4. 1. Kykeneekö koneäly koskaan itsenäisesti tuottamaan uutta ideaa, teoriaa, filosofiaa tai
luonnonlakia? (idean tuottaminen)
2. Kykeneekö tekoäly koskaan tuottamaan uniikkia, ei-ohjelmoitua tarinaa tai
mielikuvitteluun perustuvaa kirjallista työtä? (mielikuvitus)?
3. Osaako kone koskaan spontaanisti sanoa “rakastan sinua” ja myös tarkoittaa sitä
(henkilökohtainen ja reaaliaikainen kommunikointi)?
4. Tuleeko kone koskaan sanomaan “anteeksi!” ja tarkoittamaan sitä (empatia)?
5. Onko tekoälyllä koskaan riittävästi “älliä” keksiä uusi sana tai termi (kielitaito)?
6. Tuleeko koneälyllä koskaan olemaan kykyä päättää ja toteuttaa itsenäisesti
(ohjelmoimatta) teko, joka motivoituu omatunnosta (etiikka)?
7. Onko koneella koskaan kykyä ratkaista sosiaalista ongelmaa, selvittää rikosta tai
muodostaa hallittua käsitystä monimutkaisesta oikeusjutusta (päättely)?
8. Oppiiko teknologia koskaan synnyttämään uutta teknologiaa eli tekniikkaa, jota ei
aikaisemmin ole ollut (keksiminen)?
9. Voiko koneella koskaan olla uskonnollista, hengellistä kokemusta tai ahaa-elämystä
(hengellisyys)?
10. Voiko koneella koskaan olla spontaania, henkilökohtaisesti motivoitunutta, ei-
ohjelmoitua sosiaalista vuorovaikutusta toisen olion kanssa (sosiaalinen
osallistuminen, poliittinen aktiivisuus)?
Michael Leen (2014) kymmenen kriittistä kysymystä koneälystä
5. Leen listan voisi yhtälailla esittää
vastasyntyneestä lapsesta, mitä koneälykin
ikäänkuin vielä on
12. Teknologinen singulariteetti
• Lähtökohtana Vernonin (1993) neljä tietä teknologiseen
singulariteettiin:
1. Tietokoneet saavuttavat tietoisuuden ja saavuttavat yli-inhimillisen
älykkyyden tason
2. Suuret tietokoneverkot ja heidän käyttäjänsä muodostavat yli-
inhimillisen älykkäitä kollektiiveja yhdessä
3. Tietokone-ihminen-käyttöliittymät muuttuvat niin hienovaraisiksi ja
läpinäkyviksi, että ne voidaan mieltää yli-inhimillisen älykkäiksi
(ihminen ja kone sulautuvat toisiinsa)
4. Tieteen kehitys johtaa biologiaan perustuihin innovaatioihin, jotka
kehittävät ihmistä lajina yli ihmisen luonnollisen kapasiteetin
15. Koginitiivisen
kapasiteetin
laajennos
tekoälyllä
Watson voitti Jeopardy -tietovisassa
kaksi Jeopardimestaria heidän
omassa lajissaan vuonna 2011.
Viihteellisen promon jälkeen
tekoälyä on käytetty mm.
öljynetsinnässä, lakivalmistelussa ja
lääketutkimuksessa vastaamaan
spesifeihin kysymyksiin, mihin
ihmisen kapasiteetti eri riitä tai työ
veisi kohtuuttomasti aikaa.
17. 2. Suuret tietokoneverkot ja
heidän käyttäjänsä
muodostavat yli-inhimillisen
älykkäitä kollektiiveja yhdessä
Kollektiivin, kuten työyhteisön tai
verkoston toimintaa tukeva tekoäly, joka
pystyy tulkistemaan tilannekuvaa yli
ihmisen kapasiteetin ja näin neuvoa ja
ohjata kollektiivin jäseniä toimimaan
viisaammin. Esimerkiksi AnalyticMD ohjaa
ensiavun toimintaa historiatiedon,
liikennetietojen, sään ja muun tilannetiedon
varassa. Otavan Opiston oma korostetun
ohjaustarpeen tunnistava äly on myös
esimerkki tällaisestä ratkaisusta.
18. 3. Tietokone-ihminen-käyttöliittymät muuttuvat niin
hienovaraisiksi ja läpinäkyviksi, että ne voidaan mieltää
yli-inhimillisen älykkäiksi (ihminen ja kone sulautuvat
toisiinsa)
• Älypuhelin kulkee jo kiinteästi useissa taskuissa.
Sen tarjoamat yhteydet ja palvelut ovat jo nyt
merkittävästi lisänneet ilmaisuvoimaamme ja älyä.
Nyt on jo vahvoja merkkejä siitä, että teknologia
tulee vielä tätäkin lähemmäksi
Sisäkorvaimplantti palauttaa kuulon
22. Seuraavan sukupolven
älykännykkä?
• Mitä jos seuraavan sukupolven älykännykkä perustuu
uusiin silmiin ja korviin? Tai ehkäpä tuolloin tämä
koskettaa kaikkia meidän aisteja (myös tuntoaisti on jo
toteutettu).
• Tai ehkä tämä ei rajoitukkaan vain niihin aisteihin mitä
meillä nyt on? Jos vaikka uusia aisteja ja yhteyksiä
voidaan ostaa tulevaisuudessa?
• Digitaaliseen lähteeseen voidaan liittää muita lähteitä,
ohjelmointirajapintoja yms… taivas on rajana tai ei ehkä
sekään.
23. 4. Tieteen kehitys johtaa biologiaan perustuihin
innovaatioihin, jotka kehittävät ihmistä lajina
yli ihmisen luonnollisen kapasiteetin
• Vernonin 4. tie teknologiseen singulariteettiin kulkee
lääketieteen kautta. Tälläkin saralla asiat etenevät:
• Kiinalaiset ovat muokanneet ihmisalkiota (Liang et al,
2015)
• 3d-tulostuksessa tutkitaan ihmisten elimien tulostamista
kantasoluviljelmistä (Linturi, Kuusi, Ahlqvist, 2013)
• DARPA:lla on oma biologiseen teknologiaan keskittyvä
yksikkö, joka tutkii mm. miten elintoimija voidaan
säädellä, lisätä kestävyyttä, liittää ihminen koneisiin
kuten proteeseihin yms.