttaa kaikki ihanteelliset ajatukset ihmiskunnan hyvinvoinnin tulevaisuudesta. Tällä hetkellä meidän suhtautumisemme ilmastokysymyksiin on lähinnä oireiden hoitamista. Kun tulee myrsky, tulva, hellekesä tai maastopalo, ne voidaan järkevästi ajatellen liittää ilmastonmuutokseen, vaikka kukaan ei voi sitä todistaa. Ilmastonmuutosteorian mukaan tällaisia ääri-ilmiöitä tulee esiintymään yhä enemmän. Silloin herätään ja lähetetään apua tulvauhreille ja tulipalon uhreille. Se on oireenmukaista hoitoa, joka näkyy hyvin kasvuluvuissa. Oireita aiheuttaviin perusmekanismeihin ei puututa. Siten seuraavina vuosina saamme kokea näitä samoja oireita, mutta pahempina ja sitten taas entistä pahempina. Lopulta oireetkin ovat meille hallitsemattomia. – Pentti Malaska Rooman Klubi tilasi jo lähes 40 vuotta sitten Massachusetts Institute of Technologyn tutkijaryhmältä Kasvun rajat -raportin (1972). 1960-luvulla luonnonsuojelu alkoi kääntyä uhanalaisten eläin- ja kasvilajien ja maisemien suojelusta ympäristön ja ihmisen suojeluun. Käännekohtana voidaan pitää YK:n ensimmäistä ympäristökokousta Tukholmassa 1972. ”On vain yksi maa” oli kokouksen motto ja päähuolina olivat ympäristön saastuminen ja luonnonvarojen ehtyminen: ihmisten terveys ja maapallon elämää ylläpitävä järjestelmä olivat uhanalaisia. Konferenssissa päätettiin ympäristökysymysten organisoimisesta YK:ssa, perustettiin YK:n ympäristöohjelma UNEP ja annettiin julistus ihmisen ympäristöstä. 27
PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Kasvun rajat -raportin johtopäätöksenä oli, että jos maapallon väkiluvun, teollistumisen, ympäristön saastumisen, ravinnon tuotannon ja luonnonvarojen siihenastisen käytön kasvuvauhti jatkuu muuttumatta, kasvun rajat tällä planeetalla saavutetaan lähimmän sadan vuoden kuluessa. Kasvusuuntia voidaan raportin mukaan muuttaa ja saada aikaan pitkälle tulevaisuuteen ylläpidettävissä oleva taloudellinen sekä ekologinen tasapaino. Raportti herätti maailmanlaajuisen keskustelun ja väittelyn jatkuvan kasvun mahdollisuuksista äärellisellä maapallolla. Raportti toi esiin myös vaihtoehtoja siihenastisille trendeille. Tämän jälkeen on samoista kysymyksistä tehty useita näyttäviä aloitteita, kuten Brundtlandin vuoden 1987 Meidän yhteinen tulevaisuus -raportti. Saman tyyppisistä aiheista keskustellaan nykyäänkin. Enää ei niinkään perustella makrotasolla, miksi jotain pitää tehdä, vaan mietitään, mitä rakenteita olisi muutettava. Tulevaisuudentutkija Mika Mannermaa on laskeskellut, että viimeisten 45 vuoden aikana maapallon väestö on kasvanut enemmän kuin sitä edeltäneiden neljän miljoonan vuoden aikana eli siitä lähtien, kun ensimmäiset hominidit nousivat kahdelle jalalle. Maapallon väestö kasvaa 90–100 miljoonalla hengellä vuosittain, joista yli 90 prosenttia syntyy kehitysmaihin. Varsin yleisesti ennustetaan, että vuonna 2020 maapallolla on kahdeksan miljardia ihmistä, kun vielä vuonna 1980 luku oli 4,4 miljardia ja vuonna 1950 2,5 miljardia. Seuraavan 10 vuoden aikana yksin Kiinassa arviolta noin 400 miljoonaa maalaista muuttaa kaupunkeihin. Väkimäärä vastaa kooltaan lähes Eurooppaa eli maahan luodaan koko Euroopan kokoinen kaupunki-infrastruktuuri lähes tyhjästä – alle vuosikymmenessä. Jos kaikille rakennettaisiin tiilitalo, kuluisi siihen kaikki Kiinan maa- aines ja hiilivarannot. Vuonna 2031 kiinalaisten keskitulot yltävät USA:n nykytasolle ja mikäli heidän kulutuskäyttäytymisensä noudattaa samaa mallia, ajavat he 1,1 miljardia autoa. Tällöin Kiinan tieverkosto tarvitsisi yhtä paljon maapinta-alaa kuin maan riisiviljelmät tällä hetkellä. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti muistuttaa, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan rajoittaa sekä vähentämällä päästöjä että sopeutumalla uusiin olosuhteisiin. Poliittinen hinnanohjaus voi pienentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi kaikilla toimialoilla. Energiasektorin investoinnit ovat tärkeässä asemassa. Energiantuotannon päästöjen palauttaminen vuoden 2005 tasolle vuoteen 2030 mennessä vaatisi laajaa muutosta investointien suunnassa. Lisäkustannukset olisivat kuitenkin korkeintaan noin 5–10 prosenttia ja vaihtelisivat merkittävästi yksittäisissä maissa ja eri toimialoilla. Taloustieteessä syntyi 80-luvulla uusi endogeeninen kasvuteoria. Siinä todettiin, että tiedosta ja informaatiosta tulee vähitellen tuotannon tekijä. Voimme tuottaa kasvua sisäsyntyisesti tuottamalla informaatiosta uutta, parempaa informaatiota. Tämä johtaa siihen, että meillä voi olla kasvua, jossa ei raaka-aineiden, energian eikä työvoiman kulutus lisäänny, vaan ne voivat jopa vähentyä ja silti voidaan kasvaa. Tämä uusi 28
PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? kasvuteoria sisältää uutta toivoa. Jos endogeeninen kasvuteoria perustuu ICT-sektoriiin, siellä pitää ratkaista energiatase. Emmehän me voi kuluttaa kaikkea maailman energiaa pelkkään tietotekniikkaan. On arvioitu, että kun tietotekniikka kehittyy, siihen tulee virtuaalitodellisuus, täydennetty todellisuus ja moniulotteiset käyttöliittymät, niin laskenta ja laskennan energian kulutus lisääntyy voimakkaasti. Samoin kun mennään langattomaan laajakaistaan, niin energian kulutus lisääntyy myös voimakkaasti. Eli se on vähän niin kuin pantaisiin tuonne ulos saunan kiuas kilometrin välein. Langattomien laitteiden ja laajakaistan energian kulutus on todella raskasta, mutta tästä ei ole riittävästi puhuttu. – Olli Martikainen Mikrotasolla organisaatiot – kuten yksittäiset kansalaisetkin – tekevät omia ratkaisujaan, sillä yleisesti uskotaan, että kestävän kehityksen vaatimukset ja tavoitteet vaikuttavat tulevina vuosina yritysten ja julkisyhteisöjen toimintaan yhä voimakkaammin. Tulevaisuudentutkijat arvelevat, että lähiaikoina syntyy yhä enemmän Porkkanamafian kaltaista toimintaa, jossa edelläkävijöitä palkitaan. Silti yleisesti uskotaan, että myös Greenpeacen toiminnan kaltaista epäkohtiin puuttumista tarvitaan vielä. Raaka-aineiden niukkuuden kärjistyessä Suomen kannalta oleelliseksi muodostuu meidän kykymme luoda vientikelpoisia palveluita, joita ei tarvitse kuljettaa Yhden vuoden puhelin- fyysisesti. Lyhyellä aikavälillä organisaatioiden soitot vastaavat yhden kannalta keskiössä näyttää nyt olevan tunnin automatkan tarpeettoman energiankulutuksen vähentäminen. hiilijalanjälkeä. Koska työnteko perustuu yhä enemmän tietoon, tiedonsiirtoon ja kommunikointiin, voivat viestintäratkaisut auttaa organisaatioita tässä merkittävästi. Yhden vuoden puhelinsoitot vastaavat yhden tunnin automatkan hiilijalanjälkeä, seitsemän vuoden soitot tuottavat hiilidioksidia yhtä paljon kuin tunnin lentomatka. Yhden henkilön matka Helsingistä Vaasaan tuottaa 65 kiloa hiilidioksidipäästöjä, kun taas kahdeksan tunnin videoneuvottelu jättää jälkeensä vain 20 grammaa päästöjä. Matkustamisen välttäminen virtuaalikokouksilla on päivän sana tuottavuustekijänä. Se merkitsee työaikasäästöjä, matkakulujen karsimista ja nopeampaa päätöksentekoa. Tuloksena on myös ympäristöhaittojen minimointi ja ympäristötietoisuuden kasvu. Näin markkinavaste parantuu ja viestintä sekä tiimityö helpottuvat. 29
Seija Lukkala | Globe Hope Globe Hope on innovatiivinen suomalainen designyritys, joka säästää ympäristöä valmistamalla tuotteensa kierrätysmateriaaleista. Yritys on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin ja tarjoaa asiakkaillensa ekologisen ja kestävän vaihtoehdon. Globe Hopen arvoja ovat esteettisyys, ekologisuus ja eettisyys. Vuonna 2003 perustettu yritys työllistää tällä hetkellä 14 henkilöä ja sen liikevaihto ylitti vuonna 2010 1 000 000 euroa. 30
Voiko kestävän kehityksen ehdoilla tehdä aitoa liiketoimintaa? Rajoittavatko kestävän kehityksen periaatteet liiketoimintaa, vai laittavatko ne vain miettimään uusia mahdollisuuksia? Vastaajan mietteet tähän kysymykseen kertovat paljon yrityksen kyvyistä nähdä mahdollisuuksia esteiden sijaan. Näin asian näkee Seija Lukkala, Globe Hopen perustaja ja toimitusjohtaja. Kykymme ajatella valmista tuotetta raaka-aineena on hyvin alkeellinen. Metalliteollisuudessa, jossa raaka-aine on kallista, kierrätys on aloitettu aikaisemmin kuin muualla. Minusta on ihan järjen vastaista aloittaa prosessi aina alusta, kun voisimme ajatella, että jätteet ovat jo puolivalmisteita johonkin muuhun. Seija Lukkala näkee kestävän kehityksen ennemminkin suuntana, johon kaikki tulevat menemään – ennemmin tai myöhemmin – kuin minään vaihtoehtona. Ne yritykset, jotka alkoivat ensimmäisinä reagoida näihin ekologisiin tai eettisiin kysymyksiin viime vuosituhannen loppupuolella ja 2000-luvun alussa, keräävät ensimmäisinä myös taloudellisen potin. Seuraavaksi tulevat ne, jotka huomaavat että pitää mennä mukaan. Ja lopulta tulevat ne, jotka eivät reagoi vielä mitenkään 2015 mennessä – näitä yrityksiä ei enää 2020 ole olemassa. Kestävän kehityksen periaatteet eivät ole pelkästään Globe Hopen strategiapöydällä, ne ovat jokaisen työntekijän sydämessä. Yrityksen strategian pitää kohdata työntekijöiden arvojen kanssa. Jos työntekijä allekirjoittaa kaiken, hän tekee työnsä sydämellään. Koko Globe Hope perustuu kestävän kehityksen arvoille: ekologisuudelle ja eettisyydelle. Ne ovat niitä peruspilareita, joita ilman koko yritystä ei olisi olemassa. Muita vaihtoehtoja ei ole. Seija Lukkalan luotsaama Globe Hope on loistava esimerkki, mitä voi saada aikaan kyvyllä nähdä ja kyvyllä valjastaa ihmisten intohimo. Hän näkee kestävässä kehityksessä myös paljon mahdollisuuksia koko Suomelle. Jos puhutaan yrityksistä, suomalaisilla on äärettömän hyvä mahdollisuus menestyä tässä kansainvälisestikin, jos me teemme nopeita ratkaisuja. Olemme menettäneet hyvää asemaamme jahkailuun. Meidät koetaan kansainvälisesti puhtaana, korkean teknologian maana, joten meidän olisi helppo profiloitua uuden kestävän kehityksen mukaisen ajattelun ja ratkaisujen tekijäksi. 31
äLYKäS Automaatioratkaisu VIESTINTä Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pertti Koivisto Kiinteistönpitopäällikkö Tampereen Tilakeskus huolehtii Tampereen kaupungin omistamien tilojen ja rakennuskannan tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja arvon säilymisestä. Tilakeskuksen toiminnan lähtökohtana on kestävän kehityksen periaatteiden mukainen kestävä ja elinkaareltaan tarkoituksenmukainen rakentaminen ja kiinteistönpito. Tilakeskuksen hallinnassa on noin 750 kaupungin omistamaa rakennusta. Tiputimme energiankulutusta ja kustannuksia Tampereen kaupunki kantaa kortensa kekoon Euroopan Unionin energiansäästötalkoissa: tavoitteenamme on pienentää energiankulutusta 20 % vuoteen 2020 mennessä. HAASTE Rakennusten lämmitys ja sähkönkäyttö muodostivat vuonna 2005 noin 75 % kulutuksestamme, eikä meillä ollut keinoja hallita niitä keskitetysti. Rakennusautomaation ja uuden hälytys- ja etähallintapalvelun avulla pystymme keskitetysti valvomaan ja säätelemään kaupungin kiinteistöjen lämmitystä, valaistusta ja ilmanvaihtoa. RATKAISU Nyt esimerkiksi yöaikaan rakennuksissa ei pidetä turhaan ilmanvaihtoa ja valoja päällä ja lämpötilojakin voidaan tarpeen mukaan laskea. Samaan järjestelmään kuuluvat myös palo- ja murtohälytykset. Varmennetut yhteydet ja vakioitu toimintamalli vähentävät kustannuksia ja lisäävät toimintavarmuutta. Koska kiinteistöistä vastaavat työntekijät voivat tehdä tarvittavat HYÖdYT toimenpiteet verkon yli, myös turha liikkuminen ja sen myötä liikenteen päästöt vähenevät. Palvelu säästää työaikaa, kun hälytykset voidaan tarkistaa ja hoitaa nopeasti. Voimme myös tukea henkilökuntaa verkon yli, mikäli kohteessa ilmenee suurempia ongelmia. Energian säästämiseksi ei tarvitse nähdä ylimääräistä vaivaa, päinvastoin. Olemassa olevaa MITä tekniikka mahdollistaa parannuksia myös työhyvinvointiin ja kustannustehokkuuteen, kun OPIMME sitä vain osataan käyttää paremmin ja toimintatapoja kehitetään. 32
PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Ylitöitä ja alisuorittamista Ihmisen perustarpeet ovat säilyneet lähes muuttumattomina viimeiset kymmenentuhatta vuotta. Ihminen tarvitsee edelleen saman verran energiaa, vettä ja lepoa kuin kivikaudella. Vuosituhannen vaihteen jälkeisessä talouskasvun huumassa yksilöiden hyvinvointi näyttää kuitenkin unohtuneen – työntekijöiltä tunnutaan vaadittavan samanlaista tehon moninkertaistamista kuin koneilta. Samalla kun raaka- aineista saatavaa hyötyä maksimoitiin, rakennemuutosten aiheuttamat yritysten irtisanomiskierrokset kasasivat työtehtävät yhä harvalukuisemmalle joukolle ihmisiä. Toimintatapoja harvoin sopeutettiin muuttuneeseen tilanteeseen. Kun työ lisäksi muuttui samaan aikaan entistä tietopainotteisemmaksi, fyysinen rasitus pieneni, mutta vastaavasti hankalammin havaittava ja mitattava henkinen rasitus kasvoi. Työhyvinvointiongelmat on nyt tunnustettu oikeiksi eikä vain pahansuovaksi fiktioksi, niin kuin vielä joku vuosi sitten uskoteltiin. Työn mielekkyyden indeksi on työolobarometreissa vajonnut pohjalukemiin juuri seitsemän lihavan vuoden aikana 2001–2007, sillä työntekijät kokevat työn psykologisen sopimuksen purkautuneen ja työnantajan menestyksen erkaantuneen heidän menestyksestään (vaikka perimmältään niin ei tarvitsisi olla). Jos työntekijät tulevat onnellisiksi ja tuottaviksi oman vaikutuksen kokemuksesta ja onnettomiksi ja uupuneiksi sen kadottamisesta, olisi niin työnantajan kuin työntekijänkin etu antaa työntekijöiden keskittyä mahdollisimman paljon siihen, missä he parhaiten saavat jotain aikaan, ja vapauttaa heidät mahdollisimman pitkälle huolehtimasta seinien päälle kaatumisesta puitteiden mylläyksellä. Luovuuden paradoksi on siinä, että se tarvitsee suojakseen rutiineita. – Juha Siltala Kun saataisiin edes se nyt oleva työaika oikeasti käännettyä hyvinvoinniksi ja jopa innostukseksi. Se on valtava potentiaali, jos ihmiset olisivat innostuneita ja motivoituneita verrattuna että he ovat vain duunissa väkisin tekemässä sen, minkä jaksavat. Innostuneen ja vähemmän innostuneen panoksessa on merkittävä ero, puhumattakaan poissaolopäivistä ja ennenaikaisista eläköitymisistä. – Mikko Kosonen Nykyaikaisen tietotyön keskeiset välineet ovat mahdollistaneet mittavan tuottavuuden kasvattamisen, mutta niiden väärinkäyttö on johtanut myös uuteen työpahoinvointiin. Työntekijät vastaanottavat ja välittävät päivittäin valtavasti tietoa puhelimitse, kirjeitse, tekstiviesteillä, sähköpostilla ja lisääntyvissä määrin myös pikaviestinnällä sekä videokuvalla. Eri välineiden synnyttämä hallitsematon tietotulva voi pahimmillaan tukkia koko työpäivän, jolloin varsinaiset työt ehditään tehdä ja viestit lukea vasta illalla kotona. 33
PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Etenkin asiantuntijat joutuvat usein monisuorittamaan koko työpäivän ajan useaa tehtävää päällekkäin saamatta yhtäkään kerralla valmiiksi. Kun työpäivään ei mahdu kunnollisia taukoja, ja se usein jatkuu vielä illalla kotonakin, ei rasituksesta välttämättä ehditä palautumaan kunnolla seuraavaan aamuunkaan mennessä. Niinpä kuormitus kasautuu päivästä toiseen. Tilanteen jatkuessa pitkään siitä kärsivät pahimmillaan myös perheet, koska vanhemmat eivät kykene irtautumaan töistään yhteisenä vapaa- aikanakaan. Työn henkinen kuormittavuus on kasvanut ja fyysinen samalla vähentynyt. Ihmiset elävät kyllä pidempään ja terveempinä kuin aikaisemmin, mutta pään sisäinen kuormitus kasvaa. Tästä olen ollut kovasti huolissani yritysjohtajana ja tietotekniikkapalveluyhtiön toimitusjohtajana. Kärsimme vakavista vahingoista, elleivät esimiehet ja tukijärjestelmät tunnista pään sisäisen kuormituksen kasvua eivätkä löydä tapoja sitä keventää ja purkaa. Huono tilanne näkyy yritysten toiminnan laadun ja tuottavuuden heikentymisenä ja koko yhteiskunnan lisääntyvänä pahoinvointina. – Matti Lehti Perinteisesti työhyvinvointia ja kestävää kehitystä on pidetty rasitteina organisaation tuottavuudelle, välttämättöminä ja tuottamattomina kuluerinä. Nykyään on alettu hiljalleen ymmärtää, että työhyvinvointi vaikuttaa merkittävästi tuottavuuteen. Vain hyvinvoiva työntekijä pystyy antamaan parhaansa, sitoutumaan työhönsä ja toimimaan täysipainoisesti koko työuransa ajan. Työterveyslaitoksen (TTL) laskelmien mukaan Suomessa menetetään tällä hetkellä ennenaikaisen eläköitymisen, sairauspoissaolojen ja työtapaturmien vuoksi yhteensä vuosittain noin 25 miljardia euroa. Työhyvinvoinnin puutteet merkitsevät raskasta taloudellista taakkaa yrityksille ja julkisyhteisöille, viime kädessä koko kansantaloudelle. Suomalaisessa työelämässä on vielä paljon vanhan teollisen ajan piirteitä. Tehokkuusajattelu on liian lyhytjänteistä. Pelkkä ruuvin kiristäminen ei pitkän päälle lisää tuottavuutta, huomauttaa TTL:n tutkimusprofessori Guy Ahonen. Vanhanaikaisten toimintatapojen ja vanhanaikaisen johtamisen puitteissa ei enää ole kasvumahdollisuuksia. Työntekijöiltä vaaditaan usein jo nyt sataprosenttista sitoutumista tehtäviinsä, siksi tuottavuuden nousun on synnyttävä uudistuksilla. Perinteisessä teollisessa mallissa ihminen on tuotantoresurssi ja objekti, joka tekee tavallaan koneen osana jotain duunia. Johtajat sitten ohjaavat työtä hierarkian huipulta. Kehittäminen ja parantaminen ovat tässä mallissa yhtä kuin vauhdin lisääminen ja/tai kulujen alentaminen esimerkiksi töitä muualle siirtämällä. Ja tätä kun jatketaan tarpeeksi kauan, niin ihminen voi entistä huonommin ja huonommin. – Mikko Kosonen 34
äLYKäS Etähallintaratkaisu VIESTINTä Kaupin sairaala Marja-Leena Valden Lähihoitaja Tamperelainen Kaupin sairaala on erikoistunut vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoito-, tutkimus- ja kuntoutuspalveluihin. Sairaalassa on muiden Tampereen kaupungin kiinteistöjen tapaan hyödynnetty uutta kiinteistöjen lämmityksen ja valaistuksen etähallintaratkaisua. Paransimme etähallinnalla työhyvinvointia Sisäilman laatu ja lämpötila eivät aiemmin saaneet riittävän hyviä arvosanoja työntekijöiltämme. Liian lämmin ilmahan raukaisee, liian kylmä on monellakin tavoin HAASTE epämiellyttävää. Tilat olivat myös ikävän vetoisat. Lisäksi Tampereen kaupungin merkittävät energiansäästötavoitteet vuoteen 2020 mennessä koskevat meitäkin. Otimme käyttöön kiinteistöjen etähallintaratkaisun, jonka avulla pystymme keskitetysti RATKAISU valvomaan ja säätelemään tilojen ilmastointia, lämmitystä ja valaistusta. Rahallisten säästöjen ohella ratkaisu lisäsi niin työviihtyvyyttä kuin työhyvinvointiakin, työolosuhteista johtuvat sairaudet poissaoloineen käytännössä noin puolittuivat. Sisäilma on HYÖdYT nyt entistä puhtaampaa ja raikkaampaa, mikä lisää työvireyttä ja parantaa keskittymiskykyä. Monet ovat kertoneet päänsäryn ja migreenioireiden olennaisesta vähenemisestä uudistusten jälkeen. Energiansäästötalkoot innosti työntekijöitämme, joista yli puolet olisi valmiita vieläkin MITä suurempiin muutoksiin: yövalaistusta voitaisiin vähentää entisestäänkin ja myös OPIMME liiketunnistinvalaisinten eduista on keskusteltu. Kestävästä kehityksestä on todella tullut koko työyhteisömme yhteinen tavoite! 35
PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Jopa taantumassa on panostettava henkilöstön ja työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimiseen, arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Kehityspäällikkö Hannu Jokiluoman mukaan työhyvinvoinnin tukeminen taantumassa on valmistautumista tulevaan nousuun. Työhyvinvoinnin edistäminen toimii kansalaisten ja organisaatioiden menestystekijänä. Kun henkilöstöstä huolehditaan, hyvän työn myönteinen vaikutus hyvinvoinnille ja terveydelle vahvistuu. Oikeat asenteet ja työelämän kannustava toimintakulttuuri edistävät työhyvinvoinnin kehittämistä ja työurien jatkamista, Jokiluoma sanoo. Erityisesti tietotyö haastaa yksilön sopeutumiskyvyn: hyvin johdetussa organisaatiossa kehittynyt tekniikka lisää mahdollisuuksia ja tarjoaa mielekkäitä uusia tapoja toimia, mutta hallitsemattomana viestintätekniikan vaikutus on usein päinvastainen. Johdettu, tehokas ja avoin viestintäkulttuuri on tietotyössä yksi työhyvinvoinnin peruspilareista. Työntekijöiden tulee saada hallitusti käyttöönsä uusia ratkaisuja ja palveluja, jotka mahdollistavat uusia mielekkäämpiä tapoja tehdä töitä. Kun työskentely sujuu aiempaa helpommin ja joustavammin, myös työhyvinvointi, luovuus ja työn tuottavuus kasvavat. Ihmiset hakevat nykyään elämyksellisyyttä ja yksilöllisempää kohtelua. He eivät enää sulata samalla tavalla huonoa kohtelua tai yksipuolista sanelua kuin aikaisemmin. Myös tietoisuus oikeuksista on kasvanut. Työnantajaa kohtaan ei tunneta lojaalisuutta samalla tavalla kuin aikaisemmin eikä työpaikan vaihdosta podeta tunnontuskia. Itsensä tuntevista yksilöistä saadaan myös paljon aiempaa enemmän irti silloin, kun heidän on hyvä olla. Laman jälkeen kuluttajilla on parempi maksukyky kuin ikinä tähän mennessä. Hyvä taloudellinen asema mahdollistaa eri tasoisen valinnanvapauden kuin aikaisemmin. Ihmiset tunnistavat huonot työolot ja huonon johtamisen paljon paremmin, ja heillä on taloudelliset mahdollisuudet tehdä valintoja sen pohjalta. Työhyvinvoinnin merkitys henkilön panoksen kannalta tulee kasvamaan etenkin tietointensiivisillä aloilla. Tänään puhutaan yhä useammin, että itse asiassa työn sisältö on meille merkittävien asioiden tekemistä meille merkittävien ihmisten kanssa. Joka tarkoittaa silloin sitä, että työn välinearvon luonne muuttuu itseisarvoksi; eli työ on itseisarvo. Kysymys on, että miten me määritellään, mistä me puhutaan, kun me puhutaan työstä ja ihmisen suhteesta työhön? Tämä on ehkä se merkittävin murros. Ihminen joka ei viihdy, ei voi myöskään tehdä tuottavaa työtä. – Esko Kilpi Myös nuoret tuovat uudet kuviot työpaikkojen ja työskentelytapojen uudistamiseen. Suomen Akatemiassa nuorten pätkätyöläisyyttä tutkivan valtiotieteen tohtorin Jaana Lähteenmaan mukaan suurelle joukolle nuoria itsensä toteuttaminen on niin tärkeää, että he ovat valmiita kestämään ajoittaista työttömyyskorvauksella tai vanhempiensa rahoilla elämistä. Nämä nuoret eivät häpeä työttömyyttä. He eivät ole laiskoja, 36
PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? vaan haluavat tehdä tärkeäksi kokemiaan asioita. Moni kyseenalaistaa nykyisen kulutussirkuksen ja tekee projekteja saamatta rahaa. Luovuus on arvo sinänsä. Tämä tarkoittaa, että Y-sukupolveen kuuluva saattaa mieluummin ottaa lopputilin kuin kestää tylsää tai merkityksetöntä työtä. Olennaista on, että työpaikalla viihdytään. Kemianteollisuus on oppinut omissa kartoituksissaan, että vanhoin keinoin ei tavoiteta nuoria eikä paranneta alan houkuttelevuutta. Työelämään tulevat ja siellä nyt työskentelevät nuoret näkevät omalla tavallaan vuorovaikutustaidot ja -tavat, säännöt ja joustot, johtajuuden ja sitoutumisen – itse asiassa koko työn käsitteen. Kaikki, mihin on totuttu, voidaan kyseenalaistaa. Sosiaalinen media on osa nuorten elämää. Se ei ole ohjelma, jota käytetään, tai palsta, jolle kirjoitetaan, erillinen työtehtävä tai vapaa-ajan harrastus. Se on tapa toimia ja elää. Mutta mitä yrityksen pitäisi tehdä Facebookin, Työtyytyväisyys lukuina Twitterin ja YouTuben maailmassa, kyselee Tyytyväinen työntekijä työskentelee tehokkaammin, Kemianteollisuus ry. Yhdistyksen mukaan ja tyytyväisyys voi kasvattaa tuottavuutta tutkimusten ensimmäiseksi kannattaisi tutustua asiaan. mukaan jopa 2–5 prosenttia. Kun työntekijä toimii Asennoksi suositellaan reipasta etukenoa, itseohjautuvasti, kustannussäästö ulottuu parhaimmil- asenteeksi uteliaisuutta. Nuorille sosiaalinen laan 10–20 prosenttiin, ja kun hänen viestii myönteisesti media on itsestäänselvyys. Miksi emme käyttäisi työpaikastaan, rekrytointi helpottuu ja brändimielikuva sitä tehokkaasti myös yrityksissä? vahvistuu. Kun työntekijä omaksuu nopeasti uudet työtavat, Suurin syy siihen, että ihmiset voivat huonosti, koulutuskuluja saadaan nipistettyä 10–20 prosenttia. on huono johtaminen. Nuo hierarkkiset Kun hän sairastaa vähemmän, kustannussäästö on 2–5 johtamisrakenteet eivät vaan sovi tähän aikaan. prosenttia. Jos työntekijä sopeutuu joustavasti muu- Ihmisiä tungetaan sellaisiin lokeroihin toksiin, tuottavuusvaikutus on niin ikään 2–5 prosenttia. ja muotteihin, joihin he eivät sovellu. Ja kun Hän jaksaa myös ikääntyneenä, mikä näkyy sairaus- ja se tehdään väkivalloin, niin siitä aiheutuu työttömyyseläkekulujen huomattavana laskuna. inhimillistä kärsimystä. Suomalaiset tekevät vähemmän työtä kuin koskaan historian aikana – jopa liian vähän, siis työttömyyttä ajatellen. Lisäksi työ seuraa entistä useammin mukana kotiin. Tämä ei kuitenkaan ole vaarallista, jos tekemisellä on tarkoitus ja merkitys. Vastaavasti voisi miettiä tapoja, joilla perhe- elämä voisi tulla töihin esimerkiksi erilaisissa illanvietoissa ja viikonloppuisin. Jos perheenjäseniä voisi ottaa halutessaan mukaan työpaikalle, työn luonne paranisi. – Mikael Jungner Työhyvinvointi onkin noussut keskeiseen asemaan työelämän kehittämisessä. Valtionhallinnossa toimii muun muassa Kaiku-ohjelma ja kuntapuolella Kuntatyö 2010 -ohjelma. Myös sosiaali- ja terveysministeriössä ja muualla julkisessa hallinnossa asiaa seurataan tarkasti. Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvointi-investointien 37
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen
Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen

Recommended

Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaser
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaserUuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaser
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaser
Sonera
 
Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutukset
Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutuksetDigitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutukset
Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutukset
Tuomo Luoma
 
Uuskasvun Anatomia - Sonera
Uuskasvun Anatomia - SoneraUuskasvun Anatomia - Sonera
Uuskasvun Anatomia - Sonera
Sonera
 
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupausUuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Sonera
 
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...
Teemu Arina
 
Olarin lukio 2015
Olarin lukio 2015Olarin lukio 2015
Olarin lukio 2015
Pete Nieminen
 
Johtajuuden murros ja Suomi - Pintaraapaisu suomalaiseen johtajuuteen
Johtajuuden murros ja Suomi - Pintaraapaisu suomalaiseen johtajuuteenJohtajuuden murros ja Suomi - Pintaraapaisu suomalaiseen johtajuuteen
Johtajuuden murros ja Suomi - Pintaraapaisu suomalaiseen johtajuuteen
Kenneth Sundberg
 
Työn sähköinen tulevaisuus
Työn sähköinen tulevaisuusTyön sähköinen tulevaisuus
Työn sähköinen tulevaisuus
Jyrki Kasvi
 

Recommended

Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaser
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaserUuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaser
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus teaser
Sonera
 
Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutukset
Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutuksetDigitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutukset
Digitalisaatio ja globalisaatio - trendit ja vaikutukset
Tuomo Luoma
 
Uuskasvun Anatomia - Sonera
Uuskasvun Anatomia - SoneraUuskasvun Anatomia - Sonera
Uuskasvun Anatomia - Sonera
Sonera
 
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupausUuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Uuskasvun polut - Digitalisaation lupaus
Sonera
 
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...
Tietoteollisuuden kilpailukyky tänään ja huomenna (Teknologiateollisuus eriko...
Teemu Arina
 
Olarin lukio 2015
Olarin lukio 2015Olarin lukio 2015
Olarin lukio 2015
Pete Nieminen
 
Johtajuuden murros ja Suomi - Pintaraapaisu suomalaiseen johtajuuteen
Johtajuuden murros ja Suomi - Pintaraapaisu suomalaiseen johtajuuteenJohtajuuden murros ja Suomi - Pintaraapaisu suomalaiseen johtajuuteen
Johtajuuden murros ja Suomi - Pintaraapaisu suomalaiseen johtajuuteen
Kenneth Sundberg
 
Työn sähköinen tulevaisuus
Työn sähköinen tulevaisuusTyön sähköinen tulevaisuus
Työn sähköinen tulevaisuus
Jyrki Kasvi
 
Digisalonki tilaisuus 11_2015
Digisalonki tilaisuus 11_2015Digisalonki tilaisuus 11_2015
Digisalonki tilaisuus 11_2015
Tuomo Luoma
 
Tulevaisuuskaan ei ole enää entisensä - ei edes korkeakouluissa
Tulevaisuuskaan ei ole enää entisensä - ei edes korkeakouluissaTulevaisuuskaan ei ole enää entisensä - ei edes korkeakouluissa
Tulevaisuuskaan ei ole enää entisensä - ei edes korkeakouluissa
Maria Boman
 
Tulevaisuuden teknologiat 26.11.2011
Tulevaisuuden teknologiat 26.11.2011Tulevaisuuden teknologiat 26.11.2011
Tulevaisuuden teknologiat 26.11.2011
Tradenomiliitto
 
Tekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuuden esitys
Tekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuuden esitysTekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuuden esitys
Tekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuuden esitys
Työ- ja elinkeinoministeriö
 
Tulevaisuuskaan ei ole enää entisensä – ei edes korkeakouluissa
Tulevaisuuskaan ei ole enää entisensä – ei edes korkeakouluissaTulevaisuuskaan ei ole enää entisensä – ei edes korkeakouluissa
Tulevaisuuskaan ei ole enää entisensä – ei edes korkeakouluissa
TIEKE Finnish Information Society Development Centre
 
Pirkanmaan tilannekuvan julkistus 1606211
Pirkanmaan tilannekuvan julkistus 1606211Pirkanmaan tilannekuvan julkistus 1606211
Pirkanmaan tilannekuvan julkistus 1606211
Sitra the Finnish Innovation Fund
 
Upgraded Life Festival 2015. Martti Mäntylä, Aalto University
Upgraded Life Festival 2015. Martti Mäntylä, Aalto UniversityUpgraded Life Festival 2015. Martti Mäntylä, Aalto University
Upgraded Life Festival 2015. Martti Mäntylä, Aalto University
Upgraded - Health Startup Association of Finland
 
Erilaistu tai kuole; kulttuuri, osallisuus ja johtajuus aluekehityksessä
Erilaistu tai kuole; kulttuuri, osallisuus ja johtajuus aluekehityksessäErilaistu tai kuole; kulttuuri, osallisuus ja johtajuus aluekehityksessä
Erilaistu tai kuole; kulttuuri, osallisuus ja johtajuus aluekehityksessä
Sitra the Finnish Innovation Fund
 
Elinvoima-seminaari 30.1.2019, Pirkanmaan Yrittäjät
Elinvoima-seminaari 30.1.2019, Pirkanmaan YrittäjätElinvoima-seminaari 30.1.2019, Pirkanmaan Yrittäjät
Elinvoima-seminaari 30.1.2019, Pirkanmaan Yrittäjät
Maria Virtanen
 
Tulevaisuuden osaaminen
Tulevaisuuden osaaminenTulevaisuuden osaaminen
Tulevaisuuden osaaminen
TIEKE Finnish Information Society Development Centre
 
ICT Forum 2010, Esite
ICT Forum 2010, EsiteICT Forum 2010, Esite
ICT Forum 2010, Esite
Palveluseteli-hanke
 
Digitaalisen transformaation johtaminen
Digitaalisen transformaation johtaminenDigitaalisen transformaation johtaminen
Digitaalisen transformaation johtaminen
Tuomo Luoma
 
Johtaja 2012 seminaari - mitä tekisin toisin - matti makkonen
Johtaja 2012 seminaari - mitä tekisin toisin - matti makkonenJohtaja 2012 seminaari - mitä tekisin toisin - matti makkonen
Johtaja 2012 seminaari - mitä tekisin toisin - matti makkonen
Etelä-Pohjanmaan kauppakamari - South Ostrobothnia Chamber of Commerce
 
Vuosikatsaus 2015
Vuosikatsaus 2015Vuosikatsaus 2015
Vuosikatsaus 2015
TurunTeknologiakiinteistot
 
Mikä on suomalaisten verkkokauppojen tulevaisuus kansainvälisessä kilpailussa?
Mikä on suomalaisten verkkokauppojen tulevaisuus kansainvälisessä kilpailussa?Mikä on suomalaisten verkkokauppojen tulevaisuus kansainvälisessä kilpailussa?
Mikä on suomalaisten verkkokauppojen tulevaisuus kansainvälisessä kilpailussa?
Tuomo Luoma
 
Mystes DigiAamu
Mystes DigiAamuMystes DigiAamu
Mystes DigiAamu
Mystes
 
Konferenssi kutsu ja ohjelma 2010
Konferenssi kutsu ja ohjelma 2010Konferenssi kutsu ja ohjelma 2010
Konferenssi kutsu ja ohjelma 2010
Uusia Network Oy
 
Digitalisaation katekismus
Digitalisaation katekismusDigitalisaation katekismus
Digitalisaation katekismus
Jyrki Kasvi
 
Uudistumisen merkitys Suomelle ja PK-sektorille
Uudistumisen merkitys Suomelle ja PK-sektorilleUudistumisen merkitys Suomelle ja PK-sektorille
Uudistumisen merkitys Suomelle ja PK-sektorille
Univ. of Jyväskylä, Univ. of Helsinki, entrepreneur
 
Teknologioiden mahdollisuuksista terveydenhuollossa ja hyvinvoinnissa 260521 ...
Teknologioiden mahdollisuuksista terveydenhuollossa ja hyvinvoinnissa 260521 ...Teknologioiden mahdollisuuksista terveydenhuollossa ja hyvinvoinnissa 260521 ...
Teknologioiden mahdollisuuksista terveydenhuollossa ja hyvinvoinnissa 260521 ...
Kari Klossner
 
Strafica Telia Crowd Insights
Strafica Telia Crowd InsightsStrafica Telia Crowd Insights
Strafica Telia Crowd Insights
Sonera
 
Tampereen kaupunki Telia Crowd Insights
Tampereen kaupunki Telia Crowd InsightsTampereen kaupunki Telia Crowd Insights
Tampereen kaupunki Telia Crowd Insights
Sonera
 

More Related Content

Similar to Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen

Elinvoima-seminaari 30.1.2019, Pirkanmaan Yrittäjät
Elinvoima-seminaari 30.1.2019, Pirkanmaan YrittäjätElinvoima-seminaari 30.1.2019, Pirkanmaan Yrittäjät
Elinvoima-seminaari 30.1.2019, Pirkanmaan Yrittäjät
Maria Virtanen
 
Konferenssi kutsu ja ohjelma 2010
Konferenssi kutsu ja ohjelma 2010Konferenssi kutsu ja ohjelma 2010
Konferenssi kutsu ja ohjelma 2010
Uusia Network Oy
 

Similar to Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen (20)

Digisalonki tilaisuus 11_2015
Digisalonki tilaisuus 11_2015Digisalonki tilaisuus 11_2015
Digisalonki tilaisuus 11_2015
 
Tulevaisuuskaan ei ole enää entisensä - ei edes korkeakouluissa
Tulevaisuuskaan ei ole enää entisensä - ei edes korkeakouluissaTulevaisuuskaan ei ole enää entisensä - ei edes korkeakouluissa
Tulevaisuuskaan ei ole enää entisensä - ei edes korkeakouluissa
 
Tulevaisuuden teknologiat 26.11.2011
Tulevaisuuden teknologiat 26.11.2011Tulevaisuuden teknologiat 26.11.2011
Tulevaisuuden teknologiat 26.11.2011
 
Tekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuuden esitys
Tekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuuden esitysTekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuuden esitys
Tekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuuden esitys
 
Tulevaisuuskaan ei ole enää entisensä – ei edes korkeakouluissa
Tulevaisuuskaan ei ole enää entisensä – ei edes korkeakouluissaTulevaisuuskaan ei ole enää entisensä – ei edes korkeakouluissa
Tulevaisuuskaan ei ole enää entisensä – ei edes korkeakouluissa
 
Pirkanmaan tilannekuvan julkistus 1606211
Pirkanmaan tilannekuvan julkistus 1606211Pirkanmaan tilannekuvan julkistus 1606211
Pirkanmaan tilannekuvan julkistus 1606211
 
Upgraded Life Festival 2015. Martti Mäntylä, Aalto University
Upgraded Life Festival 2015. Martti Mäntylä, Aalto UniversityUpgraded Life Festival 2015. Martti Mäntylä, Aalto University
Upgraded Life Festival 2015. Martti Mäntylä, Aalto University
 
Erilaistu tai kuole; kulttuuri, osallisuus ja johtajuus aluekehityksessä
Erilaistu tai kuole; kulttuuri, osallisuus ja johtajuus aluekehityksessäErilaistu tai kuole; kulttuuri, osallisuus ja johtajuus aluekehityksessä
Erilaistu tai kuole; kulttuuri, osallisuus ja johtajuus aluekehityksessä
 
Elinvoima-seminaari 30.1.2019, Pirkanmaan Yrittäjät
Elinvoima-seminaari 30.1.2019, Pirkanmaan YrittäjätElinvoima-seminaari 30.1.2019, Pirkanmaan Yrittäjät
Elinvoima-seminaari 30.1.2019, Pirkanmaan Yrittäjät
 
Tulevaisuuden osaaminen
Tulevaisuuden osaaminenTulevaisuuden osaaminen
Tulevaisuuden osaaminen
 
ICT Forum 2010, Esite
ICT Forum 2010, EsiteICT Forum 2010, Esite
ICT Forum 2010, Esite
 
Digitaalisen transformaation johtaminen
Digitaalisen transformaation johtaminenDigitaalisen transformaation johtaminen
Digitaalisen transformaation johtaminen
 
Johtaja 2012 seminaari - mitä tekisin toisin - matti makkonen
Johtaja 2012 seminaari - mitä tekisin toisin - matti makkonenJohtaja 2012 seminaari - mitä tekisin toisin - matti makkonen
Johtaja 2012 seminaari - mitä tekisin toisin - matti makkonen
 
Vuosikatsaus 2015
Vuosikatsaus 2015Vuosikatsaus 2015
Vuosikatsaus 2015
 
Mikä on suomalaisten verkkokauppojen tulevaisuus kansainvälisessä kilpailussa?
Mikä on suomalaisten verkkokauppojen tulevaisuus kansainvälisessä kilpailussa?Mikä on suomalaisten verkkokauppojen tulevaisuus kansainvälisessä kilpailussa?
Mikä on suomalaisten verkkokauppojen tulevaisuus kansainvälisessä kilpailussa?
 
Mystes DigiAamu
Mystes DigiAamuMystes DigiAamu
Mystes DigiAamu
 
Konferenssi kutsu ja ohjelma 2010
Konferenssi kutsu ja ohjelma 2010Konferenssi kutsu ja ohjelma 2010
Konferenssi kutsu ja ohjelma 2010
 
Digitalisaation katekismus
Digitalisaation katekismusDigitalisaation katekismus
Digitalisaation katekismus
 
Uudistumisen merkitys Suomelle ja PK-sektorille
Uudistumisen merkitys Suomelle ja PK-sektorilleUudistumisen merkitys Suomelle ja PK-sektorille
Uudistumisen merkitys Suomelle ja PK-sektorille
 
Teknologioiden mahdollisuuksista terveydenhuollossa ja hyvinvoinnissa 260521 ...
Teknologioiden mahdollisuuksista terveydenhuollossa ja hyvinvoinnissa 260521 ...Teknologioiden mahdollisuuksista terveydenhuollossa ja hyvinvoinnissa 260521 ...
Teknologioiden mahdollisuuksista terveydenhuollossa ja hyvinvoinnissa 260521 ...
 

More from Sonera

Monikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera Webinaari
Monikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera WebinaariMonikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera Webinaari
Monikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera Webinaari
Sonera
 

More from Sonera (20)

Strafica Telia Crowd Insights
Strafica Telia Crowd InsightsStrafica Telia Crowd Insights
Strafica Telia Crowd Insights
 
Tampereen kaupunki Telia Crowd Insights
Tampereen kaupunki Telia Crowd InsightsTampereen kaupunki Telia Crowd Insights
Tampereen kaupunki Telia Crowd Insights
 
Telia Crowd Insights
Telia Crowd InsightsTelia Crowd Insights
Telia Crowd Insights
 
Ohjelmistopohjainen yritysverkko - ketterän liiketoiminnan mahdollistaja
Ohjelmistopohjainen yritysverkko - ketterän liiketoiminnan mahdollistaja Ohjelmistopohjainen yritysverkko - ketterän liiketoiminnan mahdollistaja
Ohjelmistopohjainen yritysverkko - ketterän liiketoiminnan mahdollistaja
 
Bisnes kasvaa – miten organisoida taloushallinto? - Sonera Webinaari 8.12.2016
Bisnes kasvaa – miten organisoida taloushallinto? - Sonera Webinaari 8.12.2016Bisnes kasvaa – miten organisoida taloushallinto? - Sonera Webinaari 8.12.2016
Bisnes kasvaa – miten organisoida taloushallinto? - Sonera Webinaari 8.12.2016
 
Pilvipalvelut kasvua vauhdittamassa - Sonera - KasvuOpen
Pilvipalvelut kasvua vauhdittamassa - Sonera - KasvuOpenPilvipalvelut kasvua vauhdittamassa - Sonera - KasvuOpen
Pilvipalvelut kasvua vauhdittamassa - Sonera - KasvuOpen
 
Sonera Contact Center Forum 10.5.2016 esitys
Sonera Contact Center Forum 10.5.2016 esitysSonera Contact Center Forum 10.5.2016 esitys
Sonera Contact Center Forum 10.5.2016 esitys
 
Monikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera Webinaari
Monikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera WebinaariMonikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera Webinaari
Monikanavainen asiakaspalvelu 6.4.2016 - Sonera Webinaari
 
Yrittäjäkysely - esineiden internet
Yrittäjäkysely - esineiden internetYrittäjäkysely - esineiden internet
Yrittäjäkysely - esineiden internet
 
Esineiden internet lukuina
Esineiden internet lukuinaEsineiden internet lukuina
Esineiden internet lukuina
 
Digitaalinen työympäristö - webinaarin 9.2.2016 esitys
Digitaalinen työympäristö - webinaarin 9.2.2016 esitysDigitaalinen työympäristö - webinaarin 9.2.2016 esitys
Digitaalinen työympäristö - webinaarin 9.2.2016 esitys
 
Sosiaalisen median hyödyntäminen kesätyönhaussa
Sosiaalisen median hyödyntäminen kesätyönhaussaSosiaalisen median hyödyntäminen kesätyönhaussa
Sosiaalisen median hyödyntäminen kesätyönhaussa
 
Soneran kesätyöt 2016
Soneran kesätyöt 2016Soneran kesätyöt 2016
Soneran kesätyöt 2016
 
Creating value with IoT - Robert Wendelin, Sonera
Creating value with IoT - Robert Wendelin, SoneraCreating value with IoT - Robert Wendelin, Sonera
Creating value with IoT - Robert Wendelin, Sonera
 
Soneran sosiaalisen median ohjeistus
Soneran sosiaalisen median ohjeistusSoneran sosiaalisen median ohjeistus
Soneran sosiaalisen median ohjeistus
 
Eroon jonoista CallGuide -ohjelmalla - Kouvola - Sonera - asiakascase
Eroon jonoista CallGuide -ohjelmalla - Kouvola - Sonera - asiakascaseEroon jonoista CallGuide -ohjelmalla - Kouvola - Sonera - asiakascase
Eroon jonoista CallGuide -ohjelmalla - Kouvola - Sonera - asiakascase
 
Valokuituverkko Tuulokseen - Sonera asiakascase
Valokuituverkko Tuulokseen - Sonera asiakascase Valokuituverkko Tuulokseen - Sonera asiakascase
Valokuituverkko Tuulokseen - Sonera asiakascase
 
Yrityksen kasvu eikä puhelimen käyttö lopu rajalle - Saneco - Sonera asiakascase
Yrityksen kasvu eikä puhelimen käyttö lopu rajalle - Saneco - Sonera asiakascaseYrityksen kasvu eikä puhelimen käyttö lopu rajalle - Saneco - Sonera asiakascase
Yrityksen kasvu eikä puhelimen käyttö lopu rajalle - Saneco - Sonera asiakascase
 
Ketterää kehitystä asiakastarpeista lähtien - Tarutours - Sonera asiakascase
Ketterää kehitystä asiakastarpeista lähtien - Tarutours - Sonera asiakascaseKetterää kehitystä asiakastarpeista lähtien - Tarutours - Sonera asiakascase
Ketterää kehitystä asiakastarpeista lähtien - Tarutours - Sonera asiakascase
 
Netti liikkuu läppärin mukana - Fleetlogis - Sonera asiakascase
Netti liikkuu läppärin mukana - Fleetlogis - Sonera asiakascaseNetti liikkuu läppärin mukana - Fleetlogis - Sonera asiakascase
Netti liikkuu läppärin mukana - Fleetlogis - Sonera asiakascase
 

Sonera uuskasvua ymmärtämässä - kutsu kestävään tuottavuuteen

  • 1. Uuskasvua ymmärtämässä – kutsu kestävään tuottavuuteen
  • 2. Uuskasvua ymmärtämässä – kutsu kestävään tuottavuuteen 1
  • 3. Julkaisija: TeliaSonera Finland Oyj Toimitus: Riitta Grönroos (TeliaSonera) Kirjoittajat: Mika Hyötyläinen (TeliaSonera) • Jari Manninen (TeliaSonera) • Kalevi Nikulainen (toimittaja) Ville Ohtonen (Adsek Avec) • Juha Siltala, Juha Siltalan artikkeli Tutkimus: Laura Aaltonen (Aalto-yliopisto) • Simo Hakkarainen (Aalto-yliopisto) • Kimmo Pekkanen (Aalto-yliopisto) Eliisa Puska (HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu) Kuvitus ja taitto: Matti Riikonen (Imagemaker) Valokuvat: Juliana Harkki (sivut: 108, 176) • Sami Helenius (sivu: 32) • Anna Hämäläinen (sivut: 30, 76) Jussi Koivunen (sivu: 35) • Jouni Leino (sivu: 225) • Enrico Seri (sivut: 43, 75, 81, 218) Aki-Pekka Sinikoski (sivut: 4, 39, 46, 90, 100, 118, 125, 134, 144, 152, 160, 168, 186, 234, 238) Matti Silvennoinen (sivu: 22) • Kimmo Virtanen (sivu: 64) Painatus: Vammalan Kirjapaino Oy Copyright: TeliaSonera Finland Oyj ISBN 978-952-5187-99-1 TeliaSonera Finland Oyj, Helsinki 2011 3. painos
  • 4. Lukijalle Kaksikymmentä vuotta sitten Nokia tunnettiin kumisaappaista, ilmastoa kirottiin liian kylmäksi ja suuret ikäluokat olivat parhaassa työiässä. Sittemmin teknohuuma nousi ja laski, elektroniikkateollisuus synnytti työpaikkoja ja siirsi ne hetken päästä halvan tuotannon maihin. Suomi päihtyi ennätyksellisestä hyvinvoinnista ja kärsi sen krapulasta. Nyt väestön ikärakenne ja kasvanut työpahoinvointi koettelevat työvoimaa. Kaiken seurauksena tuottavuuden kasvu on puolittunut huippuvuosista ja työn tuottavuus alkanut jo laskea. Siinä missä talouden käyrät ovat osittain taipuneet alaspäin, tieto- ja viestintätekniikan kehitys jatkuu hidastumatta. ICT:stä on tullut muotisana. Laitteet ja sovellukset ovat tulleet vuosi vuodelta nopeammiksi, tehokkaammiksi ja edullisemmiksi. Lähes kaikki dokumentoitu tieto on saatavilla melkein missä ja milloin vain. Tekninen kehitys on jo niin nopeaa, että ani harva pysyy sen perässä. Nykyään tieto- ja viestintätekniikka ympäröi arkeamme kaikkialla: kiinteistöjen lämmitystä hallitaan etänä, auton kojelaudan alla raksuttaa käyttöjärjestelmä, lotto oli on-line jo 1990-luvulla. Tekniikka on automatisoinut tehtaita, pienentänyt ja reaaliaikaistanut maailmaa ja mullistanut monen toimialan – esimerkiksi lehdistön – toimintaympäristön. Kaikki ymmärtävät, että tekniikalla on suuri merkitys nyky-yhteiskunnassa, mutta tietääkö kukaan millaiset mahdollisuudet ja vaikutukset sillä voisi parhaimmillaan olla? Mitä hyötyjä tekniikka tuo ja miten niitä mitataan? Ja jos se on niin autuaaksi tekevää, miksi sana ’tietotekniikka’ nostaa useimpien niskavillat pystyyn ja tuo mieleen katkoja, odottelua ja tietotulvan? Tieto- ja viestintätekniikka on väistämättä kaikkialla, mutta miten sitä hallitaan ja hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti, kuinka sen avulla kyetään paremmin palvelemaan asiakkaita? Tieto- ja viestintätekniikka kehittyy niin nopeasti, että useimmat ovat jo nostaneet kädet pystyyn ja luottavat vain teknisten asiantuntijoiden neuvoihin. Hieman kuten pimeällä keskiajalla tiedon suhteen, ”totuus” ICT:stä on harvoilla ja valituilla, joiden sanomisia muut eivät uskalla kyseenalaistaa. Tekniikka on kuitenkin vain mahdollis- taja: nopea yhteys, monipuolinen sovellus ja laaja kapasiteetti ovat ainoastaan keinoja parempaan yhteydenpitoon ja tiedon levittämiseen. Ne eivät yksin takaa onnistumisia. Vaikka tekniikka voisi mahdollistaa merkittävänkin toiminnan tehostamisen, päättävät tieto- ja viestintäteknisistä asioista yleensä tekniikan, ei tiedon tai viestinnän asiantun- tijat, liiketalousjohdosta puhumattakaan. Sonera on toiminut suomalaisen tieto- ja viestintätekniikan keskiössä alusta alkaen ja toimii vastaisuudessakin. Haluamme, että suomalaiset onnistuvat hyödyntämään tek- niikkaa mahdollisimman hyvin ja kääntämään kansantaloutemme tuottavuuden uuteen 3
  • 5. nousuun. Meillä ei ole tarjota valmiita ratkaisuja tai ihmeparannusta kaikkiin ongelmiin, mutta historiamme velvoittaa meidät nostamaan kissan pöydälle. Haluamme herättää keskustelua nykyisistä tavoista käyttää tieto- ja viestintävälineitä – ongelmista, tarpeista ja mahdollisuuksista. Tätä kirjaa varten kutsuimme tusinan verran suomalaisia eri alojen vaikuttajia ja kymmenkunta yrityspäättäjää ja asiantuntijaa laventamaan näköalaa ja jakamaan näke- myksensä Suomen tulevaisuudesta. Puheenvuorot syventävät kokonaiskuvaa, kaivavat esiin kipeitäkin seikkoja Suomen nykytilasta, mutta takovat myös uskoa tulevaisuuden menestysmahdollisuuksiin. Tarinan loppuratkaisu on avoin ja sen kirjoitat sinä. Lue asiantuntijoiden näkemykset kriittisesti, hahmottele oma kantasi ja kerro se meille kaikille, sillä Suomi tarvitsee haasteiden ratkaisemisessa meidän kaikkien panosta. Uuskasvua ymmärtämässä – kutsu kestävään tuottavuuteen on keskuste- lunavaus, jolla haastamme sinut mukaan rakentamaan Suomen tulevaisuuden kilpai- lukykyä. Kauas tuottavuus karkaa? -luku summaa nykytilanteen ja Pysyykö Suomi pinnalla? pureutuu tarkemmin haasteisiin, jotka maamme kohtaa. Vuorovaikutus hukassa? erittelee tieto- ja viestintätekniikan synnyttämiä ongelmia ja mahdollisuuksia ja Kestävän tuottavuuden lähteillä etsii mahdollista poispääsyä umpikujasta. Tabuja ja totuuksia tuottavuudesta kokoaa yhteen kaikki asiantuntijapuheen- vuorot sekä Aalto-yliopiston tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Tulevaisuus raken- netaan nyt on toimintaohje muutoksen aloitukseen. Ja nimenomaan aloitukseen, sillä loppu on sinun käsissäsi. Me soneralaiset avasimme omat toimintatapamme Aalto-yliopiston tutkijoiden retosteltaviksi. Vertaa tuloksia oman organisaatiosi tilanteeseen, toivottavasti löydät tutkimuksen avulla uusia kehityskohteita. Kiitämme kirjan synnyssä auttaneita asiantuntijoita, yrityspäättäjiä ja Aalto-yliopiston tutkijoita heidän arvokkaasta panoksestaan! Tervetuloa rakentamaan tulevaisuutta kanssamme! Juha-Pekka Weckström Toimitusjohtaja | TeliaSonera Finland Oyj 4
  • 6. LUKIJALLE 3 KAUAS TUOTTAVUUS KARKAA? 6 PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? 14 Minne kasvu katosi? 16 Tulevaisuuden teknologia on jo täällä 20 Kestävä kehitys ei ole vaihtoehto vaan realiteetti 25 Ylitöitä ja alisuorittamista 33 Suomalaiset eivät elä pesemättä toistensa paitoja 40 Kuuntelevatko tulevaisuuden päättäjät meitä? 46 VUOROVAIKUTUS HUKASSA? 52 Kun internet putosi puusta 54 Monisuorittaminen aiheuttaa pahoinvointia 58 Tiedon haalinnasta tiedon johtamiseen 63 KESTäVäN TUOTTAVUUdEN LäHTEILLä 68 Millaiseksi annamme Suomen muuttua? 70 Kestävän tuottavuuden lähtökohdat 78 Nykyrakenteet jarruttavat muutosta 85 TAbUJA JA TOTUUKSIA TUOTTAVUUdESTA 88 Antti Tanskanen | Onnistuminen on tahdon asia 90 Esko Kilpi | Huomio kommunikaatiokulttuuriin 99 Henna Virkkunen | Itsepalveluyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan 107 Jorma Eloranta | Tuottavuus edellyttää hyvää johtamista 118 Juha Siltala | Tietotekniikka tuottavuuden esteestä tuottavuuden edistäjäksi 125 Marja-Liisa Viherä | Mielikuvitusta palvelujen kehittämiseen 134 Matti Lehti | Pään sisäinen kuormitus kasvaa 143 Mikael Jungner | Ajatus voiton tuottamisesta yrityksen tärkeimpänä tehtävänä on lyhytnäköinen 152 Mikko Kosonen | Hyvinvointi on osallistumista ja vaikuttamista 159 Olli Martikainen | Onnistunut palvelu muuttaa asiakkaan toimintaa 168 Olli-Pekka Kallasvuo | Liiketoiminnassa maali liikkuu aina 176 Pentti Malaska | Joku innovatiivisempi suunta on jäänyt huomiotta 186 Aalto-yliopiston tutkimus | ICT-järjestelmähankkeista toimintatapojen muutoksen johtamiseen 197 TULEVAISUUS RAKENNETAAN NYT 216 Ajattelurakenteet muutoksen mahdollisuutena 219 Yksilön mahdollisuudet 222 Yrityksen mahdollisuudet 227 Yhteiskunnan mahdollisuudet 230 UUdEN ALUN SAATESANAT 236 SANASTOA 239 5
  • 7. Lu on no nv a rat Työ hy vinv o in ti ys e hit nk gia olo Te kn vuus Tuotta 6
  • 8. Kauas tuottavuus karkaa? Suomen kansainvälinen kilpailukyky on vaarassa. Entinen teknologian ihmemaa on jäänyt kehityksessä jälkeen, globalisaatio järkyttää talouselämämme rakenteita ja tuottavuutemme kasvu on lähes pysähtynyt. 1990-luvun lamasta nousimme teknologiahuumassa, mutta sittemmin menetimme edelläkävijäasemamme. Perinteisen teollisuutemme aloja uhkaa tuotannon siirtäminen halvempiin maihin ja lähemmäksi markkinoita. Ja vaikka teknologia kehittyy edelleen huimaavaa vauhtia, ei tuottavuutemme ole olennaisesti kasvanut kehityksen siivellä kuten toivoimme. Väestömme ikärakenne on muuttumassa radikaalisti. Työelämän ulkopuolella olevien osuus kasvaa, käytössä oleva työvoima vähenee ja lisäksi aikaisempaa suurempi osa tästä niukkenevasta voimavarastamme joudutaan suuntaamaan terveydenhuollon alueelle. Tuottavuuttamme on kyettävä kasvattamaan merkittävästi. 7
  • 9. KAUAS TUOTTAVUUS KARKAA? Samanaikaisesti kansallisen kilpailukyvyn horjumisen kanssa myös yksilöiden asema työelämässä on heikentynyt. Uusien viestintävälineiden katsotaan velvoittavan ympärivuorokautiseen tavoitettavuuteen. Työ- ja vapaa-aikaa ei aina kyetä erottamaan toisistaan – silloinkaan kun se olisi erityisesti tarpeen. Kvartaalitaloudessa tulosta mitataan aina viimeisimmän suorituksen perusteella ja siksi töitä painetaan kuin viimeistä päivää – ja valitettavan usein työpäivä jääkin viimeiseksi. Raskaat paineet ja vapaa-ajan menettäminen näkyvät työhyvinvoinnin laskuna ja yhä nuorempien työkyvyttömyytenä. Myös maailmanlaajuiset haasteet koskevat Suomea. Ilmaston lämpeneminen herätti kansainvälisen yhteisön ymmärtämään ympäristön kannalta kestävän kehityksen tärkeyden. Pian kuitenkin Yhdysvalloista alkanut taloudellinen taantuma murensi mahdollisuudet muuttaa toimintatapoja nopeasti luontoa vähemmän kuormittaviksi. Vaikka energiankulutusta pienentävät toimenpiteet säästävät yleensä myös kustannuksia, moni pitää kestävän kehityksen ja tuottavuuden kasvattamisen yhdistämistä yhä hankalana yhtälönä. Liiketoiminnan ja työelämän perinteiset menestyskaavat eivät enää aina tepsi kansainvälisessä kilpailussa. Ahkerammin ja enemmän tekeminen on monella alalla tullut tiensä päähän. Alituisen tehostamisen sijaan kilpailukykyä ja tuottavuutta on yhä useammin luotava toimintamalleja ja -tapoja muuttamalla. Siten vastaamme paremmin muuttuvan toimintaympäristön ja uusien työntekijäsukupolvien vaateisiin. Kilpailukyvyn vahvistaminen Teknologian ja tuottavuuden kehitys edellyttää yhteiskunnalta, yrityksiltä ja yksilöiltä valmiutta kyseenalaistaa ennakkoluulottomasti nykyiset Luonn onva rat toimintatavat. Vanhat rakenteet ja kilpailuedut eivät enää takaa menestystä. Keskeinen kysymys Suomen v o i n ti hyvin Työ tulevaisuudelle on, onnistummeko synnyttämään, ylläpitämään ja e hi t y s kasvattamaan uudenlaista kestävää ian k olo g Tekn s tuottavuutta. Yhteiskunta, joka toimii tavuu Tuot niin kuin aina ennenkin, tuskin komeilee kansainvälisen kilpailun kärkisijoilla. Koska muutkin valtiot ovat vastaavanlaisessa tilanteessa, on uudenlaisen tuottavuuden synnyttäminen myös mahdollisuus nousta kilpailukyvyn kärkisijoille. Kysymys kuuluukin, olemmeko valmiita tarttumaan tilaisuuteen? 8
  • 10. KAUAS TUOTTAVUUS KARKAA? Avaruusajan tekniikka kivikautisessa käytössä Perinteinen teollisuus ei ole enää yksinään uuden kasvun dynamo. Maailmankauppa tiivistyy ja raaka-aineisiin sekä suorittavaan työhön pohjautuvat alat kohtaavat kilpailua yhä uusista maista. Kaikkea ei kuitenkaan voi eikä kannata siirtää Aasiaan. Suomalaisten korkea koulutustaso mahdollistaa – itse asiassa velvoittaa – keskittymään ja panostamaan liiketoimintaan, joka pohjautuu palveluihin, innovatiiviseen ajatteluun ja luoviin sosiaalisiin malleihin. Globaaleilla markkinoilla emme pysty kilpailemaan pelkällä raaka-aineisiin ja tuotantoon pohjautuvalla liiketoiminnalla vaan nimenomaan korkealla osaamisella. Kun suorittava työ vähentyy toisilta aloilta, korvautuu se osittain tuottavammalla työllä muilla aloilla, mutta osittain se täytyy myös korvata uudenlaisella tietovaltaisella palvelutyöllä. Ajatteluun, innovaatioihin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen pohjautuvassa palveluliiketoiminnassa tiedon hallitseminen, jalostaminen ja välittäminen muodostavat samanlaisen tuottavuuden selkärangan kuin liukuhihna tehdastyössä. Kulloinkin hyödyllisimmän, jäsennetyn tiedon tulee olla saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta. Koska työntekijät, yhteistyökumppanit ja asiakkaat liikkuvat ja verkostoituvat yhä Viestintätavat enemmän, myös hyvä tavoitettavuus ja ajanhallinta ovat menestykselle kriittisiä. Siksi organisaatioiden on kehitettävä aktiivisesti uusia ennakkoluulottomia Videoneuvottelut tapoja viestiä sisäisesti ja ulkoisesti sekä etenkin kommunikoida asiakkaidensa Sosiaalinen media kanssa. Tekstiviestit Pikaviestintä Nykyään kehittynyt teknologia Tapaamiset Sähköposti tarjoaakin valtavan kirjon erilaisia Puhelut työkaluja viestinnän kehittämiseen – Käyttö mutta myös huimat mahdollisuudet vaarantaa tuottavuus. Kun tiedon määrä on kasvanut, on sen käsitteleminen ja hallittu välittäminen vaikeutunut. Uusia teknologioita on otettu käyttöön vanhojen rinnalle, ilman että niiden käyttötapoja ja vaikutusta organisaation toimintatapoihin on suunniteltu ennalta. Kukaan ei opasta työntekijöitä uusien välineiden toiminnoissa, vaan kukin selviytyy omine hoksottiminensa – tai on selviytymättä. Myöskään sopivimman viestintävälineen valitsemista eri tilanteisiin ei koordinoida organisaatiotasolla, ja siksi jokainen hyödyntää aina kussakin tilanteessa itselleen mieluisinta viestintäkanavaa riippumatta siitä, sopiiko se vastaanottajille. Tämä näkyy eri viestintätapojen yli- ja alipainottumisena. 9
  • 11. KAUAS TUOTTAVUUS KARKAA? Koska yhteisiä pelisääntöjä ei ole, samansisältöisiä viestejä lähetetään päällekkäin eri kanavissa – puheluilla, tekstiviesteillä, sähköpostilla, pikaviesteillä ja videoneuvotteluilla – täysin erilaisissa tilanteissa, joista toisissa kaivattaisiin hyvin niukkaa viestintää ja toisissa hyvin monipuolista vuorovaikutusta. Lopputuloksena tietoa tulvii enemmän kuin kukaan pystyy käsittelemään, silti olennaista tietoa ei löydetä juuri silloin, kun sitä kiperimmin tarvittaisiin. Päällekkäiset viestit eivät ole ongelma sinällään, mutta ne muuttuvat ongelmaksi hyvin nopeasti, mikäli niiden tulo johtuu siitä, ettei syntyvää tilannetta ole kyetty hallitsemaan ja johtamaan. Jatkuvasti saapuvat viestit keskeyttävät työskentelyn alituisesti, viestisuman purkaminen haukkaa leijonanosan työtunneista eivätkä olennaiset tiedot löydy tietotulvan keskeltä. Niinpä purkamaton tieto kasautuu työpöydille, muistilapuille ja postilaatikoihin, joista sitä säännöllisesti välitetään eteenpäin tarkistamatta, mitkä asiat mihinkin liittyivät. Koska kaikki ovat omaksuneet saman tavan, kiertää organisaatioiden viestijärjestelmissä kirjaimellisesti lukemattomia viestejä, joista kukaan ei ehdi ottamaan koppia. Asiakkaiden toimeksiannot ja muut kriittisen tärkeät viestit uppoavat samaan pohjattomaan nieluun yhdessä roskapostien ja kiertovitsien kanssa, eivätkä pikaista reagointia kaipaavat viestit löydä ajoissa perille. Esimerkiksi sähköpostia, sinänsä erittäin käyttökelpoista työkalua, väärinkäytetään pahimmillaan tavalla, joka hidastaa koko organisaation toimintaa: yksinkertaista kyllä–ei-viestinvaihtoa jatketaan kymmenien vastausten verran. Pahimmillaan viestit lähetetään Vastaa kaikille -toiminnolla, jolloin puolen tusinaa ihmistä, joita alkuperäisestä aiheesta eksynyt sivujuonne ei edes koske, joutuu toistuvasti keskeyttämään omat työnsä kaksikon ajatustenvaihtoa seuratakseen. Kun työntekijät ottavat jatkuvasti vastaan liikaa tietoa eri lähteistä ja eri kanavista, jää sen pureskeluun liian vähän aikaa. Jäsentämättömän tiedon eteenpäin leviäminen synnyttää loputtomasti palavereja, joissa viestejä yritetään purkaa. Koska palaverikierre on jo muodostunut vallitsevaksi olotilaksi, ovat ihmiset omaksuneet oudon tavan: viestejä luetaan ja lähetetään kokousten aikanakin häiriten näin omaa ja muiden osallistujien keskittymistä itse kokouksen agendaan. Asiakkaiden parempi palveleminen tuntuu tulevan viimeisenä liian monen ajatuksissa. Hyvinvointiyhteiskunnan yksilöt ja ympäristö voivat pahoin Viime vuosisadan tieteiskirjallisuus ennusti 2000-luvun tietoyhteiskunnan kansalaisten olevan onnellisia vapaaherroja ja älykkäiden koneiden tekevän työt. Todellisuudessa nykyajan työelämä on usein raaempaa kuin koskaan. Työuupumus ja stressiperäiset sairaudet ovat jo arkipäivää ja yhä nuoremmat joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle. Sci-fi-kirjailijoiden kuvailemat, kaiken taitavat ja väsymättömät robotit ovatkin tavallisia tietotyöläisiä, joilta odotetaan loputonta venymistä ja yli-inhimillistä omaksumiskykyä. Ja vaikka töitä paiskitaan raskaammin, intensiivisemmin ja kuluttavammin, eivät työteho ja 10
  • 12. KAUAS TUOTTAVUUS KARKAA? tuottavuus ole olennaisesti kasvaneet. Nykyään työpäivät koostuvat usein monen tehtävän samanaikaisesta suorittamisesta. Mitään ei saa tehtyä kerralla valmiiksi, kun täytyy jo rientää palaveriin käynnistämään seuraavaa projektia. Kalenterin täyttyminen palavereista, työnteon katkonaisuus ja ylitsevuotava tietotulva estävät keskittymästä kunnolla varsinaiseen työntekoon. Niinpä työpäivän päättyessä viestit ovat yhä lukematta ja työt tekemättä. Aherrus jatkuukin illalla kotona ja aamupalaveria valmistellaan vielä yön tunteina. Tasapainoilu työssä suoriutumisen ja perheen kanssa vietetyn ajan välillä repii yksilöä ja synnyttää jatkuvasti voimistuvan riittämättömyyden tunteen. Vaikka yksilöt kokevat työelämän aiempaa kiireisemmäksi ja haastavammaksi, ei heidän työtehonsa ole lisääntynyt eikä yritysten kokonaistuottavuus juurikaan kasvanut – kun työntekijä voi pahoin, voi yrityskin. 1900-luvun teollisuuden tuottavuus rakentui tehokkaalle raaka-aineiden hyödyntämiselle ja materiaalisten hyödykkeiden nopealle kuluttamiselle. Lyhytnäköinen kertakäyttökulttuuri on kuitenkin tullut tiensä päähän ja kestävän kehityksen vaatimukset sekä tavoitteet vaikuttavat organisaatioiden toimintaan yhä voimakkaammin. Raaka- aineita ja energiaa on pyrittävä säästämään kaikessa toiminnassa. Kestävä kehitys ei ole enää vaihtoehto, vaan ainoa tapa rakentaa talouskasvua ja hyvinvointia. Aiemmin työhyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä huolehtimisen ajateltiin jarruttavan yrityksen tuottavuutta. Nykyään ymmärretään, että nämä ovat sidoksissa toisiinsa. Tutkimusten mukaan vain hyvinvoiva työntekijä pystyy antamaan parhaansa, sitoutumaan työhönsä ja toimimaan täysipainoisesti koko työuransa ajan. Ainoastaan kestävällä kehityksellä voidaan menestyä myös pidemmällä aikajänteellä. Työhyvinvoinnin ja kestävän kehityksen tärkeyden oivaltaminen on yksi Suomen menestyksen kohtalonkysymyksistä 2010-luvulla – etenkin aloilla, joilla tiedolla ja viestinnällä on suuri merkitys. Tämä vaatii johtajilta ja esimiehiltä todella paljon näkemyksellisyyttä, mutta myös nöyryyttä ja rohkeutta kyseenalaistaa organisaatioidensa pyhinä pitämiä asioita. Miten luodaan kestävää tuottavuutta? Kun jo ennestään haasteelliseen yhtälöön ynnätään väestöltään massiivisten Kiinan ja Intian talouskasvu, käy entistä selkeämmäksi, että nykyinen toimintatapa on tulossa tiensä päähän. Tapaamme luoda tuottavuutta ja talouskasvua tulee vähintäänkin tarkastella erittäin kriittisesti. Meillä on tähän erittäin hyvät lähtökohdat, sillä suomalaisyritykset tiedostavat jo nyt vastuunsa paremmin kuin kiinalais- ja intialaiskilpailijansa. Tuottavuuden ja tehokkuuden kasvattaminen hierarkkisiin, kankeisiin prosesseihin ja rakenteisiin nojaavan toimintamallin sisällä ei välttämättä riitä, mikäli halutaan olla kehityksen ja kasvun kärjessä myös tulevaisuudessa. Toiminnan tehostamisella pelkästään ympäristön ja yksilön kustannuksella ei enää pötkitä pitkälle 11
  • 13. KAUAS TUOTTAVUUS KARKAA? globaalilla kilpailukentällä, koska asiakkaat ovat yhä tiedostavampia ja vaativampia. Uudet viestintävälineet mahdollistavat jo nyt kosolti enemmän kasvumahdollisuuksia kuin osataan hyödyntää. Viestintävälineiden keskeinen rooli tuottavuuden ja kasvun mahdollistajana korostuu kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin niiden avulla voidaan tehostaa nykyistä toimintaa niillä toimialoilla, joilta halutaan vapauttaa työvoimaa muualle tai muihin tehtäviin, joissa tämä työvoima on tuottavammassa käytössä. Toiseksi viestintävälineet muodostavat keskeisen tärkeän perustan tietovaltaiselle palvelutyölle. Jälkimmäisen merkitys korostuu etenkin, kun puhutaan kasvun luomisesta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vaikka viestintävälineiden teknologinen kehitys on ollut huimaa, niin meillä on yhä varsin vajavainen käsitys niiden hyödyntämisestä – hyvistäkään työkaluista ei ole hyötyä, jollei niitä osata käyttää oikein. Siirtyminen tuotantokeskeisestä toiminnasta tieto- ja palvelukeskeiseen toimintaan tarkoittaa myös tiettyjen liiketoiminnan lainalaisuuksien muutosta. Jotain toki säilyy ennallaankin, mutta on erittäin tärkeää tunnistaa oleelliset muutokset. Tuottavuuden parantaminen tieto- ja palvelukeskeisessä mallissa tulee perustumaan yhä enemmän yritysten vuorovaikutuskyvykkyyteen. Organisaation on kyettävä hallitsemaan, välittämään ja luomaan sellaista uutta tietoa ja ymmärrystä, jolla on kaupallista lisäarvoa sen asiakkaille. Tämän tehokkuuden kehittämisessä tulee yhä suurempi painoarvo olemaan viestintävälineiden ja niiden käyttöä määrittävän kulttuurin hallinnassa ja johtamisessa. Liiketoimintamallit ovat jo vuosia sitten jääneet jälkeen viestintäteknologian kehityksen mahdollistamista toimintatapojen muutoksista. Aikakausi, jolloin informaatiosta oli pulaa, prosessin seuraava vaihe saattoi alkaa vasta edellisen loputtua ja tiedon kulku oli rajoitettua ja hidasta, sitoo yhä organisaatioiden rakenteita, toimintamalleja ja ennen kaikkea ajattelua. Joillain aloilla vanhat säännöt pätevät yhä ja prosessimainen tarkkuus ja ajattelu on ylivertaista, mutta monella alalla tilanne on muuttunut. Nykyään teknologia rajoittaa enää harvoin innovaatioiden toteuttamista. Muistikapasiteetti, prosessoriteho ja kaistanleveys ovat jo nyt kommunikaatioteknologioiden edellyttämällä tasolla – ja ennen kaikkea taloudellisesti yhä useampien ulottuvilla. Uudenlaiset, mielekkäämmät toimintatavat voivat nostaa työntekijät ja tiedon tuottavuuden lähteiksi tuotantovälineiden ja raaka-aineiden rinnalle. Tietokeskeisessä mallissa talouskasvu voidaan rakentaa myös kestävämmälle pohjalle niin yksilön, yrityksen, yhteiskunnan kuin ympäristönkin kannalta. Tuottavuuden kehittämisessä tulee nähdä olennaisina asioina materiaalien ja rajallisten raaka-aineiden käytön tehostamisen lisäksi myös kyky innovoida uutta osaamista ja tietämystä sekä edelleen jalostaa niitä kaupallisiksi palveluiksi. Palveluliiketoiminnan ydinasioita ovat osaaminen, innovaatiot ja tieto. Niitä ei ole vielä kehitetty riittävästi meillä eikä muualla. Siksi kansakunta, joka onnistuu 12
  • 14. KAUAS TUOTTAVUUS KARKAA? kehittämään ja luomaan toimivan viitekehyksen palvelutoiminnalle, tukee riittävästi uusien toimintatapojen tutkimusta ja kehittämistä sekä saa yksilöt osallistumaan ja ottamaan toimintatavat omakseen, johtaa suvereenisti tulevaa kehitystä ja määrittää palveluliiketoiminnan uudet globaalit pelisäännöt. 13
  • 15. 14
  • 16. Pysyykö Suomi pinnalla? Lossikuskin ei kannata tilailla uutta alusta, kun silta on valmis. Talon kattoa ei pidä korjata, kun perustukset ovat lahot. Viikatetta on turha teroitella, kun puimuri on saapunut tilalle. Suomen talous on saatu tehostettua monilla toimialoilla huippuunsa saakka. Keskittyminen omaan ydinosaamiseen – raskaaseen teollisuuteen, metsätalouteen, tieto- ja viestintäteknologiaan – kantoi Suomen kilpailukykyä niin kauan kuin kysyntää riitti. Nyt jäätiköt sulavat, mielialalääkkeet maistuvat ja talouskasvu horjuu. Oikein tekeminen ja tehostaminen ei riitä, kun vihreän kullan maata ympäröivä maailma on muuttunut perusteellisesti. 1900-luvun temput eivät enää tepsi ja tuottavuuden kasvu on pysähtynyt. Oman mausteensa soppaan tuo ilmastonmuutos, jonka torjuminen edellyttää kestävän kehityksen huomioimista kaikessa toiminnassa. Toinen ulkoinen kirittäjä on tehostunut maailmankauppa, jonka ansiosta hedelmät ehtivät toiselta puolelta maailmaa meille yhä raakoina ja teolliset työpaikat yhtä raa’asti meiltä pois. Jos on ulkopuolinen maailma muuttunut, ovat kansantalouden rakennuspalikatkin rähjääntyneet. Väestön ikärakenne tikittää eläkepommin sytytyslankaa lyhyemmäksi ja tuottavuuden pelastaminen jää aina vain pienemmän porukan rastiksi. Töissä sinnittelevät pelkäävät jatkuvasti työpaikkansa menettämistä ja näännyttävät itsensä varhaiseläkkeelle. Tähän asti Suomi on kellunut vuosikymmenestä toiseen, mutta kohtaa nyt useita samanaikaisia karikoita. Seuraavilla sivuilla puidaan kuutta jo pitkään vaikuttanutta uhkaa ja mahdollisuutta, joista Suomen täytyy selvitä pysyäkseen pinnalla. 15
  • 17. PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Minne kasvu katosi? Tämänhetkiset haasteet oikeuttavat kyllä kovatkin vaatimukset tuottavuuden lisäämisestä: Suomen ja muun Euroopan väestö vanhenee, huoltosuhde huononee muutamaksi vuosikymmeneksi kasvattaen eläkekuormaa ja hyvinvointivaltiot osoittautuvat yhtä velkavetoisiksi kuin USA:n kulutuskysyntä viimeisten nousukausien aikana oli. Inflaatio uhkaa velkaelvytyksen jälkeen, deflaatiokierre taas uhkaa inflaation suitsimisesta. Suomen vientielinkeinot ovat horjuneet konepajateollisuutta lukuun ottamatta, mutta huoltopalveluista ja sisältötuotannosta ei ole saatu tehdastuotteiden korvaajaa. Tietotekniikkabuumi on 1990-luvulta lähtien osaltaan ilmentänyt toivetta välttää rakenteelliset muutokset kasvattamalla tekniikan avulla kakkua. Se tie on nyt kuljettu loppuun ja pitää ruveta miettimään, mitä oikein tehdään eikä vain miten tehdään. – Juha Siltala Tiede ja tekniikka kehittyvät kehittymistään ja tarjoaisivat lähes rajattomat mahdollisuudet liiketoiminnan ja palvelutuotannon tehostamiseen. Silti Suomen tuottavuuden kasvu on hiipunut eikä paluuta nousukiitoon tunnu olevan monenkaan näköpiirissä. Tekniikan uusi kyvykkyys valuu hukkaan, kun organisaatioiden toimintatavat polkevat paikoillaan edunvalvontakoneistojen muutosvastarinnan ikeessä. Mahdollisuuksien runsaudesta poimitaan kehittämisen pohjaksi vain pieniä sovinnaisia murusia, jotta hyödyn ja kurjuuden suhde ei vain jakaantuisi uudella tavalla sidosryhmien kesken. Tietoyhteiskuntaa povataan kasvun moottoriksi, mutta samaan aikaan kasvu tukahdutetaan taantumusta hellivän konsensusyhteiskunnan suohon. Myös tavat tarkastella organisaatioiden toimintamallien tehokkuutta jäävät yhä enemmän jälkeen teknologian kehityksen suomista mahdollisuuksista. Sitä mitataan, mitä on totuttu mittaamaan teollistumisen alkuajoista lähtien. Sen sijaan toimintatapojen kehitystä ja uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä ei juurikaan mitata. Suomi ei onneksi ole yksin. Moni muukin Euroopan valtio pälyilee pelonsekaisesti Etelä-Korean, Kiinan, Intian, Brasilian ja Etelä-Afrikan suuntaan. Kun kyky soveltaa tietoa ja tekniikkaa yhdistetään nopeasti uusiutuviin rakenteisiin, ovat huikeat tuottavuusloikat mahdollisia. Suomessa tuottavuus on ymmärretty entistä useampien suoritteiden tuottamiseksi entisessä ajassa (efficiency). Se on sopinut kilpailtaessa hinnoilla ja skaalaeduilla. Suomen viennin vaihtosuhteen heikentyminen on kuitenkin johtunut tuotannon bulkkiintumisesta: metsäteollisuus on keskittynyt sellunkorjuuseen liian pieneltä ja etäiseltä hakkuualueeltaan samalla, kun Nokia on painunut älypuhelinten tuottajasta halpapuhelinmarkkinoiden hallitsijaksi kehitysmaissa. Sisäisten prosessien 16
  • 18. PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? tehostaminen ei korvaa strategiaa eikä supistuskierre innosta työntekijöitä parempaan sitoutumiseen. On tehtävä oikeita asioita eikä välttämättä niin paljon asioita. Vaikuttavuus (efficacy) on määrää tärkeämpi kriteeri saavutuksille. Metsästä voisi esimerkiksi kasvattaa kolme kertaa paremmalla hinnalla rakennus- ja huonekalupuuta, jos korjuuketjun mittakaavaeduista ja käytännön ostomonopoleista tingittäisiin paikallisen aloitteellisuuden hyväksi. – Juha Siltala Tieto itsessään on noussut koneiden ja raaka-aineiden rinnalle keskeiseksi tuotannon tekijäksi ja tuottavuuden määrittäjäksi. Silti teollisessa yhteiskunnassa vallinneet muisti- ja prosessorikapasiteettirajoitteet, tiedon välittämisen hitaus ja hierarkkinen johtamismalli kahlitsevat yhä toimintatapojamme. 1980-luvun oppimiskäsityksen perintönä kehitetyt, 1990-luvulla toteutetut ERP- ja CRM-järjestelmät optimoitiin käytettävissä olleen muistikapasiteetin hallittavuuden ja prosessoriajan hinnan mukaan. Jo 1990-luvun alussa Business Process Reengineering -ajattelu pyrki kyseenalaistamaan tuolloin vallinneita toimintatapoja, mutta silloinen uudistusinto kuivui kasaan laman alkaessa. Tämän jälkeen ISO9000- ja Six Sigma -aallot keskittyivät hallitsemaan prosessipoikkeamia, mutta eivät kyseenalaistaneet itse prosesseihin pohjautuvien toimintatapojen mielekkyyttä ja tavoitteita. Vaikka tallennustila ja järjestelmien suorituskyky ovat sukupolven aikana siirtyneet aivan uusiin mittayksiköihin, ei toimintaprosesseissa vieläkään hyödynnetä tätä kehitystä. Viime vuosituhannen lopulla tiedon niukkuus rajoitti toimintaa ja prosessin seuraava vaihe saattoi alkaa vasta edellisen loputtua. Nykyään informaation saatavuus tai teknologia rajoittaa enää harvoin innovaatioita. Muistikapasiteetti, prosessoriteho ja kaistanleveys ovat jo nyt korkean viestintätehokkuuden edellyttämällä tasolla ja ennen kaikkea riittävän edullisia. Silti vanhat rakenteet ja toimintamallit vallitsevat. Etlan tutkimuksessa perinteinen tietotekniikka on pystynyt saamaan keskimäärin noin 8–18 prosentin tuottavuuslisäyksen kutakin investointia kohden. Vanhoissa yrityksissä vaikutukset olivat joskus jopa negatiivisia kun taas uusilla jopa 60 prosenttia plussaa. Ekonomistit pystyivät sanomaan, että suurimpien positiivisten hyppäysten taustalla on yrityksissä toteutettu prosessi- tai organisaatiomuutos. Työpaikoille hankitaan nykyprosesseja tukevat tietojärjestelmät ja sementoidaan vanha toimintatapa. Pitäisi kysyä, mitkä ovat ne parhaat muutokset, jotka ovat mahdollisia näillä uusilla välineillä. – Olli Martikainen 17
  • 19. PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Aalto-yliopiston professorin Matti Pohjolan mukaan tietotuotteet ovat yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta liian kalliita. Pohjola korostaa, että Suomessa julkisesti tuotetusta tiedosta noin 30 prosenttia on maksullista. Professori huomauttaa, että kaikki toimintatavat, joissa tieto luodaan aina uudelleen, ovat tehottomia. Tätä esiintyy esimerkiksi potilastietojen hallinnassa. Tiedon niukkuus johtuu jälkeenjääneistä toimintatavoista. Pohjolan mukaan emme edes tiedä, kuinka paljon Suomen julkisen hallinnon tietojärjestelmiin on investoitu. Julkisen hallinnon tietojärjestelmiä ei ole johdettu riittävän keskitetysti. Meillä on Työpaikoille hankitaan todella paljon erilaisia järjestelmiä, jotka eivät ole lainkaan yhteensopivia. Valtion nykyprosesseja tukevat hallinnossa on nyt herätty vaatimaan, tietojärjestelmät ja että jatkossa, kun eri virastot tekevät tietojärjestelmähankintoja, varmistetaan sementoidaan vanha samalla, että tiedot liikkuvat saumattomasti toimintatapa. myös virastojen välillä. On myös erittäin tärkeää, että samaan aikaan kun teknistä – Olli Martikainen puolta uudistetaan, uudistetaan myös työtapoja. – Henna Virkkunen Avainasemassa on kuitenkin hitaasti kehittyvä julkinen sektori, joka heikentää koko kansantalouden tuottavuutta. Julkisen sektorin painoarvo on vain kasvanut: se työllistää jo noin 600 000 ihmistä. Julkista sektoria ei voi kuitenkaan tarkastella yhtenä kokonaisuutena, vaan se pitää pilkkoa osiinsa. Eivät ne kaikki 600 000 ihmistä ole mummoja ja pappoja kääntelemässä, vaan valtaenemmistö tekee jotakin muuta. Ja siinä jossakin muussa on tehostamisen mahdollisuuksia. Yksityisellä puolella toimialojen välillä on merkittäviä eroja. Esimerkiksi niin sanotussa Nokia-klusterissa tuottavuus on kasvanut viimeisen 20 vuoden ajan erittäin voimakkaasti. – Antti Tanskanen Viestintäministeri Suvi Lindén on vastannut valtiovallan puolesta, että tiedon, taidon ja toiminnan edistämiseksi on muutettava lainsäädäntöä ja purettava tiedon jakamisen ja saatavuuden esteitä. Hänen mukaansa on tärkeää, että tietoa voidaan hyödyntää paljon nykyistä tehokkaammin ja tarjota näin mahdollisuus avoimeen vuorovaikutukseen eri toimijoiden välillä. Ministeri selvittää, että Suomen talouden perinteisten kivijalkojen lisäksi tarvitaan uusia kivijalkoja – digijalkoja. 18
  • 20. PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Julkiset puheet uudesta tekniikasta eivät kuitenkaan aina toteudu käytännön tasolla. Länsimaisessa demokratiassa toimitaan vaalikausittain ja lakien muuttaminen on hidasta. Kun toisaalta tiedetään, että uusien toimintamallien rakentaminen ja käyttöönotto ovat nekin hitaita, olemme tilanteessa, jossa Lindénin kuvaamien esteiden ja hidasteiden purkaminen haastaa vireillä olevat tuottavuusinvestoinnit. Hidasteet tekniikan ja tieteen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä heijastuvat myös julkiselle sektorille palveluja tuottaviin yrityksiin, jolloin myöskään näille ei kehity edellytyksiä menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Lyhyellä aikavälillä, alle viidessä vuodessa, markkinaosuudet, olemassa olevat teknologiat ja tuotteet ratkaisevat keskeisen osan yritysten kannattavuudesta, suhdanteiden ohella. Pidemmällä aikavälillä kannattavuuden ratkaisee johtaminen. Kyse on siitä, miten ihmisten kompetenssi saadaan tehokkaasti käyttöön. Ehkä niitä isoja juttuja [kuten sähkö ja tietotekniikka] joskus löytyy ja päästään tuottavuusloikkiin. Mutta todennäköisemmin suomalaiset yritykset pääsevät merkittävimpiin tuottavuuden parantamisiin uusien liiketoimintamallien ja bisneskonseptien avulla. – Jorma Eloranta Suomen kasvumahdollisuuksien yhdeksi rakenteelliseksi esteeksi on mainittu pienyritysten suhteellisen vähäinen määrä väestöön verrattuna. Vaikka uudet pienyritykset eivät yksin ole mikään oikotie onneen, on Suomen talouselämä liikaa muutamien suuryritysten varassa. Tasapainoisempi suhde suurten toimijoiden ja verkottuneiden pienten yritysten välillä toimisi nykyistä paremmin. Meillä tällainen yritteliäisyys ei ole niin korkealla tasolla kuin se voisi olla. Suomessa yrittäjähalukkuus on aika pientä kansainvälisesti vertailtuna, keskitasoa. Kasvuhalukkuus on aika olematonta yrityksillä käytännössä, eivätkä ne aina halua oikeastaan laajentaa toimintaa ja kasvattaa markkinoita. Nämä ovat kyllä kansakunnan tulevaisuuden kannalta hyvin tärkeitä kysymyksiä. – Henna Virkkunen 19
  • 21. PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Tulevaisuuden teknologia on jo täällä Ihmiskunta on vasta aivan alussa tieto- ja viestintätekniikan käytössä. Se on taloudellisena ilmiönä samanlainen kuin sähkö sata vuotta sitten ja höyrykone ennen sitä. Samalla tavalla kuin sähkö on hyödyttänyt ihmiskuntaa ja taloutta viimeisen sadan vuoden aikana, tieto- ja viestintäteknologia saattaa hyödyttää niitä seuraavat sata vuotta. Nämä kolme isoa keksintöä ovat keskenään samanarvoisia, ja niiden vaikutus on samansuuruinen. Tietysti tieto- ja viestintäteknologian merkitystä voimme vasta arvailla. – Antti Tanskanen Tietotekniikka harppoo eteenpäin suuremmin loikin kuin fanaattisimmatkaan teknouskovaiset 1990-luvun alussa unelmoivat. Vaikka tehojen kasvu oli nopeaa jo vuosituhannen vaihteen molemmin puolin, on tietokoneiden suorituskyky monikymmenkertaistunut vielä viimeisen viiden vuodenkin aikana. Aiemmin kunkin päätelaitteen prosessorissa oli yksi suoritin, nyt tuplaydinprosessori on jo sangen yleinen eikä kaksitoistakaan suoritinta samassa prosessorissa ole tavaton kokoonpano. Kun suorittimien lukumäärä nousee jyrkästi, kasvanut suorituskyky paisuttaa myös käytettävien ohjelmistojen kokoa. Esimerkiksi vuoden 1997 tyypillisen toimistosovelluspaketin 250 megatavua viisinkertaistui vastaavassa vuoden 2008 paketissa 1,25 gigatavuksi. Kehityksen uskotaan jatkuvan; vuoden 2018 paketille ennakoidaan peräti 6,25 gigatavun kokoa. Myös itse käyttöjärjestelmät ovat turvonneet valtaviksi resurssisyöpöiksi, joilta edellytetään kohta yhä moninaisempia ominaisuuksia kahvinkeitosta parranajoon asti. Jokaisen uuden version lanseerauksessa oletetaan tyystin uusien maailmojen avautuvan. Ohjelmistojen ja käyttöjärjestelmien tehoa nopeammin paisuu kuitenkin tallennuskapasiteetti. Vuonna 2005 kaikki suomalaisten tiedostot mahtuivat 10 petatavuun (1 petatavu = 1 000 000 gigatavua). 2008 saavutettiin 37 Pt ja seuraavana vuonna hivottiin jo 50 Pt:n haamurajaa. Tähän käsittämättömään 50 000 000 000 000 000 tavun tietomassaan on uponnut lukematon määrä kopioita, itseään kertaavia viestiketjuja sekä keskeneräisiä työversioita samoista tiedostoista. Ei olekaan mikään yllätys, että suomalaisten levyjärjestelmien sisällön ennustetaan 2012 täyttävän peräti 200 petatavun tallennuskapasiteetin. Lisäpontta hallitsemattomalle tiedon hamstraamiselle tuo tallennustilan hinnan jatkuva syöksykierre. Tieto- ja viestintätekniikan komponenttien ja ohjelmistoratkaisuiden kehityskulku on kohdannut myös valtavasti karikkoja. Kukaan ei voi varmuudella sanoa, miten uuden aallon käy. Nyt keskiössä on eri viestintäjärjestelmien kautta välittyvä tieto. Viime vuosina onkin laajennettu matkaviestinverkkoja maantieteellisesti sekä tuotu markkinoille 20
  • 22. PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? valokuituyhteyksien mahdollistamia nopeita laajakaistayhteyksiä. Viestintäviraston tutkimuksen mukaan uusimmista käytössä olevista viestintätekniikoista ja tarjonnan monipuolistumisesta huolimatta puhelut ovat säilyttäneet asemansa ensisijaisena viestintätapana. Kun ihmisiltä kysyttiin tärkeintä tapaa viestiä etäällä olevien ystävien ja sukulaisten kanssa, 85 prosenttia mainitsi puhelut, 8,4 prosenttia tekstiviestin, 3,0 prosenttia sähköpostin, 2,0 prosenttia internetin keskustelusivut tai yhteisöt sekä 1,0 prosenttia pikaviestit. Samansuuntaisia tuloksia saadaan kysyttäessä mieluisinta asiointitapaa viranomaisten ja yritysten kanssa. Nopeiden laajakaistayhteyksien määrä ei ole tilastojen mukaan viime vuosina kasvanut. Tulevaisuus on Esimerkiksi 100 megabitin yhteyksiä oli Viestintäviraston mukaan vuoden 2009 lopussa tehtävissä tämän vain noin prosentti kaikista laajakaistaliittymistä. päivän välineillä. Vaikka hyvin harvat kuluttajat ovat toistaiseksi – Esko Kilpi hankkineet nopeita laajakaistayhteyksiä, yhä suurempi osa Viestintäviraston telepalvelujen käyttötutkimukseen vastanneista kuluttajista ilmoitti käyttävänsä tai olevansa halukkaita käyttämään IPTV-palveluja (internet-yhteyden kautta tarjottavia televisiopalveluja) sekä internetin tilausvideopalveluja, joiden käyttö edellyttää nopeaa laajakaistayhteyttä. Informaatiotulvan edessä ei pidä lannistua, sillä vika ei ole ihmisessä. Ongelmia aiheuttaa välineiden vääränlainen soveltaminen. Esimerkiksi ongelman ratkaisuprosessissa puhelin kommunikaatiovälineenä on erittäin huono. Mutta sitä ei ole koskaan tältä kannalta katsottu. Sosiaalinen media voi sen sijaan nopeuttaa huomattavasti ongelmien ratkaisua. Siellä sovellusalueita on tosi paljon. Me voimme tutkia, millaiset kommunikaatiotavat ja välineet ovat optimaalisia erilaisille prosesseille. Se tarkoittaisi jatkossa, että palveluita voitaisiin kehittää suunnatusti. Sosiaalinen mediahan on eräänlaista sosiaalisten ryhmien tilannekuvaa koko ajan. Tilannekuvan käyttö voi muuttaa prosessia oleellisesti. Jos on tilannekuva, voi tehdä monia asioita paljon paremmin yhteen. Tämä olisi mielenkiintoinen alue työskennellä ja mallintaa, mutta emme ole sinne asti vielä päässeet. – Olli Martikainen Moni organisaatio ei ole käytännössä lainkaan perillä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvistä liiketoimintariskeistä. Usein riskit on selvitetty kriittisten tietojärjestelmien osalta, mutta niiden jatkuva tunnistaminen ja prosessi niiden arvioimiseen saattaa puuttua kokonaan, ilmenee Market-Visio Oy:n julkaisemasta tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan suuryritykset ja huoltovarmuuden kannalta kriittisimmät julkisen sektorin organisaatiot ovat keskimääräisesti jatkuvuussuunnittelun vahvimpia osaajia. Sen sijaan keskisuurissa ja pienissä yrityksissä käytännöt vaihtelevat suuresti. Etenkään 21
  • 23. Yhteydenpitoratkaisu äLYKäS VIESTINTä Vaahto Oy Jyrki Strengell Toimitusjohtaja Vaahto Groupiin kuuluu seitsemän yritystä Suomesta, Venäjältä, Saksasta ja Kiinasta. Ryhmän palveluksessa työskentelee 380 henkeä yhteensä kahdeksassa toimipisteessä. Viisailla toimintatavoilla tuottavampaa työskentelyä Vaahto Groupissa me työstämme projekteja saumattomasti yli organisaatiorajojen ja suunnittelijat eri toimipisteistä miettivät teknisiä ratkaisuja päivittäin yhdessä. Aiemmin pelkkään Lahden ja Tampereen väliseen matkustamiseen kuluikin satoja työtunteja HAASTE kuukaudessa. Otimme jo vuonna 2002 käyttöömme videoneuvottelulaitteet, jotka käynnistyivät kuitenkin todella hitaasti ja joilla oli hankala jakaa dokumentteja. Myös kuvan- ja äänenlaatu oli niin heikkoa, että se haittasi itse kokoukseen keskittymistä. Päätimme modernisoida videoneuvotteluratkaisumme 2009. Laitteet toimitettiin ja asennettiin todella nopeasti eikä meidän työpanostamme tarvittu lainkaan. Suunnittelemamme käyttäjäkoulutuskin osoittautui tarpeettomaksi. Kuten kaiken uuden RATKAISU tekniikan, täytyy videoneuvottelulaitteidenkin olla helppokäyttöisiä ja laadukkaita. Uusia laitteitamme oppii käyttämään käyttöohjeita avaamatta ja siksi niitä hyödyntävät sellaisetkin työntekijät, jotka välttelivät vanhan järjestelmän käyttöä. Nykyiset videoneuvottelulaitteet ovat parantaneet yhteistyötä etenkin Shanghain toimipisteemme kanssa. Nyt videoneuvotteleminen tuntuu täysin luonnolliselta, aivan HYÖdYT kuin olisimme samassa paikassa. Vähentynyt matkustaminen tekee työskentelystä mielekkäämpää eikä etäneuvotteluista luopuminen tulisi enää kysymykseenkään. Itse asiassa videoneuvottelut ovat jopa perinteisiä kokouksia tehokkaampia. Uudet välineet ja uusi teknologia eivät ole itseisarvo, niitä on osattava myös hyödyntää. MITä Lisäksi toimintatapoja on muutettava. Nykyään käsittelemme asiat kokouksissa OPIMME tehokkaammin, koska etäneuvotteluiden myötä olemme alkaneet valmistella pöytäkirjat tarkemmin eikä aikaa muutenkaan kulu turhaan ihmettelyyn. 22
  • 24. PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? liiketoiminnan sekä tieto- ja viestintätekniikan välisiä riippuvuussuhteita ei ymmärretä eikä tieto- ja viestintätekniikan riskejä tunnisteta. Myös organisaatioiden osto-osaamisessa on suuria eroja, samoin kuin johdon sitoutumisessa ja suhtautumisessa jatkuvuuskysymyksiin. Käsitteet ja määrittelyt ovat paikoitellen epäselviä; esimerkiksi ’järjestelmällä’ voidaan tarkoittaa sovellusta tai esimerkiksi laitteiden ja sovellusten muodostamaa kokonaisuutta, joka sisältää tietokannatkin. Tilannetta ei juuri selvennä eri teknologioiden yhdentyminen ja samojen sovellusten käyttö eri päätelaitteilla. Mikä on matkapuhelimen määritelmä? Meillä on ollut sellainen visio jo pitkään, että matkapuhelintaustalta tulevaan laitteeseen yhdistetään palveluita, prosessorivoimaa ja ohjelmistojen kyvykkyyttä siinä määrin, että se itse asiassa on mobiili tietokone. Apple on tullut mukaan tekemällä tietokoneesta puhelimen ja Google tekemällä internetistä mobiilin. Nokia on puolestaan saapunut yhdentyvälle liiketoiminta-alueelle matkapuhelinmaailmasta. Tällä markkinapaikalla kohtaa ihan eri historian ja taustan omaavia yrityksiä. – Olli-Pekka Kallasvuo Myöskään jatkuvuustarvetta (disaster recovery) ei aina tunnisteta. Liiketoimintaprosessien kriittisyyden luokittelu esimerkiksi palautustilanteita ajatellen voi olla tekemättä, koska prosesseja ei ole määritelty riittävän seikkaperäisesti. Jos kriittisyysluokittelua ei ole tehty eikä liiketoimintaprosessien kriittisyysjärjestystä tunneta, organisaation tietohallinto ei voi myöskään määritellä näitä itse. Asia kuuluu liiketoimintajohdolle ja edellyttää sen panosta ja sitoutumista, Market- Vision tutkimuksessa todetaan. Myös virtualisointiin voi liittyä jatkuvuusriskejä. Jos järjestelmää ei ole toteutettu täysin hallitusti, tietoon ja käyttäjäoikeuksiin liittyviä sekaannuksia syntyy normaaliolosuhteissakin, poikkeustilanteista puhumattakaan. Tietoyhteiskunnasta on puhuttu ainakin kymmenen vuotta, mutta keskustelu on jäänyt teoretisoinnin tasolle eikä Suomi ole vieläkään muuttunut aidoksi tietoyhteiskunnaksi. Tietoyhteiskuntahanke on Suomen suurimpia epäonnistumisia 2000-luvulla. Tämä epäonnistuminen tietoyhteiskunnan rakentamisessa johtuu siitä, että meiltä ei löydy vastuutahoa. Meillä on tehty poliittisia linjauksia, tavoitteen asetteluita ja kaikennäköisiä poliittisia päätöksiä, mutta koordinaatio on puuttunut. Kukaan ei ole kantanut korkeinta vastuuta eri osien yhteensopivuudesta eikä siitä, että kaikki järjestelmät, mukaan lukien toimintatavat, tehtäisiin tavoitteiden mukaisiksi. Tällä hetkellä ei rohkeita henkilöitä johdossa kuitenkaan näy. – Antti Tanskanen 23
  • 25. PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Tulevaisuuden todellisten innovaatioiden näkeminen vaatii entistä enemmän mielikuvitusta, avoimuutta, rohkeutta ja rajojen rikkomista. Erään tutkimuksen mukaan vuoteen 2010 mennessä vain viidennes valtionhallinnon suurista keskittämis- ja palveluhankkeista oli saavuttanut tavoitellut hyödyt. Epäonnistumisten keskeisiä syitä ovat olleet tehoton tai kokonaan puuttuva päätöksenteko ja ohjaus. Kustannussäästötavoitteet ovat olleet epärealistisia, eikä tuleviin parannuksiin ole varattu riittävästi varoja. Myös johtamisen ongelmat, eriävät näkemykset tavoitteista, riittämätön investointirahoitus ja ongelmat projektien johtamisessa ovat estäneet onnistumisia. Lisäksi tilannetta ovat rassanneet sisäisten resurssien ja osaamisen puute, epäluottamus hanketta vetävään tahoon ja haluttomuus luovuttaa valtaa muille. Teknologia ei ole enää vuosiin estänyt uusien sovellusten, toimintatapojen tai tuottavuuden lähteiden syntymistä. Tulevaisuus on tehtävissä tämän päivän välineillä. Kaikki se, mistä me tässä yhteydessä puhutaan, on arkipäivää jo tänään. Mutta tämähän on vanha maksiimi. Tulevaisuus on jo täällä, mutta se on epätasaisesti jakautunut. Eli toisin sanoen nämä kaikki tieto- ja viestintätekniikan soveltamisen esimerkit, mistä minä puhun, ovat jo monessa yrityksessä ja yhteisössä olemassa. – Esko Kilpi 24
  • 26. PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Kestävä kehitys ei ole vaihtoehto vaan realiteetti Kasvu-termi on sellainen, josta ei näköjään päästä irti millään. Se on niin vahvasti iskostunut ajatteluun välttämättömyytenä. Ellei ole kasvua, on vain kuolemaa. Yksikään poliitikko ei pysty luopumaan kasvu-sanan käytöstä. Jos me jatkamme tällä meidän nykyisellä kasvumallilla, niin se tarkoittaa, että me emme lopeta mitään tästä maailmasta. Silloin meitä ei voi odottaa kovinkaan hyvä tulevaisuus. – Pentti Malaska Kestävä kehitys mielletään arkikeskusteluissa varsin usein lähinnä ympäristön pelastamiseksi. Hyvin harvoin kuulee kestävän kehityksen muista ulottuvuuksista – taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurillisesta kestävyydestä. Taloudellinen kestävyys viittaa lähinnä siihen, kuinka pitkäjänteisellä työllä rahallinen hyvinvoinnin kasvu on saatu aikaan. Perustuuko se ensisijaisesti velkaantumiseen vai jokaisen isompaan ponnisteluun bruttokansantuotteen puolesta? Kuinka hyvinvointi jakautuu eri osapuolten kesken? Erityisesti taloudellisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmasta endogeeninen kasvuteoria tarjoaa vähintäänkin mielenkiintoisia ajatuksia. Voisiko tulevaa kasvua saada aikaan entistä enemmän sellaisella uudella tiedolla ja ymmärryksellä, jolla on selkeää lisäarvoa markkinoille ja asiakkaille? Sosiaalisella ja kulttuurillisella kestävyydellä tavoitellaan ihmisten välistä tasa- arvoa. Kuinka paljon me panostamme yhtäläisten mahdollisuuksien luomiseen ihmisten terveyttä ja turvallisuutta ajatellen? Tai kuinka hyvin ylläpidämme luonnollista erilaisuutta eri kulttuurien kesken? Voisimmeko tehdä tuttuja asioita aivan uusilla tavoilla – se ei olisi meiltä pois, mutta mahdollistaisi muille paremman hyvinvoinnin. Toisen maailmansodan jälkeen monet maat kokivat talousihmeen ja moninkertaistivat kansantaloutensa koon yhden sukupolven aikana. Viime vuosikymmeninä nopein kasvu on siirtynyt Euroopasta, Australiasta ja Pohjois- Amerikasta Aasiaan, etenkin Kiinaan ja Intiaan. Nykyinen talouskasvu on kuitenkin osittain perustunut ehtymättöminä pidettyjen raaka-aineiden ja energian kiihtyvään kulutukseen. Jo nyt on raaka-aineiden hinnoissa nähty erittäin suuria heilahteluja. Mitä tapahtuu, kun raaka-aineista on vielä suurempi pula ja se näkyy sekä hinnoittelussa että tarjonnassa? Jos raaka-aineita ei enää ole varaa viedä muualle jalostettavaksi, mitä se tarkoittaa syrjäisempien maiden kuten Suomen kannalta? Ihmiskunnan toiminta on kasvattanut kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin, määrää ilmakehässä ja siten muuttanut ilmastoa. Kaksinkertaistuneiden hiilidioksidipitoisuuksien arvioidaan nostavan maapallon keskilämpötilaa 2–4,5 asteella. 25
  • 27. PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Jos pitoisuudet kasvavat tätäkin enemmän, lämpötila jatkaa nousemistaan. Samalla olemme pilanneet vesistöjä ja laajoja maa-alueita yhdyskunta- ja teollisuusjätteillä sekä maatalouden päästöillä. Jo pelkästään juomaveden tuottaminen vaatii koko ajan tehokkaampia prosesseja ja kemikaalikäsittelyjä. Näin vahinkojen korjaaminen tuottaa uusia vahinkoja. Kun maapallon tilaa katsoo sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen näkökulmasta, ei tilanne ole yhtään sen lohdullisempi. Köyhyysrajan alapuolella elää yhä enemmän ihmisiä myös länsimaissa. Suomen kotitalouksista köyhyysrajan alapuolella oli vuonna 2007 yli 13,5 % ja osuus on kasvanut koko vuosikymmenen ajan. Erilaiset kehitysmaiden mikrolainajärjestelmät ja reilun kaupan ratkaisut toki ovat liikkeitä oikeudenmukaisempaan suuntaan, mutta perinteisen talousjärjestelmän edunvalvontaa Tällä hetkellä meidän ne eivät ole onnistuneet juurikaan suhtautumisemme heiluttamaan. ilmastokysymyksiin Meillä on todella köyhä kansa ja sitten todella rikkaat. Kehityssuunta näyttää olevan tällä on lähinnä oireiden hetkellä, että tuloerot ovat kasvaneet koko hoitamista. 2000-luvun aikana. Koko sen ajan, kun on sanottu että bruttokansantuote lisää – Pentti Malaska hyvinvointia, tuloerot ovat kasvaneet. Valtio ei ole enää se määräävä tekijä. Se on itsekin yksi itsekkyyden lähteistä. Siihen liittyy sanonta, että meidän pitää pärjätä, koska valtion kilpailukyvyn pitää olla hyvä. Valtion sijasta meidän pitää nähdä muita yksiköitä. Niitä voivat olla erilaiset heimot, erilaiset ihmisryhmät, jotka muodostavat sitten toisenlaisen verkoston maailmassa. Ne verkostot ovat kansainvälisiä. Jos ei ole valtiota, ei ole kansakuntaa, vaan puhutaan kulttuurien välisistä yhteisöistä. – Marja-Liisa Viherä Vaikka poliitikoilla olisikin aitoa tahtoa muuttaa suuntaa, on talousjärjestelmän romahtaminen niin iso pelote, että korjaavat toimet jäävät enemmän hyvää tarkoittaviksi eleiksi. Proaktiivisimmatkin keskustelunavaukset hyssytellään kuoliaiksi. Björn Wahlroos kuvaa kehitysapua rahojen heittämiseksi kankkulan kaivoon ja esittää tilalle Kiinan mallia, jossa Afrikkaan rakennetaan investointien kautta niin poliittista kuin taloudellistakin läsnäoloa. Centre for the New Europen raportissa ”EU Trade Barriers Kill” (2003) laskettiin, että EU:n tullimuurit tappavat 6 600 ihmistä päivässä. Suuri osa tästä johtuu maataloustuista ja -tulleista. Jos Afrikka voisi lisätä osuuttaan EU-kaupasta edes prosenttiyksikön verran, se ansaitsisi 49 miljardia puntaa enemmän vuodessa ja 128 miljoonaa ihmistä vapautuisi köyhyydestä. 26
  • 28. PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Ihan ensimmäiseksi kestävää kehitystä on tietysti, että tehdään kestäviä tuotteita, rakenteita ja laatua. Kestävä kehitys on kuitenkin sekä sosiaalikulttuurinen että taloudellinen ilmiö. Taloudessakin se tarkoittaa, että meillä on kestävät taloudelliset rakenteet. Se suosii esimerkiksi pienempää yrittäjyyttä kuin mihin on totuttu. Meille voi tulla yhteiskuntarauhan puolesta mahdottomia tilanteita, jos epätasa- arvoinen tulonjako jatkuu. Nyt aseet ovat parempia ja globaalit viestintävälineet ovat lähes kaikkien saavutettavissa, jolloin informaatiosota, jota käydään koko ajan, voi riistäytyä hallitsemattomaksi. Suuria kansanjoukkoja voi lähteä liikkeelle ja yhteiskunnan perusrakenne voi murtua. – Marja-Liisa Viherä Nähtävästi ympäristökysymyksistä keskustellaan aina nousukauden aikana, mutta taantumassa ne unohdetaan. Ilmastonmuutos oli 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen kuuma keskustelunaihe kahvipöydissä. Keskustelu sai lopulta populistisia piirteitä ja tutkijatkin sortuivat ylilyönteihin. Riippumatta siitä, mikä on ihmisen osuus muutoksissa ja mikä on lopulta syy ja seuraus, on ilmeistä, että ilmastolliset ääri-ilmiöt ovat lisääntymässä. Professori Pentti Malaska korostaa, että ilmastonmuutos voi olla kohtalon kysymys, joka romuttaa kaikki ihanteelliset ajatukset ihmiskunnan hyvinvoinnin tulevaisuudesta. Tällä hetkellä meidän suhtautumisemme ilmastokysymyksiin on lähinnä oireiden hoitamista. Kun tulee myrsky, tulva, hellekesä tai maastopalo, ne voidaan järkevästi ajatellen liittää ilmastonmuutokseen, vaikka kukaan ei voi sitä todistaa. Ilmastonmuutosteorian mukaan tällaisia ääri-ilmiöitä tulee esiintymään yhä enemmän. Silloin herätään ja lähetetään apua tulvauhreille ja tulipalon uhreille. Se on oireenmukaista hoitoa, joka näkyy hyvin kasvuluvuissa. Oireita aiheuttaviin perusmekanismeihin ei puututa. Siten seuraavina vuosina saamme kokea näitä samoja oireita, mutta pahempina ja sitten taas entistä pahempina. Lopulta oireetkin ovat meille hallitsemattomia. – Pentti Malaska Rooman Klubi tilasi jo lähes 40 vuotta sitten Massachusetts Institute of Technologyn tutkijaryhmältä Kasvun rajat -raportin (1972). 1960-luvulla luonnonsuojelu alkoi kääntyä uhanalaisten eläin- ja kasvilajien ja maisemien suojelusta ympäristön ja ihmisen suojeluun. Käännekohtana voidaan pitää YK:n ensimmäistä ympäristökokousta Tukholmassa 1972. ”On vain yksi maa” oli kokouksen motto ja päähuolina olivat ympäristön saastuminen ja luonnonvarojen ehtyminen: ihmisten terveys ja maapallon elämää ylläpitävä järjestelmä olivat uhanalaisia. Konferenssissa päätettiin ympäristökysymysten organisoimisesta YK:ssa, perustettiin YK:n ympäristöohjelma UNEP ja annettiin julistus ihmisen ympäristöstä. 27
  • 29. PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Kasvun rajat -raportin johtopäätöksenä oli, että jos maapallon väkiluvun, teollistumisen, ympäristön saastumisen, ravinnon tuotannon ja luonnonvarojen siihenastisen käytön kasvuvauhti jatkuu muuttumatta, kasvun rajat tällä planeetalla saavutetaan lähimmän sadan vuoden kuluessa. Kasvusuuntia voidaan raportin mukaan muuttaa ja saada aikaan pitkälle tulevaisuuteen ylläpidettävissä oleva taloudellinen sekä ekologinen tasapaino. Raportti herätti maailmanlaajuisen keskustelun ja väittelyn jatkuvan kasvun mahdollisuuksista äärellisellä maapallolla. Raportti toi esiin myös vaihtoehtoja siihenastisille trendeille. Tämän jälkeen on samoista kysymyksistä tehty useita näyttäviä aloitteita, kuten Brundtlandin vuoden 1987 Meidän yhteinen tulevaisuus -raportti. Saman tyyppisistä aiheista keskustellaan nykyäänkin. Enää ei niinkään perustella makrotasolla, miksi jotain pitää tehdä, vaan mietitään, mitä rakenteita olisi muutettava. Tulevaisuudentutkija Mika Mannermaa on laskeskellut, että viimeisten 45 vuoden aikana maapallon väestö on kasvanut enemmän kuin sitä edeltäneiden neljän miljoonan vuoden aikana eli siitä lähtien, kun ensimmäiset hominidit nousivat kahdelle jalalle. Maapallon väestö kasvaa 90–100 miljoonalla hengellä vuosittain, joista yli 90 prosenttia syntyy kehitysmaihin. Varsin yleisesti ennustetaan, että vuonna 2020 maapallolla on kahdeksan miljardia ihmistä, kun vielä vuonna 1980 luku oli 4,4 miljardia ja vuonna 1950 2,5 miljardia. Seuraavan 10 vuoden aikana yksin Kiinassa arviolta noin 400 miljoonaa maalaista muuttaa kaupunkeihin. Väkimäärä vastaa kooltaan lähes Eurooppaa eli maahan luodaan koko Euroopan kokoinen kaupunki-infrastruktuuri lähes tyhjästä – alle vuosikymmenessä. Jos kaikille rakennettaisiin tiilitalo, kuluisi siihen kaikki Kiinan maa- aines ja hiilivarannot. Vuonna 2031 kiinalaisten keskitulot yltävät USA:n nykytasolle ja mikäli heidän kulutuskäyttäytymisensä noudattaa samaa mallia, ajavat he 1,1 miljardia autoa. Tällöin Kiinan tieverkosto tarvitsisi yhtä paljon maapinta-alaa kuin maan riisiviljelmät tällä hetkellä. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti muistuttaa, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan rajoittaa sekä vähentämällä päästöjä että sopeutumalla uusiin olosuhteisiin. Poliittinen hinnanohjaus voi pienentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi kaikilla toimialoilla. Energiasektorin investoinnit ovat tärkeässä asemassa. Energiantuotannon päästöjen palauttaminen vuoden 2005 tasolle vuoteen 2030 mennessä vaatisi laajaa muutosta investointien suunnassa. Lisäkustannukset olisivat kuitenkin korkeintaan noin 5–10 prosenttia ja vaihtelisivat merkittävästi yksittäisissä maissa ja eri toimialoilla. Taloustieteessä syntyi 80-luvulla uusi endogeeninen kasvuteoria. Siinä todettiin, että tiedosta ja informaatiosta tulee vähitellen tuotannon tekijä. Voimme tuottaa kasvua sisäsyntyisesti tuottamalla informaatiosta uutta, parempaa informaatiota. Tämä johtaa siihen, että meillä voi olla kasvua, jossa ei raaka-aineiden, energian eikä työvoiman kulutus lisäänny, vaan ne voivat jopa vähentyä ja silti voidaan kasvaa. Tämä uusi 28
  • 30. PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? kasvuteoria sisältää uutta toivoa. Jos endogeeninen kasvuteoria perustuu ICT-sektoriiin, siellä pitää ratkaista energiatase. Emmehän me voi kuluttaa kaikkea maailman energiaa pelkkään tietotekniikkaan. On arvioitu, että kun tietotekniikka kehittyy, siihen tulee virtuaalitodellisuus, täydennetty todellisuus ja moniulotteiset käyttöliittymät, niin laskenta ja laskennan energian kulutus lisääntyy voimakkaasti. Samoin kun mennään langattomaan laajakaistaan, niin energian kulutus lisääntyy myös voimakkaasti. Eli se on vähän niin kuin pantaisiin tuonne ulos saunan kiuas kilometrin välein. Langattomien laitteiden ja laajakaistan energian kulutus on todella raskasta, mutta tästä ei ole riittävästi puhuttu. – Olli Martikainen Mikrotasolla organisaatiot – kuten yksittäiset kansalaisetkin – tekevät omia ratkaisujaan, sillä yleisesti uskotaan, että kestävän kehityksen vaatimukset ja tavoitteet vaikuttavat tulevina vuosina yritysten ja julkisyhteisöjen toimintaan yhä voimakkaammin. Tulevaisuudentutkijat arvelevat, että lähiaikoina syntyy yhä enemmän Porkkanamafian kaltaista toimintaa, jossa edelläkävijöitä palkitaan. Silti yleisesti uskotaan, että myös Greenpeacen toiminnan kaltaista epäkohtiin puuttumista tarvitaan vielä. Raaka-aineiden niukkuuden kärjistyessä Suomen kannalta oleelliseksi muodostuu meidän kykymme luoda vientikelpoisia palveluita, joita ei tarvitse kuljettaa Yhden vuoden puhelin- fyysisesti. Lyhyellä aikavälillä organisaatioiden soitot vastaavat yhden kannalta keskiössä näyttää nyt olevan tunnin automatkan tarpeettoman energiankulutuksen vähentäminen. hiilijalanjälkeä. Koska työnteko perustuu yhä enemmän tietoon, tiedonsiirtoon ja kommunikointiin, voivat viestintäratkaisut auttaa organisaatioita tässä merkittävästi. Yhden vuoden puhelinsoitot vastaavat yhden tunnin automatkan hiilijalanjälkeä, seitsemän vuoden soitot tuottavat hiilidioksidia yhtä paljon kuin tunnin lentomatka. Yhden henkilön matka Helsingistä Vaasaan tuottaa 65 kiloa hiilidioksidipäästöjä, kun taas kahdeksan tunnin videoneuvottelu jättää jälkeensä vain 20 grammaa päästöjä. Matkustamisen välttäminen virtuaalikokouksilla on päivän sana tuottavuustekijänä. Se merkitsee työaikasäästöjä, matkakulujen karsimista ja nopeampaa päätöksentekoa. Tuloksena on myös ympäristöhaittojen minimointi ja ympäristötietoisuuden kasvu. Näin markkinavaste parantuu ja viestintä sekä tiimityö helpottuvat. 29
  • 31. Seija Lukkala | Globe Hope Globe Hope on innovatiivinen suomalainen designyritys, joka säästää ympäristöä valmistamalla tuotteensa kierrätysmateriaaleista. Yritys on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin ja tarjoaa asiakkaillensa ekologisen ja kestävän vaihtoehdon. Globe Hopen arvoja ovat esteettisyys, ekologisuus ja eettisyys. Vuonna 2003 perustettu yritys työllistää tällä hetkellä 14 henkilöä ja sen liikevaihto ylitti vuonna 2010 1 000 000 euroa. 30
  • 32. Voiko kestävän kehityksen ehdoilla tehdä aitoa liiketoimintaa? Rajoittavatko kestävän kehityksen periaatteet liiketoimintaa, vai laittavatko ne vain miettimään uusia mahdollisuuksia? Vastaajan mietteet tähän kysymykseen kertovat paljon yrityksen kyvyistä nähdä mahdollisuuksia esteiden sijaan. Näin asian näkee Seija Lukkala, Globe Hopen perustaja ja toimitusjohtaja. Kykymme ajatella valmista tuotetta raaka-aineena on hyvin alkeellinen. Metalliteollisuudessa, jossa raaka-aine on kallista, kierrätys on aloitettu aikaisemmin kuin muualla. Minusta on ihan järjen vastaista aloittaa prosessi aina alusta, kun voisimme ajatella, että jätteet ovat jo puolivalmisteita johonkin muuhun. Seija Lukkala näkee kestävän kehityksen ennemminkin suuntana, johon kaikki tulevat menemään – ennemmin tai myöhemmin – kuin minään vaihtoehtona. Ne yritykset, jotka alkoivat ensimmäisinä reagoida näihin ekologisiin tai eettisiin kysymyksiin viime vuosituhannen loppupuolella ja 2000-luvun alussa, keräävät ensimmäisinä myös taloudellisen potin. Seuraavaksi tulevat ne, jotka huomaavat että pitää mennä mukaan. Ja lopulta tulevat ne, jotka eivät reagoi vielä mitenkään 2015 mennessä – näitä yrityksiä ei enää 2020 ole olemassa. Kestävän kehityksen periaatteet eivät ole pelkästään Globe Hopen strategiapöydällä, ne ovat jokaisen työntekijän sydämessä. Yrityksen strategian pitää kohdata työntekijöiden arvojen kanssa. Jos työntekijä allekirjoittaa kaiken, hän tekee työnsä sydämellään. Koko Globe Hope perustuu kestävän kehityksen arvoille: ekologisuudelle ja eettisyydelle. Ne ovat niitä peruspilareita, joita ilman koko yritystä ei olisi olemassa. Muita vaihtoehtoja ei ole. Seija Lukkalan luotsaama Globe Hope on loistava esimerkki, mitä voi saada aikaan kyvyllä nähdä ja kyvyllä valjastaa ihmisten intohimo. Hän näkee kestävässä kehityksessä myös paljon mahdollisuuksia koko Suomelle. Jos puhutaan yrityksistä, suomalaisilla on äärettömän hyvä mahdollisuus menestyä tässä kansainvälisestikin, jos me teemme nopeita ratkaisuja. Olemme menettäneet hyvää asemaamme jahkailuun. Meidät koetaan kansainvälisesti puhtaana, korkean teknologian maana, joten meidän olisi helppo profiloitua uuden kestävän kehityksen mukaisen ajattelun ja ratkaisujen tekijäksi. 31
  • 33. äLYKäS Automaatioratkaisu VIESTINTä Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pertti Koivisto Kiinteistönpitopäällikkö Tampereen Tilakeskus huolehtii Tampereen kaupungin omistamien tilojen ja rakennuskannan tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja arvon säilymisestä. Tilakeskuksen toiminnan lähtökohtana on kestävän kehityksen periaatteiden mukainen kestävä ja elinkaareltaan tarkoituksenmukainen rakentaminen ja kiinteistönpito. Tilakeskuksen hallinnassa on noin 750 kaupungin omistamaa rakennusta. Tiputimme energiankulutusta ja kustannuksia Tampereen kaupunki kantaa kortensa kekoon Euroopan Unionin energiansäästötalkoissa: tavoitteenamme on pienentää energiankulutusta 20 % vuoteen 2020 mennessä. HAASTE Rakennusten lämmitys ja sähkönkäyttö muodostivat vuonna 2005 noin 75 % kulutuksestamme, eikä meillä ollut keinoja hallita niitä keskitetysti. Rakennusautomaation ja uuden hälytys- ja etähallintapalvelun avulla pystymme keskitetysti valvomaan ja säätelemään kaupungin kiinteistöjen lämmitystä, valaistusta ja ilmanvaihtoa. RATKAISU Nyt esimerkiksi yöaikaan rakennuksissa ei pidetä turhaan ilmanvaihtoa ja valoja päällä ja lämpötilojakin voidaan tarpeen mukaan laskea. Samaan järjestelmään kuuluvat myös palo- ja murtohälytykset. Varmennetut yhteydet ja vakioitu toimintamalli vähentävät kustannuksia ja lisäävät toimintavarmuutta. Koska kiinteistöistä vastaavat työntekijät voivat tehdä tarvittavat HYÖdYT toimenpiteet verkon yli, myös turha liikkuminen ja sen myötä liikenteen päästöt vähenevät. Palvelu säästää työaikaa, kun hälytykset voidaan tarkistaa ja hoitaa nopeasti. Voimme myös tukea henkilökuntaa verkon yli, mikäli kohteessa ilmenee suurempia ongelmia. Energian säästämiseksi ei tarvitse nähdä ylimääräistä vaivaa, päinvastoin. Olemassa olevaa MITä tekniikka mahdollistaa parannuksia myös työhyvinvointiin ja kustannustehokkuuteen, kun OPIMME sitä vain osataan käyttää paremmin ja toimintatapoja kehitetään. 32
  • 34. PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Ylitöitä ja alisuorittamista Ihmisen perustarpeet ovat säilyneet lähes muuttumattomina viimeiset kymmenentuhatta vuotta. Ihminen tarvitsee edelleen saman verran energiaa, vettä ja lepoa kuin kivikaudella. Vuosituhannen vaihteen jälkeisessä talouskasvun huumassa yksilöiden hyvinvointi näyttää kuitenkin unohtuneen – työntekijöiltä tunnutaan vaadittavan samanlaista tehon moninkertaistamista kuin koneilta. Samalla kun raaka- aineista saatavaa hyötyä maksimoitiin, rakennemuutosten aiheuttamat yritysten irtisanomiskierrokset kasasivat työtehtävät yhä harvalukuisemmalle joukolle ihmisiä. Toimintatapoja harvoin sopeutettiin muuttuneeseen tilanteeseen. Kun työ lisäksi muuttui samaan aikaan entistä tietopainotteisemmaksi, fyysinen rasitus pieneni, mutta vastaavasti hankalammin havaittava ja mitattava henkinen rasitus kasvoi. Työhyvinvointiongelmat on nyt tunnustettu oikeiksi eikä vain pahansuovaksi fiktioksi, niin kuin vielä joku vuosi sitten uskoteltiin. Työn mielekkyyden indeksi on työolobarometreissa vajonnut pohjalukemiin juuri seitsemän lihavan vuoden aikana 2001–2007, sillä työntekijät kokevat työn psykologisen sopimuksen purkautuneen ja työnantajan menestyksen erkaantuneen heidän menestyksestään (vaikka perimmältään niin ei tarvitsisi olla). Jos työntekijät tulevat onnellisiksi ja tuottaviksi oman vaikutuksen kokemuksesta ja onnettomiksi ja uupuneiksi sen kadottamisesta, olisi niin työnantajan kuin työntekijänkin etu antaa työntekijöiden keskittyä mahdollisimman paljon siihen, missä he parhaiten saavat jotain aikaan, ja vapauttaa heidät mahdollisimman pitkälle huolehtimasta seinien päälle kaatumisesta puitteiden mylläyksellä. Luovuuden paradoksi on siinä, että se tarvitsee suojakseen rutiineita. – Juha Siltala Kun saataisiin edes se nyt oleva työaika oikeasti käännettyä hyvinvoinniksi ja jopa innostukseksi. Se on valtava potentiaali, jos ihmiset olisivat innostuneita ja motivoituneita verrattuna että he ovat vain duunissa väkisin tekemässä sen, minkä jaksavat. Innostuneen ja vähemmän innostuneen panoksessa on merkittävä ero, puhumattakaan poissaolopäivistä ja ennenaikaisista eläköitymisistä. – Mikko Kosonen Nykyaikaisen tietotyön keskeiset välineet ovat mahdollistaneet mittavan tuottavuuden kasvattamisen, mutta niiden väärinkäyttö on johtanut myös uuteen työpahoinvointiin. Työntekijät vastaanottavat ja välittävät päivittäin valtavasti tietoa puhelimitse, kirjeitse, tekstiviesteillä, sähköpostilla ja lisääntyvissä määrin myös pikaviestinnällä sekä videokuvalla. Eri välineiden synnyttämä hallitsematon tietotulva voi pahimmillaan tukkia koko työpäivän, jolloin varsinaiset työt ehditään tehdä ja viestit lukea vasta illalla kotona. 33
  • 35. PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Etenkin asiantuntijat joutuvat usein monisuorittamaan koko työpäivän ajan useaa tehtävää päällekkäin saamatta yhtäkään kerralla valmiiksi. Kun työpäivään ei mahdu kunnollisia taukoja, ja se usein jatkuu vielä illalla kotonakin, ei rasituksesta välttämättä ehditä palautumaan kunnolla seuraavaan aamuunkaan mennessä. Niinpä kuormitus kasautuu päivästä toiseen. Tilanteen jatkuessa pitkään siitä kärsivät pahimmillaan myös perheet, koska vanhemmat eivät kykene irtautumaan töistään yhteisenä vapaa- aikanakaan. Työn henkinen kuormittavuus on kasvanut ja fyysinen samalla vähentynyt. Ihmiset elävät kyllä pidempään ja terveempinä kuin aikaisemmin, mutta pään sisäinen kuormitus kasvaa. Tästä olen ollut kovasti huolissani yritysjohtajana ja tietotekniikkapalveluyhtiön toimitusjohtajana. Kärsimme vakavista vahingoista, elleivät esimiehet ja tukijärjestelmät tunnista pään sisäisen kuormituksen kasvua eivätkä löydä tapoja sitä keventää ja purkaa. Huono tilanne näkyy yritysten toiminnan laadun ja tuottavuuden heikentymisenä ja koko yhteiskunnan lisääntyvänä pahoinvointina. – Matti Lehti Perinteisesti työhyvinvointia ja kestävää kehitystä on pidetty rasitteina organisaation tuottavuudelle, välttämättöminä ja tuottamattomina kuluerinä. Nykyään on alettu hiljalleen ymmärtää, että työhyvinvointi vaikuttaa merkittävästi tuottavuuteen. Vain hyvinvoiva työntekijä pystyy antamaan parhaansa, sitoutumaan työhönsä ja toimimaan täysipainoisesti koko työuransa ajan. Työterveyslaitoksen (TTL) laskelmien mukaan Suomessa menetetään tällä hetkellä ennenaikaisen eläköitymisen, sairauspoissaolojen ja työtapaturmien vuoksi yhteensä vuosittain noin 25 miljardia euroa. Työhyvinvoinnin puutteet merkitsevät raskasta taloudellista taakkaa yrityksille ja julkisyhteisöille, viime kädessä koko kansantaloudelle. Suomalaisessa työelämässä on vielä paljon vanhan teollisen ajan piirteitä. Tehokkuusajattelu on liian lyhytjänteistä. Pelkkä ruuvin kiristäminen ei pitkän päälle lisää tuottavuutta, huomauttaa TTL:n tutkimusprofessori Guy Ahonen. Vanhanaikaisten toimintatapojen ja vanhanaikaisen johtamisen puitteissa ei enää ole kasvumahdollisuuksia. Työntekijöiltä vaaditaan usein jo nyt sataprosenttista sitoutumista tehtäviinsä, siksi tuottavuuden nousun on synnyttävä uudistuksilla. Perinteisessä teollisessa mallissa ihminen on tuotantoresurssi ja objekti, joka tekee tavallaan koneen osana jotain duunia. Johtajat sitten ohjaavat työtä hierarkian huipulta. Kehittäminen ja parantaminen ovat tässä mallissa yhtä kuin vauhdin lisääminen ja/tai kulujen alentaminen esimerkiksi töitä muualle siirtämällä. Ja tätä kun jatketaan tarpeeksi kauan, niin ihminen voi entistä huonommin ja huonommin. – Mikko Kosonen 34
  • 36. äLYKäS Etähallintaratkaisu VIESTINTä Kaupin sairaala Marja-Leena Valden Lähihoitaja Tamperelainen Kaupin sairaala on erikoistunut vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoito-, tutkimus- ja kuntoutuspalveluihin. Sairaalassa on muiden Tampereen kaupungin kiinteistöjen tapaan hyödynnetty uutta kiinteistöjen lämmityksen ja valaistuksen etähallintaratkaisua. Paransimme etähallinnalla työhyvinvointia Sisäilman laatu ja lämpötila eivät aiemmin saaneet riittävän hyviä arvosanoja työntekijöiltämme. Liian lämmin ilmahan raukaisee, liian kylmä on monellakin tavoin HAASTE epämiellyttävää. Tilat olivat myös ikävän vetoisat. Lisäksi Tampereen kaupungin merkittävät energiansäästötavoitteet vuoteen 2020 mennessä koskevat meitäkin. Otimme käyttöön kiinteistöjen etähallintaratkaisun, jonka avulla pystymme keskitetysti RATKAISU valvomaan ja säätelemään tilojen ilmastointia, lämmitystä ja valaistusta. Rahallisten säästöjen ohella ratkaisu lisäsi niin työviihtyvyyttä kuin työhyvinvointiakin, työolosuhteista johtuvat sairaudet poissaoloineen käytännössä noin puolittuivat. Sisäilma on HYÖdYT nyt entistä puhtaampaa ja raikkaampaa, mikä lisää työvireyttä ja parantaa keskittymiskykyä. Monet ovat kertoneet päänsäryn ja migreenioireiden olennaisesta vähenemisestä uudistusten jälkeen. Energiansäästötalkoot innosti työntekijöitämme, joista yli puolet olisi valmiita vieläkin MITä suurempiin muutoksiin: yövalaistusta voitaisiin vähentää entisestäänkin ja myös OPIMME liiketunnistinvalaisinten eduista on keskusteltu. Kestävästä kehityksestä on todella tullut koko työyhteisömme yhteinen tavoite! 35
  • 37. PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? Jopa taantumassa on panostettava henkilöstön ja työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimiseen, arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Kehityspäällikkö Hannu Jokiluoman mukaan työhyvinvoinnin tukeminen taantumassa on valmistautumista tulevaan nousuun. Työhyvinvoinnin edistäminen toimii kansalaisten ja organisaatioiden menestystekijänä. Kun henkilöstöstä huolehditaan, hyvän työn myönteinen vaikutus hyvinvoinnille ja terveydelle vahvistuu. Oikeat asenteet ja työelämän kannustava toimintakulttuuri edistävät työhyvinvoinnin kehittämistä ja työurien jatkamista, Jokiluoma sanoo. Erityisesti tietotyö haastaa yksilön sopeutumiskyvyn: hyvin johdetussa organisaatiossa kehittynyt tekniikka lisää mahdollisuuksia ja tarjoaa mielekkäitä uusia tapoja toimia, mutta hallitsemattomana viestintätekniikan vaikutus on usein päinvastainen. Johdettu, tehokas ja avoin viestintäkulttuuri on tietotyössä yksi työhyvinvoinnin peruspilareista. Työntekijöiden tulee saada hallitusti käyttöönsä uusia ratkaisuja ja palveluja, jotka mahdollistavat uusia mielekkäämpiä tapoja tehdä töitä. Kun työskentely sujuu aiempaa helpommin ja joustavammin, myös työhyvinvointi, luovuus ja työn tuottavuus kasvavat. Ihmiset hakevat nykyään elämyksellisyyttä ja yksilöllisempää kohtelua. He eivät enää sulata samalla tavalla huonoa kohtelua tai yksipuolista sanelua kuin aikaisemmin. Myös tietoisuus oikeuksista on kasvanut. Työnantajaa kohtaan ei tunneta lojaalisuutta samalla tavalla kuin aikaisemmin eikä työpaikan vaihdosta podeta tunnontuskia. Itsensä tuntevista yksilöistä saadaan myös paljon aiempaa enemmän irti silloin, kun heidän on hyvä olla. Laman jälkeen kuluttajilla on parempi maksukyky kuin ikinä tähän mennessä. Hyvä taloudellinen asema mahdollistaa eri tasoisen valinnanvapauden kuin aikaisemmin. Ihmiset tunnistavat huonot työolot ja huonon johtamisen paljon paremmin, ja heillä on taloudelliset mahdollisuudet tehdä valintoja sen pohjalta. Työhyvinvoinnin merkitys henkilön panoksen kannalta tulee kasvamaan etenkin tietointensiivisillä aloilla. Tänään puhutaan yhä useammin, että itse asiassa työn sisältö on meille merkittävien asioiden tekemistä meille merkittävien ihmisten kanssa. Joka tarkoittaa silloin sitä, että työn välinearvon luonne muuttuu itseisarvoksi; eli työ on itseisarvo. Kysymys on, että miten me määritellään, mistä me puhutaan, kun me puhutaan työstä ja ihmisen suhteesta työhön? Tämä on ehkä se merkittävin murros. Ihminen joka ei viihdy, ei voi myöskään tehdä tuottavaa työtä. – Esko Kilpi Myös nuoret tuovat uudet kuviot työpaikkojen ja työskentelytapojen uudistamiseen. Suomen Akatemiassa nuorten pätkätyöläisyyttä tutkivan valtiotieteen tohtorin Jaana Lähteenmaan mukaan suurelle joukolle nuoria itsensä toteuttaminen on niin tärkeää, että he ovat valmiita kestämään ajoittaista työttömyyskorvauksella tai vanhempiensa rahoilla elämistä. Nämä nuoret eivät häpeä työttömyyttä. He eivät ole laiskoja, 36
  • 38. PYSYYKÖ SUOMI PINNALLA? vaan haluavat tehdä tärkeäksi kokemiaan asioita. Moni kyseenalaistaa nykyisen kulutussirkuksen ja tekee projekteja saamatta rahaa. Luovuus on arvo sinänsä. Tämä tarkoittaa, että Y-sukupolveen kuuluva saattaa mieluummin ottaa lopputilin kuin kestää tylsää tai merkityksetöntä työtä. Olennaista on, että työpaikalla viihdytään. Kemianteollisuus on oppinut omissa kartoituksissaan, että vanhoin keinoin ei tavoiteta nuoria eikä paranneta alan houkuttelevuutta. Työelämään tulevat ja siellä nyt työskentelevät nuoret näkevät omalla tavallaan vuorovaikutustaidot ja -tavat, säännöt ja joustot, johtajuuden ja sitoutumisen – itse asiassa koko työn käsitteen. Kaikki, mihin on totuttu, voidaan kyseenalaistaa. Sosiaalinen media on osa nuorten elämää. Se ei ole ohjelma, jota käytetään, tai palsta, jolle kirjoitetaan, erillinen työtehtävä tai vapaa-ajan harrastus. Se on tapa toimia ja elää. Mutta mitä yrityksen pitäisi tehdä Facebookin, Työtyytyväisyys lukuina Twitterin ja YouTuben maailmassa, kyselee Tyytyväinen työntekijä työskentelee tehokkaammin, Kemianteollisuus ry. Yhdistyksen mukaan ja tyytyväisyys voi kasvattaa tuottavuutta tutkimusten ensimmäiseksi kannattaisi tutustua asiaan. mukaan jopa 2–5 prosenttia. Kun työntekijä toimii Asennoksi suositellaan reipasta etukenoa, itseohjautuvasti, kustannussäästö ulottuu parhaimmil- asenteeksi uteliaisuutta. Nuorille sosiaalinen laan 10–20 prosenttiin, ja kun hänen viestii myönteisesti media on itsestäänselvyys. Miksi emme käyttäisi työpaikastaan, rekrytointi helpottuu ja brändimielikuva sitä tehokkaasti myös yrityksissä? vahvistuu. Kun työntekijä omaksuu nopeasti uudet työtavat, Suurin syy siihen, että ihmiset voivat huonosti, koulutuskuluja saadaan nipistettyä 10–20 prosenttia. on huono johtaminen. Nuo hierarkkiset Kun hän sairastaa vähemmän, kustannussäästö on 2–5 johtamisrakenteet eivät vaan sovi tähän aikaan. prosenttia. Jos työntekijä sopeutuu joustavasti muu- Ihmisiä tungetaan sellaisiin lokeroihin toksiin, tuottavuusvaikutus on niin ikään 2–5 prosenttia. ja muotteihin, joihin he eivät sovellu. Ja kun Hän jaksaa myös ikääntyneenä, mikä näkyy sairaus- ja se tehdään väkivalloin, niin siitä aiheutuu työttömyyseläkekulujen huomattavana laskuna. inhimillistä kärsimystä. Suomalaiset tekevät vähemmän työtä kuin koskaan historian aikana – jopa liian vähän, siis työttömyyttä ajatellen. Lisäksi työ seuraa entistä useammin mukana kotiin. Tämä ei kuitenkaan ole vaarallista, jos tekemisellä on tarkoitus ja merkitys. Vastaavasti voisi miettiä tapoja, joilla perhe- elämä voisi tulla töihin esimerkiksi erilaisissa illanvietoissa ja viikonloppuisin. Jos perheenjäseniä voisi ottaa halutessaan mukaan työpaikalle, työn luonne paranisi. – Mikael Jungner Työhyvinvointi onkin noussut keskeiseen asemaan työelämän kehittämisessä. Valtionhallinnossa toimii muun muassa Kaiku-ohjelma ja kuntapuolella Kuntatyö 2010 -ohjelma. Myös sosiaali- ja terveysministeriössä ja muualla julkisessa hallinnossa asiaa seurataan tarkasti. Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvointi-investointien 37