Hiilimetsänhoidon tolosten esittelyä

1. Hiilimetsänhoitoa maapallolla
- mahdollisuuksia ilmaston muutoksen
torjunnassa
Veli Pohjonen
Metsät ja puun käyttö
ilmastonmuutoksen torjunnassa
Tulevaisuuden Tutkimuksen Seura,
Helsinki 26.2.2019

2. Sisältö
1. Suomen toteutunut hiilimetsänhoito
2. Muiden maapallon maiden toteutunutta
hiilimetsänhoitoa
3. Metsänhoidon ja ilmastometsien 3 linjaa
4. Kokemuksia puuttomien alueiden
metsityksestä
5. Ruohonjuuritasolle, kehitysmaiden
pienviljelijät hiilimetsänhoitoon ja
hiilipörssiin

3. Pohjoiset, kestävän kehityksen
ilmastometsämme – mitä meillä on
annettavaa muulle maailmalle?

4. Suomi 100 – maailman pisin ja tarkin
metsän mittauksen sarja (VMI)

5. Hiilimetsänhoitoon
 Onnistunut metsänhoitomme on paisuttanut
puustoa, lisännyt kuutioita
 Ilmastometsätaloudessa tulee mukaan alkuainehiili,
tavoittelemme hyvää hiilimetsänhoitoa
 Hyvä ilmastometsä on vahva hiilen nieluvarasto.
Hyvin hoidettuun ilmastometsään tulee runsas hiilen
nieluvirta.
 Ilmaston kannalta hiilimetsänhoidon 3 linjaa eri
maille ja koko maapallolle ovat a) metsien
hävityksen pysäyttäminen, b) nykymetsien parempi
hoito ja c) metsien viljely puuttomille alueille

6. Kuutioista alkuainehiileen
Hiilimetsänhoidossa ei lasketa ensisijaisesti istutettujen
taimien lukumäärää vaan kasvatettujen puiden kuutioita
Nyrkkisäännöt (osin karkeat):
 Kuutiossa runkopuuta 0,5 tn kuivamassaa
 Kuivamassassa hiiltä 50 prosenttia
 4 kuutiota puuta -> tonni hiiltä
 Mukaan oksat ja juuret: kasvata 3 kuutiota
puuta, sido puuston biomassaan tonni
hiiltä
 Luken VMI 11 ja VMI 12 datasta kerroin
Suomen metsille: 2,83

7. Hiililuku ja Nieluvirta
Eri alueiden välisessä vertailussa tarvitaan
 Hiililuku: metsäbiomassan varastoitunut
alkuainehiili, maahehtaaria kohti (tn C/ha),
lasketaan valtion koko maapinta-alaa kohti
 Nieluvirta: metsäbiomassaan vuosittain
virtaava alkuainehiili, yksikössä kg C/ha/v.
Kyseessä on nettovirta jossa mukana ovat koko
hakkuupoistuma ja luonnon lahoama.
 Jos alueen metsäbiomassa vuosittain vähenee,
nieluvirta muuttuu päästövirraksi.

8. Suomen hiilimetsänhoito 2018
Hiililuku 29,6 tn C/ha – Nieluvirta 342 kg C/ha/v

9. Mennään
maailman
metsiin
FAO on mitannut (tai
arvioinut) maapallon
metsien (ja muiden
puustoisten alueiden)
puiden kuutiomäärät
maittain viidesti,
vuosille 1990, 2000,
2005, 2010, 2015.
Vertaillaan kuutioiden
kehitystä maittain,
sekä vuoden 2018
hiililukuja ja
nieluvirtoja

10. Hiilimetsänhoidon naapurimaitamme
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Norja, puusto milj. m3
Hiililuku 11,8 - Nieluvirta 207
0
100
200
300
400
500
600
700
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Latvia, puusto milj. m3
Hiililuku 39,3 - Nieluvirta 570
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Viro, puusto milj. m3
Hiililuku 38,2 - Päästövirta -98
0
100
200
300
400
500
600
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Lie ua, puusto milj. m3
Hiililuku 29,9 - Nieluvirta 301

11. Euroopan metsämahdit (Suomi on nro 5)
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Saksa, puusto milj. m3
Hiililuku 36,8 - Päästövirta -70
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Ranska, puusto milj. m3
Hiililuku 20,1 - Nieluvirta 386
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Ruotsi, puusto milj. m3
Hiililuku 26,3 - Nieluvirta 72
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Puola, puusto milj. m3
Hiililuku 32,5 - Nieluvirta 908

12. Maailman metsämahteja
0
20000
40000
60000
80000
100000
120000
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Brasilia, puusto milj. m3
Hiililuku 40,9 - Päästövirta -42
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Yhdysvallat, puusto milj. m3
Hiililuku 16,2 - Nieluvirta 185
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
80000
90000
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Venäjä, puusto milj. m3
Hiililuku 17,7 - Nieluvirta 28
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Kiina, puusto milj. m3
Hiililuku 6,4 - Nieluvirta 104

13. Otos Sahelin vyöhykkeeltä
0
50
100
150
200
250
300
350
400
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Senegal, puusto milj. m3
Hiililuku 6,0 - päästövirta -28
0
50
100
150
200
250
300
350
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Tshad, puusto milj. m3
Hiililuku 0,6 - Päästövirta -21
0
50
100
150
200
250
300
350
400
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Burkina Faso, puusto milj. m3
Hiililuku 3,7 - Päästövirta -40
0
500
1000
1500
2000
2500
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Sudan, puusto milj. m3
Hiililuku 3,1 - Päästövirta -34

14. Hiilimetsänhoidon kärkimaita
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Itävalta, puusto milj. m3
Hiililuku 49,4 - Nieluvirta 17
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Japani, runkopuuta milj. m3
Hiililuku 52,9 - Nieluvirta 955
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Slovenia, puusto milj. m3
Hiililuku 79,5 - Nieluvirta 1087
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Etelä-Korea, runkopuuta milj. m3
Hiililuku 36,7 - Nieluvirta 1075

15. Mitä maailmalta on opittavaa
 Hiilimetsänhoito on mahdollista eri puolilla maapalloa
 Euroopan metsät ovat toipuneet maailmansodasta ja
”kylmän sodan” kaudesta hyvin. Metsien palautus oli
maapoliittinen menestys. Myös ilmastometsätalous
maapallolla tulee olemaan maapoliittinen kysymys
 Afrikan kehitysmaissa on edelleen rakenteellinen
ongelma -> metsiä häviää, hiiltä pääsee ilmakehään
 Aasian maat osoittavat että hiilimetsänhoidolla pääsee,
väkiluvusta huolimatta, korkeisiin hiililukuihin ja vahvaan
hiilen nieluvirtaan
 Slovenian kummajainen: onko hyvän hiilimetsänhoidon
selitys maanomistuksen rakenne? 75 % pientilojen
yksityismetsiä, 25 % valtionmetsiä. Mallia kehitysmaihin?

16. Hiilimetsänhoidon 3 linjan alueita
(a) vihreä: nykymetsät, älä hävitä; (b) punainen ja keltainen, hoida
paremmin; (c) harmaa: kehitä uusi hiilimetsänhoito, kastelua tarvitaan
(paitsi arktisen ja vuoristojen kylmät alueet)

17. (a) Puuttomaksi hakattuja,
kynnettyjä, laidunnettuja maita
Afrikassa riittää

18. (a) Metsien häviöstä johtuvat
päästöt edelleen merkittävät
Miten pysäyttää esimerkiksi Brasilian
sademetsien hupeneminen? Hiilipörssillä !

19. (b) Miten hoitaa
nykymetsiämme
entistä ilmasto-
ystävällisemmin?
Hiilipörssillä !
• Laskennan
esimerkki: Kiikala,
Metsolan palsta
• Pinta-ala 15,9 ha
• Puustoa 1760 m3
• Hiiltä (C) rungot,
oksat, juuret 623
tn
• Metsolan hiililuku
39,2 tn C/ha

20. (b) Ilmastometsätalous
suomalaisen metsätilan tasolla
Hiilimetsänhoito, malli Metsola
 Hiililuku alkuvuonna (A) = 39,2 tn C/ha
 Hiililuku seuraavana vuonna (B) = 40,5 tn C/ha
 Nieluvirta B – A = 1290 kg C/ha/v
 Hinta sidotaan hiilen pörssihintaan = 73,3
E/tn (C) (Alkuvuonna 2019 tonni hiilidioksidia 20 euroa)
 Hiilenpoiston arvo: 1,29 x 73,3 = 94,6 E/ha/v
 Metsolan tilan (15,9 ha) vuosilaskutus hiilipörssiin:
15,9 x 94,6 = 1504 Euroa/v.
 Kun hyvä hiilimetsänhoito jatkuu, vähintään sama
ilmastolaskutus jatkuu vuodesta toiseen

21. (b) Hiilimetsänhoito – nykymetsien
jatkuvalle kasvatukselle mahdollisuus

22. (b) Jatkuvan kasvatuksen
”ilmastometsiä” löytyy Etiopiastakin

23. (c) Puuttomien
Afrikan alueiden
metsityksestä on
kokemuksia yli 30
vuoden jaksolta
• Etiopiassa 1980-luvun
polttopuumetsitykset
onnistuivat
hämmästyttävän hyvin
• Silloin kommunistinen
maanomistus; vuoden
2004 maauudistuksen
jälkeen vanha
metsitysmenetelmä ei
onnistune
• Nyt pienviljelijät
avainasemassa

24. (c) Dessie (vasen) ja Debre Birhan
polttopuun viljelymetsiä 2010-luvulla

25. (b) Vuorten rinteet metsittyisivät luontaisesti, jos
vapaa laidunnus ja polttopuun korjuu poistuisivat.
1980-luvun Catchment closure hanke Etiopian Kombolchassa

26. (c) Sudanissa Enso
Forest
Development
mukana aavikon
metsityksissä
1970-luvun lopulta
lähtien
Kun kasteluun ei ole
varaa, varmin
aavikon viljelypuu on
meskiittii (Prosopis
juliflora)

27. (c) Sudanissa vaihtoehtoja olivat myös
luontaisen peltometsäviljelyn puulajit (vasen:
Balanites aegyptiaca) ja kastellun viljelyn
Eucalyptus

28. (c) Autiomaan täsmämetsityksestä tieteellisesti ja
metsänhoidollisesti paras näyttö on hankkeesta:
Turning the desert green, Yatir, Israel

29. Summa summarum: aloitetaan hiilimetsänhoito
afrikkalaisen pienviljelijän tasolla

30. Hiilimetsänhoidon ja hiilipörssin ketju
1. Pienviljelijä istuttaa tilalleen nopeakasvuisia puita
2. Viljelijä laskee vuosittain pientilansa puiden lukumäärän,
viidessä kokoluokassa
3. Viljelijä ilmoittaa lukemat paikalliseen
metsänhoitoyhdistykseen
4. Metsänhoitoyhdistys laskee vuotuisen hiilen nieluvirran ja
tilittää hinnan kansainvälisen pörssihinnan mukaan
viljelijälle
5. Paikallinen metsänhoitoyhdistys raportoi kansalliselle
kattojärjestölle
6. Kattojärjestö laskuttaa maansa nieluvirrasta
kansainvälistä hiilipörssiä

31. Pienviljelijä Minale Hailu, Etiopia 2009-2010:
A= 5,04 tn C/ha, B= 5,47 tn C/ha (tilan koko 1 ha)
Nieluvirta B-A = 430 kg C/ha/v = 31,5 euroa/v

32. Joko aika kypsä?
 Hiilimetsänhoidon menetelmää koeajettiin 10
etiopialaisella pientilalla 2010-luvun alussa
 Puu kasvoi, ja pientiloille tuli vuotuinen hiilen
nieluvirta
 Metsänhoitoyhdistysten järjestelmä syntyi
Etiopiaan. Suomesta kummiyhdistyksenä oli
Kyyjärven metsänhoitoyhdistys
 Aika kansaianväliselle hiilipörssille ei ollut 10
vuotta sitten vielä kypsä.
 Joko se 2020-luvulla on?

33. Hiilimetsänhoito olisi Suomen ja EU:n
antaman kehitysavun mahdollisuus

34. Yhteenveto
 Paisuvaa puustoaan hyvin hoitava Suomi voi
jatkaa hiilimetsänhoidon mallimaana seuraavat
100 vuotta
 Hiililuvun kestävä nousu, vuotuinen hiilen
nieluvirta otettava tavoitteeksi niin
perhemetsän, kansakunnan, Euroopan,
kehitysmaiden kuin koko maapallon tasolla
 Lopputulema: Metsän globaali hiilimetsänhoito
poistaa maapallon alkuainehiilen uhkan (MOT)

35. Kiitos
 veli.pohjonen@gmail.com