3. Robotiikan ja robotisaation asiantuntijakoulutus,
Tulevaisuuden työ
1) Avaus ja lyhyt esittelykierros
2) Muutosten tuulet puhaltavat
- onko kyse normaalista ”kausivaihtelusta”, vai pysyvämpi
muutos tavoissa elää, tehdä töitä ja yrittää
- Digitalisaatiostako ratkaisu ?
- Muutosten vaikutus ihmisten ja yritysten arkeen
- Organisaatio tänään ja huomenna
3) Digitalisaatiolla tehoa (perinteisen) liiketoiminnan eri osa-
alueisiin ja arvoketjuihin
- Uudenlaiset arvoketjut
- Yritystoiminnan perinteisten toimintojen kehittyminen
4) Työnteon ja liiketoiminnan uudet muodot
- verkostot ja yhteistyö
- tieto ja oppiminen
5) Kuinka mukaan
- Digiportaat
- työkaluja ja esimerkkejä
- Omat digirutiinini
- Harjoitus & ”kotitehtävä”: Suunnitelma
keskinäisen verkkoyhteistyön lisäämiseksi
- Case esimerkkejä ja kokemuksia
omista ja osallistujien verkostoista
- Tutustuminen Platform Design
Canvas -työkaluun
- digirutiininne ja käyttökelpoiset
”härpäkkeet”
- Dialogi teemana kannattaako
työ/vapaa-aika, some/oikea
elämä erottaa vai yhdistää
- Keskustelua kokemuksista:
millaisissa verkostoissa olette mukana
(somessa ja oikeassa elämässä)
5. Aikakausia
Agraari yhteiskunta
Eläminen luonnon kanssa
=> Kokemus syntyy ajan
kanssa ja siirtyy isältä pojalle
Johtaminen: Vanhinta,
kokeneinta ja viisainta
arvostetaan, kuunnellaan ja
luotetaan
Organisaatiokäsitys: Perhe,
Heimo
Teollinen yhteiskunta
Massatuotanto, kuuliaisuus
=> Ohjeet ja määräykset,
tehdään mitä käsketään =>
Hierarkisuus
Johtaminen: Käskeminen,
delegointi, kontrolli, Palkkio ja
rangaistus
Organisaatiokäsitys: Kone
Tietoyhteiskunta
Tietäminen
=> Kirjoittaminen, kertominen
=> Neuvottelu, ostaminen &
Myyminen
Johtaminen: Puhuminen,
argumentointi, suostuttelu,
mittaaminen, valmentaminen
Organisaatiokäsitys:
Poliittinen systeemi
Konseptuaalinen yhteiskunta
(verkostoyhteiskunta)
Absraktisuus, jatkuvasti
rakentuva ja muuttuva
=> Dialogi, kysyminen ja
kuunteleminen
=> Läsnäolo
=> Kyber-fysikaaliset
järjestelmät
Johtaminen: Kohtaamisen ja
keskustelun organisointi,
ajatteluttaminen, fasilitointi,
suhteiden rakentaminen
Organisaatiokäsitys: Muuttuva,
kasvava organismi
Lähde: Humap, http://www.slideshare.net/Ekonomiliitto/be-the-change-tampereen-materiaali
6. Lähde: Teknologiateollisuuden liiketoiminnan ja teknologian linjaus, Ylijääski/Hannus/Laakso 2010 http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/a/liiketoiminnan-ja-teknologian-linjaus.html
Merkittävät muutokset toimintaympäristössä:
- Maailmantalous ja tuotannontekijät
- Yritystoiminnan globalisaatio
- Asiakkaat ja ratkaisut
- Teknologia ja innovaatiotoiminta
- Verkostoituminen
- Energiatehokkuus ja ympäristöteknologia
- Osaavan henkilöstön saavavuus ja johtaminen
8. Muutosten rattaat raksuttavat
Uudenlainen
organisoituminen
•Sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys
•Elinikäinen oppiminen
•Organisaatiorajat ja muodot muuttuvat
•Työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät
•Verkostot
•Nopeat muutokset
•Turvallisuuskäsityksen ja arvojen muutos
Open –
ajattelu
•Yhteisöllisyys
•Avoimet sisällöt ja
sovellukset
•Kaikkialla läsnä
oleva tietotekniikka
ja äly
•Luovuus,
innovatiivisuus
•Kansainvälisyys
•Kestävä kehitys
•Luottamus
Tuotteista
oikeanlaisiksi
palveluiksi
•Hyvinvointiyhteiskunnan kustannukset on
kyettävä rahoittamaan
•Koneiden ja järjestelmien myynnin lisäksi
tulee tarjota niitä tukevia palveluja
•Palvelujen tarjoaminen vaatii uudenlaista
osaamista, mutta tarjoaa myös mahdollisuuden
lisätä kilpailukykyä, kannattavuutta ja
jatkuvuutta
•Uudenlaiset globaalit digitaaliset arvoketjut
•Tietoteknologian kasvava rooli
•Hyvä (työ)elämä
11. Suomen teollisuuden kasvukolmio
Lähde: TEM Julkaisuja 20/2014, teollisuus osana elinvoimaista elinkeinorakennetta http://www.tem.fi/files/40071/TEMjul_20_2014_09062014.pdf
12. Älykkäät koneet
Kehittyneet anturit, ohjaukset
ja ohjelmistot yhdistävät
koneet ja järjestelmät
verkkoon
Data &
Analytiikka
Järjestelmien, tiedon ja
tekemisen analysointi
tekoälyn ja koneoppimisen
keinoin
Ihminen työssä
Digitalisaatio edistää
työhyvinvointia, työn
tuottavuutta ja laadukkuutta
sekä työpaikoilla että
verkostoissa työskenneltäessä
Teollinen
Internet
Lähde GE: Teollisen internetin peruspilarit
Tuottavuutta ja työhyvinvointia
14. Teollisuuden uusdigitalisoituminen
• Ulkoinen
vs. Sisäinen
(https://www.youtube.com/watch?v=X_vZxpGCL9I)
- Asiakkaat
- Työntekijät
- Partnerit
(Syke –videoita:
https://www.youtube.com/user/insyke1)
• Esimerkkejä (http://insyke.fi/esimerkkeja):
• KoneCranes
- tuotekehitysideoinnin joukkoistaminen
• Reifer
- Laatukäsikirja ja työohjeet wikillä jokapäiväiseen
toimintaan
• Fastems
- Sisäinen wiki tiedonkulun tehostajana
- Yhteisölliset työvälineet projektinhallinnan
tukena
(ERP – PDM – Intra –yhteispeli)
• Nomet
- Sisäinen viestintä muutostilanteen tukena
- Yhteistyö asiakkaan kanssa
Transaktioiden ja
prosessien
automatisointi
Yhteistyö ja
osallistuminen
Lähde: http://www.mckinsey.com/insights/business_technology/six_ways_to_make_web_20_work
Tuottavuus
Aika
16. Työvälineiden- ja tapojen muutos - ”Sisäinen ja ulkoinen”
(organisaatiokohtainen harkinta)
Kaksi eri prosessia AIVAN LIIAN erillään
Organisaatio”Asiakkaat” & kumppanit
?
17. Työn muutos - Ovatko asenteet muuttuneet
(Lähde: David Armano)
Ennen Tulevaisuudessa
Organisaatioihin Verkostoihin
Tukeudumme => Sitoudumme
avoimuus => osallistuminen => yhteisöllisyys
luottamus => innostus/intohimo => oppiminen
nopeasti, kustannustehokkaasti, joustavasti, 24/7
18. Paluu tulevaisuuteen ?
• Vapaa-ajan, oppimisen ja
työnteon sulautuminen
• Julkinen vs.
henkilökohtainen
• Muodollinen vs.
epämuodollinen oppiminen
• Medioiden läheneminen
Alvar Aalto 1930, Turun Sanomien toimitalo
23. Digitalisaatio on ympäristön johtamista
Lähde, Mika Helenius: https://www.linkedin.com/pulse/digitalisaatio-ymp%C3%A4rist%C3%B6n-johtamista-mika-helenius
28. Kekseliäisyys ja
kehittäminen
kunniaan
Renaissance Florence Was a Better Model for
Innovation than Silicon Valley Is
Seek out and synthesize ideas. Florence was not exactly
a democracy, but its leaders recognized the importance
of injecting fresh faces, and ideas, on a regular basis.
Florentines (and especially the Medicis) also looked to
different cultures and the past for inspiration. They
dispatched emissaries far and wide in search of prized
ancient Greek and Roman manuscripts. This was not
cheap — a single book cost, in relative terms, as much
as a car does today — so every acquisition was carefully
weighed, its potential value patiently considered. They
recognized that innovation involves a synthesis of ideas,
some new, some borrowed, and there’s nothing wrong
with that.
https://hbr.org/2016/01/renaissance-florence-was-a-better-model-for-innovation-than-silicon-valley-is
29. Kolme yleispätevää suodatinta
Lähde: Tarja Meristö
Teknologiasuodatin
Onko tuote teknisesti
mahdollinen
Markkinasuodatin
Voiko tuotteen ympärille
kehittää kannattavaa
liiketoimintaa
Yhteiskuntasuodatin
Saavuttaako tuote kuluttajan
ja/tai yhteiskunnan
hyväksynnän
31. Kokeileva
kehittäminen
http://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut?C=98033&xmid=5537
Olemassa oleva
osaaminen ja
resurssit toiminnan
ajureina
Ketterä ja
iteratiivinen
kehitysprosessi
mallina
Oleellista idean
välitön
konkretisointi ja
protoilu
Tavoitteena päästä
nopeasti kiinni
asiakasrajapintaan
Kohteena todella
uusi asia jota on
vaikea suunnitella
Ratkaisun
hahmottaminen
Kokeilun
ideointi
Hypoteesin
määrittely
Kokeilun
reflektointi
Olemmeko
ymmärtäneet
haasteen
oikein
Haluaako asiakas
tätä ratkaisus
Pystymmekö
toteuttamaan
ratkaisun
32. Demola: Korkeakouluopiskelijoista muodostetut monialaiset tiimit
tuottavat yritysten kanssa uusien tuotteiden, palvelujen ja
sosiaalisten käytäntöjen demonstraatioita ja saavat omistukseensa
yrittäjyyden mahdollistavaa IPR:ää.
Protomo / Start-up Program: Monialaisten ammattilaisten ja spin-
off -yrittäjien tiimit tuottavat tuotteiden ja palvelujen prototyyppejä ja
yritysaihioita.
Uusi tehdas http://newfactory.fi/
Kuva: http://www.akseli.tampere.fi/koski/verka/tehdas.htm
http://newfactory.fi/startupprogram/
http://tampere.demola.net/
33.
34. Digihaaste: Yhteisöllisyys avoimet innovaatioalustat yrityskehityksessä
Kyselyssä olivat mukana seuraavat innovaatioalustat Tampereen seudulta: Mediapolis, HealthHUB, New Factory, Tamkin Y-Kampus,
Ylötehdas, TreStart, Uuden tehtaan Demola Tampere, TAKK:in HiOMO, Kampusareena ja OmaTesoma-hanke. Lisäksi kysely tehtiin
alustoilla asiakkaina toimineille yrityksille.
34
Lähde:Anttila,Immonen,Myllymäki,”6Aika–avoimet
innovaatioalustat-integroitualustakehittäminen,Selvitys
alustoistaosanayrityspalveluita”
(http://tampereenseudunvetovoima.fi/artikkelit/innovaatioal
ustat-osana-yrityspalveluita-lue-selvitysraportti)
”Tutkituista avoimista innovaatioalustoista lähes kaikkien toiminta on painottunut palvelukehittämisen
elinkaaren alkupäähän. Ideointivaiheessa olevia asiakkaita verkotetaan ulkopuolisten, kuten opiskelijoiden
kanssa. Toiminta on pääasiassa esim. prototyypin valmistusta ja testaamista. Sen sijaan markkinavuoropuhelua
ja käyttäjätiedon hankkimista tehdään vähemmän. ”
37. Mitä on teollisuus 4.0 ?
Teollisuus
4.0
PLM
ERP
MES
Muutosten
hallinta
Kunnossapito
Resourssien hallinta
PurkaminenKehitys Suunnittelu
Valmistus
Suunnitteky
Tuotannon
suunnittelu
Valmistuksen
ohjaus
Muutosten_
hallinta
Kustannusten
hallinta
Korjaus
Toimitus
Logistiikka
Asiakkaat
Viestintä
Runkoverkko
Pilvi
BigData
Analytiikka
Asetukset
CRM
CAM/CAM
http://www.slideshare.net/jayeshcspai/india-industry-40
- Flexible manufacturing Uudenkaupungin autotehtalla:
https://www.youtube.com/watch?v=c38ydJHiDf0
- Siis mitä:
https://www.youtube.com/watch?v=HPRURtORnis
- Ja näin se toimii käytännössä:
https://www.youtube.com/watch?v=jdshki31EMo
- Saksalaisen teollisuuden yhteinen selkeä suunta:
https://www.youtube.com/watch?v=3AykYQG-RMs
39. CSM hotelli
• CSM-Hotelli on pk-yrityksille
suunnattu kilpailukykyä
parantava ja kestävän
kehityksen huomioiva
tuotantokonsepti
• Perusidea on koota samaan
tuotantotilaan joukko PK-
yrityksiä, joille tarjotaan
palveluina osittain jaetut
laite ja ohjelmistoresurssit,
mikä mahdollistaa
• Yrityksen keskittymisen
ydinosaamisiinsa
• Tehokkaan yhteistyön
yritysten välillä
• Innovatiivisen toiminnan
Lähde: Reijo Tuokko, TTY
40. IoT, Internet of Things
http://blogit.sonera.fi/2015/08/internet-of-things-iot-show-me-the-money
41. Big Data, Datan analysointi
Lähde: Immo Salo
Lähde: Immo Salo
Organisaation hallussa tai
saatavilla oleva data
(ERP, CRM, jne.)
Digitaalinen
todellisuus
(Internet, Some)
Fyysinen todellisuus
(sensorit, esineiden
internet)
Saatavilla olevat
datavarannot
(avoin data,
datamarkkinat)
Potentiaalinen data
(ei vielä kerätä)
43. Digihaaste: Liikaa työkaluja, liian vähän tukea ja apua
niiden hyödyntämiseen
Lähde: Dion Hinchcliffe (http://www.zdnet.com/article/enterprises-confront-the-reality-of-multilayered-collaboration/#ftag=RSSbaffb68)
54. Sosiaalisen median ohjeistus, Soneran some ohjeistus
http://blogit.sonera.fi/2015/08/hyva-ohjeistus-auttaa-tyontekijoita-some-viidakossa-mira-kettunen/
55. Dialogi
Keskustelun taso Kuuntelun malli Fokus Asialista Tulokset
Taso 1: Jaetut
monologit
Lataaminen Vanhojen
mielipiteiden ja
päätösten
vahvistamisessa
Tiukka,
Yksinpuheluihin
keskittyvä
Omia näkökulmia, ei
yhteisiä asioita,
kontrolloitu päätös
Taso 2: Taidokas
keskustelu
Faktoihin
pohjautuva kuuntelu
Asioiden
esittämisessä ja
kyseenalaistamisessa
Tiukka,
Faktapohjainen
Erilaisia
näkökulmia, ei
yhteistä tahtotilaa,
jaettu päätös
Taso 3:
Pohdiskeleva
dialogi
Empaattinen
kuuntelu
Nähdään asiat toisten
silmien kautta
Väljä, havaintoja,
tulkintoja
Yhteisiä
näkökulmia,
Sitoutuneisuutta
päätöksiin
Taso 4: Luova
dialogi
Geneerinen
kuuntelu
Nähdään oma
toiminta uudessa
valossa, luodaan
yhdessä
Avoin Uusi näkökulmia ja
ratkaisuja,
sitoutuneisuutta
päätöksiin
http://ugrow.fi/blogi/keskustelun-nelja-tasoa-montaako-sinun-johtoryhmasi-kayttaa/
http://www3.hamk.fi/dialogi/
66. Yhteisöllisyyden eri tasot
Individual
Compete
Collectives
collaborate
Connectives
cooperate
• Priority to the
individual over the
group
• No shared sense of
identity
• Pursuing own goals
and competing
againts others
• Priority to the group
over the individual
• Members adopt a
joint identity
• United them around
their shared goal
• Supports and
encourages both
simultaneously
group and individual
• No shared sense of
identity
• Members busy
pursuing their own
goals
http://www.slideshare.net/Downes/collaboration-and-cooperation
67. Kari A. Hintikka (2009-2010 verkostoanalyysi):
Sometu-verkoston toimijarooleja
Lähde: http://www.slideshare.net/arongas/joukkoistaminen-19129779
68. Rooleja verkostoissa ½
• Supernoodi
- verkostosta riippumatta vain muutama suhteessa muuhun otantajoukkoon
- esimerkiksi verkoston perustajat ja kehittäjät sekä karismaattiset tai taidoiltaan arvokkaat
yksilöt
- keskeisessä roolissa ja työläästi korvattavissa verkoston säilymisen kannalta.
• Ryvästäjä
- aktiivisesti verkottunut samankaltaisten kanssa ja muodostavat tiiviin aliverkoston
kontakteinaan vähemmän verkottuneita jäseniä, jotka nekin voivat olla keskenään
verkottuneita
- aliverkostoa selittää jokin erityinen yhdistävä side, kuten maantieteellinen sijainti
- Sometussa Ryvästäjä-otosta edustaa esimerkiksi jäsenet, jotka työskentelevät tai asuvat
Hämeen alueella.
• Silloittaja
- aktiivisesti verkottunut ja se yhdistää eri aliverkostoja, joilla muutoin ei välttämättä olisi
kovinkaan paljoa yhteyksiä
- rooli on keskeinen, sillä aliverkostot voivat pysyä pienempinä ja helpommin
itseorganisoituvina
- jos silloittaja poistuu tai poistetaan verkostosta, niin silloin katoaa myös aliverkostojen
välinen yhteys
Lähde: http://www.slideshare.net/arongas/joukkoistaminen-19129779
69. • Verkottuja
- aktiivisesti verkottunut, mutta ensisijaisesti muiden hyvin verkottuneiden kesken
- ei välttämättä rakenna Silloittajan kaltaisia yhteyksiä eri aliverkostoihin tai niiden välille
- voivat muodostaa omia aliverkostoja ja niitä voi selittää jokin tarkasteltavan verkoston
mahdollisesti täysin ulkopuolinen side
- Esimerkiksi Sometussa oli aktiivinen verkottujien joukko, joka ei ollut aktiivinen Sometussa,
mutta tiiviisti verkottunut muissakin sosiaalisen median palveluissa.
• Seurattava
- aktiivisesti verkottunut eri puolille verkostoa
- tunnusomaisempaa on, että hänellä on paljon Seuraajia
- Seurattavaa selittää esimerkiksi asiantuntijuus jossain erityisaiheessa tai karismaattisuus ja
hän on voinut esimerkiksi kutsua opiskelijoitaan mukaan Sometuun
- Esimerkkinä Sometun yksi keskusteluryhmä, jolla on yksi aktiivinen vetäjä.
• Seuraaja
- usein yksi tai vain muutama kontakti (jotka voivat olla keskenään verkottuneita)
- Sometussa seuraajia esiintyy eniten Supernoodin, Ryvästäjän ja Seurattavan aliverkostoissa
- ei sinänsä ole välttämättä passiivinen vaan ensisijaisesti verkoston kannalta
- Mittakaavattoman verkoston näkökulmasta verkoston useimmat jäsenet kuitenkin kuuluvat
tähän ryhmään.
Rooleja verkostoissa 2/2
Lähde: http://www.slideshare.net/arongas/joukkoistaminen-19129779
70. Millainen on “hyvä” somepersoona?
• fokus: hyvä tekijä keskittyy asiaansa, olisi se sitten tietotyö, muoti, kirjat,
sarkastinen tajunnanvirta – kuulijat/katsojat/lukijat tietävät mitä odottaa.
Tämä ei tarkoita etteikö pääfokuksesta voisi poiketa välillä reilustikin,
enemmänkin sitä että fokuksen kohde on ihmistä aidosti kiinnostava ja siksi
hän keskittyy siihen.
• “aitous” ja välittömyys: hyvä sometekijä on persoonansa kanssa sillä
tavalla sinut, että uskaltaa asettua omana itsenään muiden eteen kertomaan
asioita eri kanavien kautta, siitä loppujen lopuksi on kuitenkin kyse, ei
formaatista tai kanavasta. Hyvä tekijä osaa rajata sopivasti yksityiset asiat
sivuun mutta kuitenkin tuoda sen verran inhimillisyyttään peliin että
tuotantoon pystyy samaistumaan eikä se jää liian etäiseksi.
• dialogi ja nopea reagointi: hyvä tekijä on kontaktissa jatkuvasti yleisönsä
kanssa eikä kaihda mitään keinoja sen saavuttamiseksi. Hän vastaa
kommentteihin nopeasti ja luontevasti ilman turhaa jäykistelyä. Tulee tunne
että tässähän keskustelee vanhan tutun kanssa eikä jonkun kiiltokuvan tai
etäisen norsunluutornissa asuvan hahmon kanssa.
• ennakkoluulottomuus formaattien ja kanavien suhteen: hyvä tekijä on
valmis kokeilemaan eri kanavia, ja jopa siirtymään niihin jos ne palvelevat
olennaisen tarinan kertomista. Hän ei julista jonkin tietyn alustan
ylivertaisuutta vaan keskittyy siihen miten voi olla kontaktissa muiden kanssa
oman asiansa kautta (eli mikä palvelee tavoitteita). Hyvä tekijä pystyy
luontevasti ja vaivattomasti tuottamaan sisältöjä useisiin eri kanaviin koska
ymmärtää niiden luonteiden erot ja tietää mikä niissä toimii ja mikä ei.
https://markosuomi.wordpress.com/2015/12/08/millainen-on-hyva-somepersoona-somefi/
72. Fasilitaattori
Mekanistinen koulukunta Systeeminen koulukunta
• on sisällön suhteen neutraali
• on tulosorientoitunut
• suunnittelee ennen kuin tekee
• käyttää tarkoitukseen soveltuvia menetelmiä ja
työkaluja
• ymmärtää mikä edistää ryhmän ja yksilöiden
työskentelyä
• edistää osallistumista
• innostaa ja motivoi
• ohjaa päätöksentekoa
• varmistaa tulosten tallentamisen
• hallinnoi tilaa ja tunnelmaa tapahtumissa
• hallitsee konflikteja ja erilaisuutta
• antaa ja pyytää palautetta
• ymmärtää fasilitaattorin roolin ja tehtävän
• keskittyy prosessiin, mutta tiedostaa oman vaikutuksensa eikä
välttämättä ole sisältöneutraali
• tukee tulosorientoituneisuutta ja voi omata sisältöön ja prosessiin
liittyviä tulostavoitteita
• tiedostaa kompleksisuuden ja hyväksyy epävarmuuden eikä
yritäkään suunnitella kaikkea ennalta
• työskentely ei ole menetelmä- ja työkaluriippuvaista
• pyrkii ymmärtämään mikä edistää ryhmän ja yksilöiden
työskentelyä, mutta viime kädessä ihmiset itse valitsevat mikä
heille parhaiten sopii
• ei edistä osallistumista itsetarkoituksena vaan ymmärtää, että
mahdollisuus vaikuttaa ja vaikuttua on keskeistä.
• tehtävä ei ole innostaa tai motivoida, vaan ylläpitää näitä mm.
tukemalla merkityksellisyyttä, autonomiaa, ihmisten loistamista
ja rikastavaa vuorovaikutusta
• auttaa tunnistamaan yhteisymmärryksen ja tukee tarvittaessa
päätöksentekoprosessia
• auttaa tunnistamaan ja tallentamaan tulokset
• auttaa ihmisiä hallinnoimaan tilaa ja tunnelmaa tapahtumissa
• auttaa hallitsemaan konflikteja ja hyödyntämään erilaisuutta
• auttaa ihmisiä auttamaan toisiaan ja pyytämään apua
• ymmärtää ihmisten roolien ja tehtävien moninaisuutta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_(organisaatio)
78. Älykkäät
koneet
Kehittyneet anturit,
ohjaukset ja
ohjelmistot
yhdistävät koneet
ja järjestelmät
verkkoon
Data &
Analytiikka
Järjestelmien,
tiedon ja tekemisen
analysointi tekoälyn
ja koneoppimisen
keinoin
Ihminen
työssä
Digitalisaatio edistää
työhyvinvointia, työn
tuottavuutta ja
laadukkuutta sekä
työpaikoilla että
verkostoissa
työskenneltäessä
DigiSyke -
Digitaalista
Sykettä
Teollisuuteen
www.insyke.fi
LähdeGE:Teolliseninternetinperuspilarit
Tuottavuutta ja työhyvinvointia
Toimenpiteet:
1) Organisaatioiden kehitys- ja
koulutus (ketterät caset)
2) Teollisuuden ja IT-alan
toimijoita osallistava tarpeita ja
tarjontaa yhdistävä
kehittämisyhteistyö
http://digitalistnetwork.com
http://cmad.fi
http://sometime.fi/
Digi&Robo koulutusverkosto
https://www.linkedin.com/groups/8424057
http://www.industrialhackathon.fi
84. Mitä on sosiaalinen media?
Sosiaalinen media on prosessi, jossa
yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä
merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja
verkkoteknologioiden avulla
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_media
85. Verkkoelämän eri kerrokset
(henkilökohtainen harkinta)
•Yhteiskunnallinen
vaikuttaminen
•Harrastukset
•Verkkoyhteisöt
•Talous
•Terveys
•Henkilökohtainen
viestintä
•Blogit, Wikit
•LinkedIn, Twitter
• Yhteisöalustat
•Intrat, extrat
•Sähköposti,
pikaviestimet,
verkkokokous
•Organisaatioiden
omat järjestelmät
Ammatillinen, ei
julkinen
Ammatillinen,
julkinen
Henkilökohtainen,
julkinen
Henkilökohtainen,
yksityinen
Lähde: Tuija Aalto (http://www.tuhatsanaa.net/ammatillinen_verkkoidentiteetti_henkil%C3%B6kohtaisen_ja_ty%C3%B6roolin_v%C3%A4limaastossa)
86. Monikanavaisuus ja rohkea kokeiluhenki
kunniaan
LinkedIn = ihmiset, jotka
tunnet
Facebook = ihmiset, jotka
olet joskus tuntenut
Twitter = ihmiset, jotka
haluat tuntea
Yammer, Trello =
verkostot joiden kanssa
teet töitä
Lähde: Harto Pönkä
87. Mitä siellä verkossa sitten voi tehdä?
Median ja tiedostojen jakaminen
Sosiaaliset verkostot
Blogit ja mikroblogit
Arvioinnit ja listaukset
Sosiaalinen kauppa
Wikit
Keskusteluryhmät
Jaetut työalustat
Joukkoistaminen
Sosiaalinen pelaaminen
Pilvipalvelut
Jakaa, ladata ja kommentoida, tekstiä, videoita, äänitiedostoja ja
valokuvia
Yhteydenpitoa henkilökohtaisten- ja businessprofiilien välityksellä
Julkaista tekstejä, keskustella ja jakaa kokemuksia
Tuotteiden hintojen ja ominaisuuksien vertailua, palveluiden arviointia,
kuluttaja vertailuja jne.
Yhteisostot, sosiaaliset verkostoalustat, mielipiteiden vaihdanta
Nopea tiedon haku ja varastointi
Asiantuntija ryhmien keskustelut, asiantuntijoiden nopea ja helppo
tavoitettavuus
Sisällön tuottaminen yhdessä, projektien ja tehtävien koordinointi
= Crowdsourcing, tiedon kerääminen ja yhteisen vastauksen
muodostaminen
= Crowdfunding, yhteisrahoitus verkossa
Yhteydenpito tuttuihin ja tuntemattomiin ihmisiin nettipelien kautta
Tiedon jakaminen ja yhteiskäyttö
Lähde: Jari J. Jussila & Heli Aramo Immonen, TTY / McKinsey
http://www.slideshare.net/jjussila (http://sometutkijalle.fi/)
88. Twiittaamisen lait
1. Twiittaus yleensä epäonnistuu – paitsi sattumalta.
1.1 Jos twiittaus voi epäonnistua, niin se epäonnistuu.
1.2 Jos twiittaaminen ei voi epäonnistua, niin se kuitenkin tavallisimmin epäonnistuu.
1.3 Jos twiittaaminen näyttää onnistuvan toivotulla tavalla, niin kyseessä todennäköisesti on
väärinkäsitys.
1.4 Jos olet itse twiittiisi tyytyväinen, niin twiitti varmasti tulkitaan väärin.
2. Jos twiitti voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta eniten vahinkoa.
3. On olemassa aina joku, joka tietää sinua itseäsi paremmin, mitä olet twiitilläsi tarkoittanut.
4. Mitä enemmän twiitataan, sitä huonommin twiittaus onnistuu.
4.1 Mitä enemmän twiitataan, sitä nopeammin väärinkäsitykset lisääntyvät.
5. Twiittaamisessa ei ole tärkeätä se, miten asiat ovat, vaan miten asiat näyttävät olevan.
6. Twiitin tärkeys on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön.
7. Mitä tärkeämmästä tilanteesta on kysymys sitä todennäköisemmin unohdat olennaisen asian,
jonka muistit hetki sitten.
http://www.city.fi/blogit/lavas/twiittaamisen+lait/131331
91. Tietoturva
• Tekninen tietoturva - Teknisellä tietoturvalla
pyritään siihen, että käytetyissä laitteistoissa ja
ohjelmistoissa ei ole tietoturvapuutteita.
• Käyttäjätunnusten ja salasanojen riittävä ”vahvuus”
• palomuurit sekä käsiteltävän tiedon salaus
• Fyysinen tietoturva - Fyysisellä tietoturvalla
tarkoitetaan esimerkiksi suljetussa huoneessa
sijaitsevia tietokoneita. Lukitulla tilalla pyritään
varmistamaan, ettei kukaan pääse käsiksi koneisiin,
kovalevyihin tai muuhun tiedontallennusmediaan.
• Hallinnollinen tietoturva - Hallinnollisella
tietoturvalla tarkoitetaan työntekijöiden ja
organisaation jäsenten riittävää tietoturvaosaamista.
• Salasanojen huolellinen käsittely vs. liian
monimutkaiset tietoturvajärjestelyt
Lähde: Suomen Internet opas - http://www.internetopas.com/netiketti/
92. Tekijänoikeudet lyhyesti
• Teoksen tekijänoikeudet ovat automaattisesti tekijällä, jos hän ei
luovu niistä sopimuksella tai lisenssillä
• Tekijänoikeudet täytyy tarkistaa ennen teoksen käyttöä
• Teoksen vähäinen lainaaminen lähde mainiten, valokuvaaminen sekä
käyttäminen apuna uuden teoksen luomisessa on sallittua
• Public domain (PD) = luopuminen tekijänoikeuksista
• Vapaita lisenssejä (kopiointi, muokkaus ja jakaminen):
• BSD (ohjelmat ja lähdekoodit)
• GNU Free Documentation license (dokumentit)
• GNU GPL (ohjelmat ja lähdekoodit)
• Creative Commons – lisenssi joka tarpeeseen
Lähde: Harto Pönkä (http://www.slideshare.net/hponka/sosiaalisen-median-ksikirja-verkkoliftareille)
93. ei tekniikkaa vaan luottamusta
synnyttävää vuorovaikutusta
•Markkinoinnissa
•Viestinnässä
•Työyhteisöissä
•Johtamisessa
•Oppimisessa
•Yhteistyöverkostoissa
94. Digi ”prosessini”
(läppärillä, kännykällä, Padilla) (1/3)
Tiedon seuranta
• Sähköpostimuistutuksen eri järjestelmistä
• LinkedIn- ja Facebook –virran ja ryhmien ja twitter –virran
seuraaminen (ja jakaminen) suoraan ja apusovelluksilla (Flipboar,
Hootsuite)
• SlideShare esitykset
• Syötteiden käsittely Feedlyllä (https://feedly.com)
• ”Satunnaisen” tiedon seuranta (perinteiset uutiskirjeet, lehdet,
tapahtumat, hakukoneet, kontaktit, jne.)
95. Digi ”prosessini”
(läppärillä, kännykällä, Padilla) (2/3)
Tiedon jakaminen
• Flipboard –”lehdet” (https://flipboard.com/@timorainio)
• Kirjanmerkit Diigoon /Delicioukseenn (https://www.diigo.com/user/Timorainio)
• Google+, Twitter, Facebook ja LinkedIn -päivitykset, sivustot ja profiilit
• Facebook-, linkedIn –ryhmissä keskustelu ja niiden fasilitointi ja kuratointi
• Some Teollisuudessa (https://www.linkedin.com/grp/home?gid=3454994&trk=my_groups-tile-grp )
• Älykkäät koneet (https://www.linkedin.com/grp/home?gid=3131660&trk=my_groups-tile-grp )
• DigiRobo –koulutuksen kehittäjäverkosto (https://www.linkedin.com/groups/8424057)
• Reworking of Work (https://www.facebook.com/groups/DistributedWorkforce/?ref=bookmarks )
• CMAD –suunnittelu (https://www.facebook.com/groups/cmadfi2015/?fref=ts)
• Verkkosivut ja blogit: Flockler (www.insyke.fi) , Blogger (timorainio.blogspot.com), Tumblr
(http://timorainio.tumblr.com/)
• Esitykset Slide Shareen (http://www.slideshare.net/timorainio)
• Youtube videot (https://www.youtube.com/user/timorainio , https://www.youtube.com/user/insyke1 ), Google Photos
(https://picasaweb.google.com/103240095620239537586)
96. Digi ”prosessini”
(läppärillä, kännykällä, Padilla) (3/3)
Tiedon jäsennys ja hallinta, yhteistyö ja verkostot
• Microsoft –toimistosovellukset: Outlook, Office
• Chrome –selain + sen laajennukset
• Muistiinpanot ja jaetut dokumentit: GoogleDocs, Windows Live, Evernote, Xmind,
SlideShare, Prezi, Pocket
• Pilvitallennus: Dropbox, GoogleDocs, Windows OneDrive
• Projektinhallinta: Yammer (https://www.yammer.com/) , Trello (https://trello.com/)
• Salasanat: Lastpass
• Verkkokokous: Skype for Business, AdobeConnect
• Oppimisalustat: Moodle
• Intrat ja Extrat
• Verkkolevyt ???
98. Mitä iloa tästä kaikesta on, jos työni on
opettaa, suunnitella koneita, hoitaa potilaita
tai hallinnoida kehittämishankkeita ?
• Kaikki miettivät, miten vastata uusien ”sukupolvien” odotuksiin
työelämästä ja sitä kautta saada heidät sitoutumaan työhön ja itsensä
sekä työnsä kehittämiseen => Uudet työntekijät ehkä odottavat eri
asioita kuin vanhat
• Mahdollisuutta olla yhteyksissä kollegoihinsa maailmalla (maailma tullut
jo tutuksi ulkomaanharjoittelujen yms. kautta)
• Mahdollisuutta saada apua ongelmiinsa verkossa yhteisöiltä
• Halut saada meriittiä ja arvonantoa muualtakin kuin omasta
työyhteisöstä
• Sinne mennään, missä toiveet ja niiden toteutuminen kohtaavat
• Palkka ei välttämättä (enää) se ainoa kriteeri
• Ehkä tällä asenteella uudet sukupolvet myös tekevät näitä hommia yhtä
pitkään ja innolla kuin nykyiset ovat tehneet (http://vimeo.com/19402727)
99. Organisaatio: Pienet konkreettiset askeleet
1. Sitoutuneet ”verkoston omistaja(t)” => tätä vastuuta ei voi ulkoistaa
2. Ajatuksen esittely + pientä koulutusta + kokemuksien vaihtoa
3. Tavoitteet ja tarpeet => selvitetään, mitä jo on ja mitä tarvitsee tehdä lisää, kuinka
toimitaan => tutustuminen oikeasti ja virtuaalisesti
4. Muiden käytössä olevien järjestelmien ja sosiaalisen median sovellusten kartoitus
(enemmänkin toimintatavoista sopimista kuin IT-projekti)
5. hyödyllisten sovellusten valinta ja sopiminen kuinka niitä arjessa käytetään
6. Pienellä stepillä liikkeelle (joku lähes päivittäinen juttu, josta todella hyötyä ja apua
kaikille => sitoutuminen ja hyvät kokemukset)
7. Sovellusten kehittäminen ja käyttöönotto, kytkennät laajemmin, prosessien
kehittäminen
http://www.insyke.fi
Teollisuusyrityksen digipolku – Katsaus digitalisaatioon teollisuusyritysten näkökulmasta 319/2015:
www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/teollisuusyritysten_digipolku.pdf, http://www.slideshare.net/hrry/syke-infograafi
KV-SYKE – kansainvälistä sykettä teollisuusyritysten uudistamiseen
http://www.tekes.fi/nyt/uutiset-2015/kv-syke--kansainvalista-syketta-teollisuusyritysten-uudistamiseen/
100. Lähde: Mervi Jansson & Ville Venäläinen & Harto Pönkä:
Yksilö: ”sosiaalisen median” strategia
• Tutustu wepin tarjontaan ja valitse teemat ja
kontaktit joita verkon kautta seuraat.
• Liity verkostoihin ja keskustele.
• Avaa eri palveluihin tilejä (esim. Google, LinkedIn) ja
seuraa (esim RSS –syötteiden) avulla alasi uutisia ja
some -pöhinää.
• Tutustu erilaisiin tiedon lähteisiin (esim. wikit) ja tee
kokeiluja.
• Lue, kommentoi ja tee avauksia (blogit, foorumit
jne.)
• Kokeile rohkeasti erilaisia some –sovelluksia (esim.
sosiaaliset kirjanmerkit, Diigo/Delicious).
• On uskallettava kokeilla, käytettävä aikaa, otettava
selvää – totuus ei näyttäydy hetkessä!
1/19/80 -sääntö
1% tuottaa suurimman osan sisällöstä
19% osallistuu sisällön tuottamiseen
80% osallistuu passiivisesti
linkd.in/someteollisuudessa
101. Esko Valtaoja: "Unohtakaa muu,
vain tällä on merkitystä"
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195003116522/artikkeli/esko+valtaoja+iski+seinalle+pysayttavan+kuvan+unohtakaa+muu+vain+talla+on+merkitysta+.html