Kokonaistarkastelu teemaillasta

1. TuTu-Hesan METSÄT JA HIILINIELUT - teemailta
26.2.2019 globaali tilanne, metsäkato, autiomaa-
metsitys ja tulevaisuusnäkymiä / Kari Silfverberg
Katsaus metsien alueellisiin muutoksiin
(metsäkato ja metsäalan lisääntyminen),
esimerkkejä autiomaametsitys ja carbon farming
merkittävät globaaliorganisaatiot ja rahoitus ym.

2. Maapallon metsäala yht. noin 40 milj.km2 (30,6 % maa-alasta), vähenemä noin
130 000 km2 vuodessa. Lisäystä pohjoisilla alueilla + USA, Kiina, Intia ja
Vietnam. Metsäkatoa trooppisilla alueilla, varsinkin Amazonia, Argentiina,
keski-Afrikka (Congo basin), Myanmar ja Indonesia.

4. Metsäkadon syitä ja ehkäisykeinoja ym.
• Metsäkadon syitä: Metsämaan muuttaminen peltomaaksi & laidunmaaksi,
metsäteollisuuden suurhakkuut ja laittomat hakkuut, kaupunkien ja
liikennealueiden laajeneminen, suuret patoaltaat, puuston ylikulutus
polttopuuksi, liikalaidunnus, alueellinen ilmaston kuivuminen, aavikoituminen
• Myös trooppisten sademetsien muuttaminen monokulttuuri-plantaaseiksi
(öljypalmu, teollisuuspuu ym.). Puusto säilyy, mutta luonnonmetsä katoaa.
• Keinoja metsäkadon ehkäisemiseen: Globaalit metsä-sopimukset YK:n
johdolla, kansallisen metsälainsäädännön & metsähallinnon uudistaminen,
kehitysyhteistyön suuntaa-minen metsiensuojeluun ja uudelleenmetsitykseen,
uusi energiatekniikka (aurinko, biokaasu ja polttopuuta säästävät liedet ym.)
vähentämään valtavaa polttopuunkulutusta, kansalaisjärjestöjen yhteistyön
tehostaminen.
• Peltometsäviljely (agroforestry) –menetelmät

5. Esimerkkejä - Kiina ja Intia
• Metsäla lisääntynyt Kiinassa merkittävästi 1990-2016.
Jopa 35 miljardia puuta istutettu 1990 lähtien. Viljelymetsät
suurelta osin monokulttuurimetsiä (monimuotoisuus vähäistä).
• Kiinan Great Wall of Trees –metsitysohjelma käynnistettiin 1978
Gobi-erämaassa pysäyttämään hiekka-aavikon eteneminen.
Armeija osallistunut metsitystyöhön. Pituus 4 500 km 2050
mennessä.
• Intiassa puuston lisäämistä toteutettu paljolti agroforestry-
menetelmillä ja pienmetsätalouden puitteissa sekä
aavikkometsityksenä.
• On hämmästyttävää, että metsäpinta-alaa on saatu merkittävästi
lisättyä Intiassa ja Kiinassa, jotka kuuluvat maapallon tiheimmin
asuttuihin alueisiin.

6. Esimerkkejä - Afrikka
• Afrikan Sahelin alueen Great Green Wall of Africa –metsitys-ohjelma
käynnistettiin Afrikan Unionin aloitteesta vuonna 2005.
7 800 km pitkä ja10-15 km leveä metsä- ja peltometsä-vyöhyke koko Afrikan
halki
• Mukana 12 Afr. maata. Rahoittajia mm. AU, EU, FAO, ICRAF, Maailmanpankki,
GEF, IUCN. Suomi harkitsi rahoitukseen osallistumista 2010, mutta jäi jostain
syystä pois.
• AFR100 (The African Forest Landscape Restoration Initiative) yhteistyöohjelma
käynnistettiin 2015. Mukana 27 kumppani-maata, jotka ovat sitoutuneet
metsittämään ja kunnostamaan (agroforestry, myös maaperän hiilivarastot)
yht. 111 milj. ha (1,1 milj. km2) alueita 2030 mennessä.
• Afrikan Unionin (AU) NEPAD Agency koordinoi, rahoituksessa mukana myös
Maailmanpankki, EU, IUCN, WRI, Saksa ym. (1,5 mrd USD). Sudanin sitoumus
peräti 14,6 milj.ha?

7. Afrikan Sahelin alueen Green Wall of Africa metsitys- ja
agroforestry-ohjelma

8. ST1 (Mika Anttonen)

9. Arvio Saharan metsityksen kokonaiskustannuksista
(Pentti Murole & Eero Kontula 2018)
• Koko Saharan aavikkoalueen pinta-ala 9,8 milj. km2
• Kasteluveden tuottamiseen tarvittava energia
(aurinkoenergia) 4 kWh/m3
• Kasteluveden tarve min. 500 mm vuodessa
• Pumppaussähkön hinta (aurinkosähkö) 0,06 euroa / kWh
• Mahdollinen tuotettu hiilivarasto 7,2 Gt/v (gigatonnia)
• Ihmisyhteisöjen päästöt nykyisin yht. 12 Gt/v (hiilenä)
• Tarvittava investointi 240 Mrd euroa vuodessa
• Vertailu – maailman sotilasmenot vuodessa noin 1 650 Mrd
euroa

10. AIHEALUEEN PARISSA TOIMIVIA MERKITTÄVIÄ
GLOBAALI-KV- YHTEISTYÖN ORGANISAATIOITA
• Aavikoitumisen torjumis-, aavikkometsitys-, metsiensuojelu- ja
ilmastonsuojelu-hankkeiden identifiointiin, rahoitukseen ja
toteuttamiseen liittyviä merkittäviä YK-perheen toimijoita ovat GEF
(Global Environment Facility), FAO (Food and Agriculture Organisation),
UNEP (UN Environment Programme), UNDP (UN Development Program),
YK:n metsäfoorumi UNFF, Maatalous-kehitysrahasto IFAD, ICRAF ja YK:n
teollisuuskeh.org UNIDO.
• Lisäksi Maailmanpankki WB (IBRD & IDA) ja alueelliset kehityspankit
(AfDB, ADB ja IADB) sekä Euroopan Unioni EU ja EBRD + Afrikan Unioni
AU.
• Muita tärkeitä globaalitoimijoita ovat mm. kansainvälinen
luonnonsuojeluliitto IUCN, Maailman luonnonsäätiö WWF, Global Forest
Watch, World Resources Institute WRI, Worldwatch, Greenpeace, Friends
of the Earth, WorldVision, Plan ja Oxfam.

11. Maailmanlaajuinen ympäristörahaasto GEF
- Global Environment Facility
• Perustettiin vuonna 1991 YK:n Rion konferenssin valmistelu-prosessin
aikana. Tehtävänä on rahoittaa ympäristönsuojeluun (ml. biodiversiteetti),
Ilmastonsuojeluun, aavikoitumisen torjuntaan ja uusiutuvan ja puhtaan
energian kehittämiseen liittyviä kehitys-hankkeita kehitysmaissa. Suomi oli
eräänä aloitteentekijänä GEF:n perustamisessa. Suomen GEF-rahoitus 7-8
milj.euroa vuodessa.
• GEF on YK:n ilmasto-puitesopimuksen (UNFCC) rahoitusmekanismin
toimijaorganisaatio (operating entity), joka rahoittaa sekä ilmaston-
muutoksen torjuntaan että sopeutumiseen tähtääviä maa- ja aluekohtaisia
hankkeita.
• Ilmastonmuutoksen torjuntaan kohdistettuja hankkeita (CCM-luokka) on
kaudella 1992-2017 rahoitettu 165 maassa yht. 867 kpl, GEF-rahoitus yht.
noin 5,3 mrd USD + lisänä (co-financing) noin 44,9 mrd USD muilta tahoilta
(valtiot ym.) – yht. noin 52,2 mrd. USD.

12. GEF:n rahoittamia ilmastonsuojelu (CCM)
ja metsiensuojelu-hanketyyppejä
• Energiatehokkuus ja uusiutuva energia (aurinko, tuuli, biokaasu, jäte-energia,
pienvesivoima ym.)
• Innovatiiviset low-carbon teknologiat (LCT)
• Kestävät liikennejärjestelmät ja kaupunkikehitys
• Kestävä maa- ja metsätalous ja muu maankäyttö (AFOLU sector ja REDD+)
• Aavikoitumisen torjunta
• Metsiensuojelu ja metsäkadon ehkäisy - erityisesti sademetsät (Amazonia,
Kongo basin, Indonesia ja Vietnam ym.)
• Metsäpalojen ehkäisy
• GEF Small Grants Programme SGP kansalaisjärjestöjen ja paikallisyhteisöjen
ilmastohankkeille (CCM) – noin 4 500 hanketta
• Varsinaisia aavikkometsityshankkeita ei vielä mainittavasti, mutta mm. Sahel-
ohjelmassa mukana

13. GEF:n yhteistyötahoja (hanketoteuttajia ja
yhteisrahoittajia ym.)
• GEF:n rahoittamien CCM- ja metsähankkeiden yleisimpiä
toteuttajaorganisaatioita ovat YK-organisaatiot FAO, UNDP, UNEP, UNIDO ja
IFAD, + WB ja kehityspankit + IUCN ja WWF.
• Tärkeä rahoitusmekanismi on yhteisrahoitus (co-financing), jonka avulla
kokonaisrahoitus on saatu kasvamaan noin 8-kertaiseksi.
• Yhteisrahoittajia ovat em. YK-organisaatiot ja kehityspankit + valtiot (kehy-
rahoitus) ja yksityinen sektori. Suomen GEF-rahoitus??
• YK:n Rion konferenssin jälkeisellä 25-vuotiskaudella (1992-2017) on
kansainvälistä kehitysrahoitusta suunnattu CCM- ja metsiensuoje-luhankkeisiin
ehkä noin 300 mrd USD (karkea arvio). Se on kuitenkin kovin vähän verrattuna
esim. maailman sotilasmenoihin, noin 1 730 USD vuonna 2017 (kasvussa).
• OECD-maiden kehyrahoitus yht. 142,6 mrd USD vuonna 2016.

14. Ilmastometsityksen ja metsiensuojelun
tulevaisuusnäkymiä?
Maapallolla on Sahelin ja Saharan lisäksi runsaasti sellaisia arideja ja autiomaa-alueita, joilla on potentiaalia suurimittakaavaiselle ilmastometsitykselle. Kasteluveden hankinnan tekniset mahdollisuudet ja kustannukset kuitenkin vaihtelevat suuresti eri kohteissa. Suuria nykyisiä aridien alueiden ja aavikoiden metsitys- ja viherryshankkeita:
• Kiinan Great Wall of Trees –ohjelma Gobi-erämaassa. Käynnistettiin aavikoitumisen esto-ohjelmana 1978.
• Afrikan Sahelin alueen Green Wall of Africa –ohjelma, joka käynnistettiin Afrikan Unionin aloitteesta vuonna 1987. 7 800 km pitkä kapeahko metsä- ja peltometsävyöhyke koko Afrikan halki (12 maata).
• 2015 käynnistetty AFR100 yhteistyöohjelma (The African Forest Landscape Restoration Initiative). 27 kumppanimaata, sitoumus 111 milj.ha – 2030.
• Mm. Arabian niemimaalla, Siinailla, Australiassa ja Kaliforniassa pienimuotoisempia kasteluviljely- metsitys- ja agroforestry-hankkeita
• Myös pohjoisessa (pohjoismaat, Siperia, Kanada ja Alaska ym.) on valtavia alueita, joilla olisi mahdollista kasvattaa hiilinielumetsiä, kun metsäraja siirtyy pohjoiseen ilmaston lämmetessä.

15. Desert greening, Saudi Arabia - kasteluviljelyä merivedellä,
josta suola poistettu käänteisosmoosilla

16. Tulevaisuusnäkymiä / tehtäviä ja mahdollisuuksia
• Tarvitaan globaali aavikko- ja ilmasto-metsityksen
mahdollisuuksien kartoitus ja kattava tutkimusohjelma.
• On kehitettävä sellaisia rahoitusmekanismeja, jotka tekevät
ilmastometsityksen taloudellisesti kannattavaksi ja ehkä myös
velvoitejärjestelmiä päästölähteille.
• Suomi ja pohj.maat aloitteentekijöiksi? Suomen EU-pjkausi?
• Globaali hiilinielupuiden istutus- ja hoitokampanja -
ympäristö- ja kehitysjärjestöjen + metsäalan toimijoiden ja
koulujen ym. yhteistyönä - myös Suomi mukaan!
• Ilmastometsäleirejä ja aktiivitoimijoille mahdollisuuksia
osallistua!

17. Metsäkatoa voi ehkäistä myös pienimuotoisilla kehy-hankkeilla – esimerkkinä
aurinkouunien kehittely kouluyhteistyönä Etiopiassa 2015 (Bahir Dar Technical
College ym.) Kiitos! karisilf@gmail.com