Talouden tulevaisuuden tarkastelua hitaan talouskasvun oloissa

1. Suomen talouden haasteet
ja mahdollisuudet
Seminaari1502
Pasi Holm
9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura1

2. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura2
Euron uhka: elintasoerot
Lähde: Holm, Huovari, Lahtinen; Suomen Perusta 1.3.2013
 Vaihtotasekriisi, pankkikriisi vai julkisen talouden kriisi? Kaikki yhdessä limittäin ja lomittain
 Eurokriisin hoito on perustunut euroalueen yhteisvastuuseen ja kriisimaiden sisäiseen
devalvaatioon
 Euroalueen yhteisvastuulliset kriisimekanismit jäävät pysyviksi, jäsenmaiden julkisen
talouden ohjaus lisääntyy, pankkiunioni etenee ja paine liittovaltiokehitykseen lisääntyy
 Euroalueen valuvikoja jää jäljelle vielä 2020-luvulle?
 Euroopan unionin ja euroalueen välinen ja sisäinen kehitys uhkaa eriytyä
 Elintasoerojen tasoittuminen vahvistaisi euroaluetta sekä taloudellisesti että poliittisesti …
elintasoerojen kasvu lisää uusien ongelmien todennäköisyyttä
 Euro saattaa murentua heikkojen maiden kansalaisten kyllästyessä elintasonsa laskuun
 Mitä ei osattu ennakoida talvella 2013 : maahanmuuttokriisi

3. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura3
Tarkasteltavien maiden elintasoerot Saksaan verrattuna ja niiden kehitys, ostovoimakorjattu
henkilöä kohden laskettu bruttokansantuoteverrattuna Saksan vastaavaan.Lähde: IMF
World Economic Outlook 2/2012 Database ja PTT.
2000 2005 2011 2013e 2025 A 2025 B
Suomi 94 % 101 % 94 % 93 % 93 % 88 %
Ruotsi
103 % 111 % 107 % 107 % 107 % 101 %
Alankomaat 114 % 116 % 110 % 107 % 107 % 107 %
Ranska 100 % 101 % 92 % 90 % 90 % 80 %
Italia 95 % 93 % 80 % 75 % 75 % 67 %
Espanja 86 % 90 % 80 % 76 % 85 % 67 %
Portugali 70 % 69 % 61 % 58 % 61 % 48 %
Irlanti 114 % 128 % 107 % 108 % 115 % 91 %
Kreikka 72 % 82 % 69 % 61 % 65 % 51 %

4. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura4

5. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura5
Reaalisen kilpailukyvyn
muutos, %
Työvoimakustannusten
muutos, %
Yritysten lopputuote-
hintojen muutos, %
Tuottavuuden
muutos, %
Suomi -1,8 1,0 1,2 1,6
Ruotsi -0,3 2,5 2,0 0,8
Saksa 0,1 2,8 1,7 1,0
Reaalisen kilpailukyvyn muutos = työvoimakustannusten muutos - yritysten lopputuotehintojen muutos - tuottavuuden muutos
Muutos on keskimäärin vuodessa Sipilän hallituskaudella vuosina 2016-2019
Vuosien 2016 ja 2017 luvut Eurostat ja ennusteet vuosille 2018 ja 2019 Euroopan komissio
Reaalisen kilpailukyvyn osatekijät
Tulkinta:
3: Suomen yritysten työn tuottavuus on kasvanut nopeammin kuin Ruotsissa ja Saksassa. Tämä on osaltaan parantanut myös suomalaisten yritysten kilpailukykyä
4: Ruotsin ja Saksan kilpailukykyä on parantanut yritysten lopputuotteiden hintojen nopeampi nousu kuin suomalaisten yritysten.
1: Suomi on parantanut kilpailukykyyn Ruotsiin verrattuna 1,5 %-yksikköä vuodessa, eli noin 6 %-yksikköä Sipilän hallituskauden aikana
2: Suurin syy Suomen kilpailukyvun paranemiseen on työvoimakustannusten maltillinen nousu verrattuna Ruotsiin ja Saksaan, eli vuoden 2017 kiky sopimus.
Suomen työvoimakustannukset (pääosin palkat) ovat nouseet 6 % hitaammin kuin Ruotsissa ja 8 % hitaammin kuin Saksassa Sipilän hallituskauden aikana
5: Ruotsalaisten yritysten lopputuotteiden hintojen nopemapi nousu suomaisiin yrityksiin verrattuna johtuu merkittävältä osin Ruotsin kruunun heikkenemisestä.
Suomi on tehnyt "sisäistä devalvatiota" maltillisilla palkkaratkaisuilla.
Ruotsi on parantanut kilpailukykyään "ulkoisella devalvaatiolla", eli heikentämällä valuuttansa arvoa.

6. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura6
Työllisyyden
muutos, %
Talouskasvu,
%-yksikköä
Reaaliset työvoimakustannukset,
%-yksikköä
Talouskasvu, %
Reaaliset työvoima-
kustannukset %
Suomi 3,9 2,8 1,1 9,5 -0,7
Ruotsi 6,5 8,5 -2,0 10,2 1,9
Saksa 3,2 5,7 -2,5 8,5 4,4
Työllisyyden muutos = kasvun työllistävyys * (talouskasvu - pitkän aikavälin tuottavuus) + kustannuskerroin * reaalisten työvoimakustannusten muutos
Vuosien 2016 ja 2017 luvut Eurostat ja ennusteet vuosille 2018 ja 2019 Euroopan komissio ja Valtiovarainministeriö
Työllisyyden muutoksen osatekijät
(verrattuna siihen, että palkat olisivat kaikissa maissa
nouseet 6 prosenttia, eli 1,5 % vuodessa)
Kasvun työllistävyys on Suomessa (kerroin 1,0) pienempi kuin Ruotsissa ja Saksassa (kerroin 1,2).
Pitkän aikavälin tuottavuus on Suomessa (1,5 %) ja Saksassa ja Ruotsissa (1,0 %).
Erot kasvun työllistävyydessä ja pitkän aikavälin tuottavuudessa johtuvat osin siitä,
että Suomen tuotantorakenne on yksipuolisempi ja se painottuu raskaaseen teollisuuteen ja prosessiteollisuuteen.
Työvoimakustannusten nousu vähentää työllisyyttä kertoimella 0,5 kaikissa maissa.
Muutos on koko Sipilän hallituskausi alusta loppuun, eli neljän vuoden ajanjakso 2016-2019

7. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura7
Oletteko itse muuttanut omia käyttäytymistapojanne tai kulutustottumuksianne
ilmastonmuutoksen torjumisessa seuraavissa asioissa?
52
30
16
16
18
22
16
22
16
32
45
42
38
31
11
17
10
16
10
14
24
22
17
14.23442036
20
9
18
6
11
17
23
34
43
39
45
43
0
1
1
1
0
9
8
14
8
3.30
2.95
2.58
2.48
2.33
2.13
2.12
2.11
2.06
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Jätteiden lajittelussa
Kestokulutustavaroiden kierrätyksessä
Vähentänyt kaikkea kulutusta
Vähentänyt sähkön ja muun energian käyttöä asumisessa
Lihan korvaamisessa kasvisruualla
Vähentänyt lentämistä vapaa-ajan matkoilla
Vähentänyt auton käyttöä vapaa-ajan matkoilla
Vähentänyt auton käyttöä työmatkoilla
Vähentänyt auton käyttöä ostos- ja asiointimatkoilla
%
4 Melko paljon 3 Jonkin verran 2 Vain vähän 1 En lainkaan EOS Keskiarvo
Vastaajat, n=1009

8. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura8
Oletteko itse muuttanut omia käyttäytymistapojanne tai kulutus-tottumuksianne
ilmastonmuutoksen torjumisessa seuraavissa asioissa? Vähentänyt kaikkea kulutusta
16
23
10
25
15
12
12
18
11
19
22
16
11
12
23
19
42
50
34
46
39
39
44
32
45
46
38
46
46
39
45
45
24
20
28
17.11495124
27
29
24
29
27
19
20
25
27
25
21
25
17
7
27
11
20
19
20
21
16
15
20
13
15
24
11
10
1
1
1
1
0
1
0
1
0
1
1
0
1
1
0
1
2.58
2.89
2.28
2.85
2.48
2.45
2.48
2.47
2.51
2.69
2.62
2.66
2.53
2.38
2.80
2.74
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki, n=1009
Nainen, n=540
SUURALUE
Etelä-Suomi, n=186
Pohjois- ja Itä-Suomi, n=263
15-29v, n=255
50-79v, n=491
20 000 euroa/v. tai alle, n=386
35 001 euroa/v. tai yli, n=222
Perus-/keski-/kansa-/kansalais/ammatti-/tekninen-/kauppakoulu, n=486
Ammattikorkeakoulu/yliopisto/korkeakoulu, n=295
%
4 Melko paljon 3 Jonkin verran 2 Vain vähän 1 En lainkaan EOS Keskiarvo
Vastaajat, n=1009

9. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura9
Oletteko itse muuttanut omia käyttäytymistapojanne tai kulutus-tottumuksianne ilmaston-
muutoksen torjumisessa seuraavissa asioissa? Vähentänyt lentämistä vapaa-ajan matkoilla
22
27
18
18
19
24
29
18
17
28
23
28
14
23
30
16
11
13
9
13
14
6
11
11
10
11
12
13
11
9
7
16
14
12
17
21.10635087
13
14
6
11
22
11
9
13
26
8
11
25
43
39
48
42
44
41
48
50
46
38
44
39
46
46
45
40
9
10
8
6
10
14
6
10
5
11
13
8
3
15
6
3
2.13
2.30
1.97
2.07
2.09
2.15
2.22
1.97
1.98
2.33
2.16
2.33
1.91
2.11
2.24
2.10
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki, n=1009
Nainen, n=540
SUURALUE
Etelä-Suomi, n=186
Pohjois- ja Itä-Suomi, n=263
15-29v, n=255
50-79v, n=491
20 000 euroa/v. tai alle, n=386
35 001 euroa/v. tai yli, n=222
Perus-/keski-/kansa-/kansalais/ammatti-/tekninen-/kauppakoulu, n=486
Ammattikorkeakoulu/yliopisto/korkeakoulu, n=295
%
4 Melko paljon 3 Jonkin verran 2 Vain vähän 1 En lainkaan EOS Keskiarvo
Vastaajat, n=1009

10. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura10
Miten Suomen pitäisi mielestänne toimia Euroopan Unionissa ilmastomuutoksen ehkäisemisessä?
43
38
48
30
61
21
14
21
69
50
82
38
33
39
33
45
31
53
25
56
21
25
18
32
21
22
17
23
8
25
56
20
8
25.02847154
0
24
3
1
2
1
0
0
5
3
2
0
0
7
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki, n=1009
ÄÄNESTÄISI EDUSKUNTAVAALEISSA NYT
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP), n=161
Kansallinen Kokoomus (KOK), n=118
Suomen Keskusta, n=87
Vasemmistoliitto, n=90
Ruotsalainen Kansanpuolue (RKP), n=17
Perussuomalaiset, n=69
Suomen Kristillisdemokraatit (KD), n=26
Vihreä Liitto, n=154
Sininen tulevaisuus, n=11
Muu, n=11
Ei halua vastata/Ei äänestäisi/Ei äänioikeutta/Eos, n=265
%
a) Olla Euroopan maiden eturintamassa, vaikka se lisäisi liikenteen, asumisen ja jätehuollon kustannuksia merkittävästi
b) Seurata muiden Euroopan maiden päätöksentekoa ja sopeutua Euroopan maiden yleisiin toimenpiteisiin ja tavoitteisiin
c) Toteuttaa EU-maiden minimipäätökset, jotta liikenteen, asumisen ja jätehuollon kustannusten nousua voitaisiin hillitä merkittävästi
EOS
Vastaajat, n=1009

11. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura11
Tärkeistä asioista Tärkein:
talouskasvu ja työllisyys

12. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura12
EU:n/Euroalueen budjetti 1 % BKT:stä 2 % BKT:stä
EKP ja keskuspankit 4 % 1-2 %
Pankkiunioni 0 % BKT:stä 1 BKT:stä
Kriisirahastot tai ”eurobondit” 7 % BKT:stä 7 - 9 % BKT:stä
Ranska ja muut ydin/vahvat maat 1 - 2 prosenttiyksikköä 1 prosenttiyksikkö
Reunavaltiot 4 prosenttiyksikköä 2 prosenttiyksikköä
Alijäämä -3 prosenttia BKT:stä
Velka/BKT 60 prosenttia BKT:stä
Vahvat maat 1 – 2 %:n vuosikasvu 2 – 3 %:n vuosikasvu
Heikot maat -1 – 1 %:n vuosikasvu 1 – 3 %:n vuosikasvu
Vahvat maat
maltilliset palkankorotukset; työllisyys
nykytasolla
maltilliset palkankorotukset; työllisyys
paranee
Heikot maat
palkat eivät nouse tai laskevat;
työttömyys kasvaa
olemattomat palkankorotukset;
työttömyysaste jää korkeaksi
Saksa ja Alankomaat ylijäämä tasapaino tai ylijäämä
Ranska ja Italia alijäämä alijäämä tai tasapaino
Suomi alijäämä tai tasapaino tasapaino
Espanja alijäämä tai tasapaino tasapaino
Kreikka ja Portugali alijäämä alijäämä
Työvoiman liikkuvuus
maiden välillä
vähäistä kasvaa, mutta ei tasapainota elintasoeroja
Ruotsi nykyinen asema joutuu miettimään liittymistä
Iso-Britannia erkaantuu alkaa miettiä eroa
Kreikka Valtaosa veloista anteeksi
joutuu eroamaan, ellei pysty uudistamaan
talouttaan
Espanja ja Portugali
Osa veloista yhteiseen
velanpurkurahastoon
Espanjan ero eurosta ei ole mahdollinen
- Vaihtotaseen alijäämällä ei voi ylläpitää
kasvua
- Elintasoerot kasvavat?
- Uusia potentiaalisia eurokriisejä
Euroalue tiivistyy; yhteisvastuuta ei
haluta kuitenkaan kasvattaa riittävästi
EU:n ja euro-alueen suhde
Nykyinen kriisi 2008-2018
Talouskasvu; euroalueen
konvergointi
Sisäinen devalvaatio eli
palkkasumman BKT-osuus
Kansantalouden ulkoinen
tasapaino eli vaihtotase
Euroalueen yhtenäisyys
· yhteiset sisämarkkinat ja ”liittovaltiokehitys” eivät tuota optimaalista
valuutta-aluetta
Pitkän aikavälin kehitys 2020
Yhteisvastuu, % BKT:sta
Korkoero Saksaan
Julkisen talouden kuri Asteittain kohti tavoitteita; kriisimaat?
Skenaariot on
tehty talvella
2013.
Vuonna 2008
alkanut akuutti
kriisi päättyi
EKP:n osto-
ohjelmiin.
Etenevätkö
Macronin
ajatukset?
Maahan-
muutto ja
poliittiset
voimasuhteet?

13. 9.4.2019 Tulevaisuuden tutkimuksen seura13
Tulkinta:
4: Seuraavan hallituksen olisi kiinnitettävåä edellen huomiota kasvun työllistävyyteen. Keskeistä on yrittäjyyden lisääminen ja PK-yritysten työllistämisedellytysten parantaminen.
5: Työvoiman tarjontaa edistävillä toimenpiteillä on suhteellisen pieni vaikutus, ehkä noin 5.000 - 10.000 työpaikan vaikutus työllisyyteen.
3: Ruotsin ja Saksan yli 1,5 % merkittävästi korkeammat palkankorotukset (noin 2,5 %) ovat heikentäneet työllisyyttä 2,0-2,5 %-yksikköä.
1: Työllisyyden 3,9 %:n lisääntymisestä 2,8 prosenttiyksikköä (72 %) johtuu talouskasvusta ja 1,1 prosenttiyksikköä (28 %) maltillisesta palkkapolitiikasta.
Sipilän hallituskauden aikana työllisyys paranee ennusteiden mukaan 150.000 henkilöllä.
Talouskasvun vaikutus on 105.000 työllistä ja maltillisten työvoimakustannusten nousun, eli Kiky-sopimuksen, 40.000 työllistä.
2: Suomessa palkkojen nousu on ja arvioidaan olevan noin 1,0 % vuodessa Sipilän hallituskauden aikana.