UAE-hanke AgileAMK-malli 0.5 vsr
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•258 views
AgileAMK-mallin avulla pyrimme tuottamaan verkko-kursseja ketterästi verkostoyhteistyönä. Mallia kehitetään Uutta avointa energiaa-hankkeessa. www.uusiavoinenergia.fi
Recommended
More Related Content
Similar to UAE-hanke AgileAMK-malli 0.5 vsr
Similar to UAE-hanke AgileAMK-malli 0.5 vsr (20)
UAE-hanke AgileAMK-malli 0.5 vsr
- 1. AgileAMK-malli 0.5 Leena Paaso (OAMK), Eeva Dahlberg (Novia), Mauri Kantola (Turun amk), Marja Keränen (VirtuaaliAMK-verkosto), Teija Lehto (VirtuaaliAMK-verkosto), Jenni Meriläinen (LAMK), Jarmo Mäntyvaara (Turun amk), Pekka Tervonen (KAMK), Miia Törmänen (VirtuaaliAMK-verkosto) Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
- 2. Taustaa 1/2 • Ketterä kehitys on alun perin joukko ohjelmistotuotantoprojekteissa käytettäviä menetelmiä. – Ketterille menetelmille yhteistä on toimivan tuotteen ensisijaisuus, suora viestintä ja nopea muutoksiin reagointi (1) – Ketterä kehitys tapahtuu tyypillisesti sprinteissä, joiden aikana projektin määrittely tarkentuu – Vaatimusmäärittelyn apuna voidaan käyttää helposti ymmärrettäviä käyttäjätarinoita (2) • AgileAMK-mallissa lähtökohtana ovat: – Scrum, joka tarjoaa viitekehyksen monimutkaisten ongelmien ratkaisuun ja tuotteiden kehitykseen, ottamatta kantaa toteutustapoihin tai –tekniikoihin • Scrum koostuu kehitystiimeistä, tapahtumista, tuotoksista ja säännöistä. Jokainen elementti palvelee tiettyä tarkoitusta ja on tärkeä osa Scrumin onnistumista • Perustuu empirismiin, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen ja päätökset tehdään tosiasioiden pohjalta. (3) – Empiirisellä prosessinhallinnassa olennaista on: Läpinäkyvyys, tarkastelu ja sopeuttaminen. Uutta avointa energiaa - hanke 2
- 3. Taustaa 2/2 – Kanban on tuotannon ajoitusjärjestelmä, joka auttaa määrittämään mitä pitää tuottaa, milloin, ja kuinka paljon. • Kanban tulee japanin kielestä ja tarkoittaa taulua tai mainoskylttiä, se onkin hyvin kuvaavaa, koska käytännössä tehtävistä tehdään esim. kortteja joita siirretään työvaihe-taulusta toiseen (1) – Scrum-ban ohjelmistotuotannon malli, joka perustuu Scrum- ja Kanban-menetelmiin. • Siinä sovelletaan Scrumin päivittäisiä kokouksia ja muita käytäntöjä sekä Kanban-menetelmälle ominaista on työvaiheiden visualisointia. • Scrumin ja Kanbanin erot: – Scrumissa sprintit ovat aikarajattuja, kun taas Kanbanissa työskenteleminen on jatkuvaa. – Scrum painottaa monitaitoisia tiimejä, jotka pystyvät itsenäisesti kehittämään julkaistavan tuotteet. Kanban taas mahdollistaa erikoistuneet, toiminnalliset tiimit. (2) Uutta avointa energiaa - hanke 3
- 4. Uutta avointa energiaa - hanke 4 Ketterän kehityksen julistus Arvostamme yksilöitä ja kanssakäymistä enemmän kuin menetelmiä ja työkaluja Arvostamme toimivaa ohjelmistoa enemmän kuin kattavaa dokumentaatiota Arvostamme asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluja Arvostamme vastaamista muutokseen enemmän kuin pitäytymistä suunnitelmassa Jälkimmäisilläkin asioilla on arvoa, mutta arvostamme ensiksi mainittuja enemmän. Ketterän kehityksen julistustus http://agilemanifesto.org/iso/fi/
- 5. AgileAMK-malli Uutta avointa energiaa - hanke 5 Pitkänaikavälin suunnitelma Lyhyenaikavälin suunnitelma
- 6. Vaiheet askelittain 6 1 2 3 4 6 7Aika Ideoidaan asiakkaan kanssa Muodostetaan Moocin kehitysjono Pidetään sprintin suunnittelu- palaveri Muodostetaan Sprintin kehitysjono Pidetään sprintin katselmus Pidetään sprintin jälkitarkastelu Tuotanto Käytettävyys Saavutettavuus Mitä tehdään Kuka Laatu- kortit Tuotteen omistaja Tuotteen omistaja Kehitystiimi Tuotteen omistaja Kehitystiimi Asiakas Pedagogiikka Sisältö (Tuotteen omistaja) Kehitystiimi Pedagogiikka Sisältö Käytettävyys Saavutettavuus Kehitystiimi Tuotteen omistaja AgileAMK-master Kehitystiimi AgileAMK-master Pedagogiikka Sisältö Käytettävyys Saavutettavuus Tuotanto Kehitystiimi AgileAMK-master Asiakas Pedagogiikka Sisältö Käytettävyys Saavutettavuus 5 Vaiheita 3 – 7 toistetaan kunnes Mooc on valmis. Pitkän aikavälin suunnitelma Lyhyen aikavälin suunnitelma Tutkimus Lähtötasotesti AgileAMK-mallin toimivuus Tehtävät sis. määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus ja korjaus. Päiväpalaverit
- 7. Termit • Tuotteen kehitysjono kuvaa tuotekokonaisuuden ja näyttää mitä asiakkaalle lopulta toimitetaan 1. Asettaa projektin tavoitteet ja etenemisen näkyväksi sekä tiimille että asiakkaalle 2. Huomioidaan asiakkaan toiveet 3. Organisoi projektikokonaisuuden Vaatimusmäärittelyn sijasta voidaan käyttää käyttäjätarinoita (User story) kuvaamaan tuotteen ominaisuuksia. Käyttäjätarina kertoo kuka tekee, mitä tekee ja miksi • Sprintti (engl. Sprint) eli kehitysjakso – Sprintti on 1-4 viikon mittainen aikaraja, eräänlainen miniprojekti. – Sprintin alussa pidetään sprintin suunnittelupalaveri, jossa: suunnitellaan sprintin tavoitteet ja tehtävät sekä saavutetaan yhteinen ymmärrys vaatimuksista – Tavoitteet pilkotaan tehtäviksi, joiden pohjalta luodaan sprintin tehtävälista • Sprintin kehitysjono eli tehtävälista – Sprintin kehitysjonoon kehitystiimi luo yksityiskohtaiset tehtävät ja arvioi jokaiseen tehtävään kuluvan ajan • Suuret tehtävät pilkotaan pienimmiksi niin, että ne voidaan suorittaa yhden tai kahden päivän aikana. • Tehtävät ja niiden määrä vaihtelevat sprintin tavoitteen mukaan. – Sprintin lopuksi järjestetään Sprinttikatselmus, jossa kehitystiimi esittelee konkreettiset saavutukset – Ennen seuraavan sprintin aloittamista pidetään sprintin retrospektiivi eli jälkitarkastelu, jossa tarkastellaan prosessin näkökulmasta mikä sujui hyvin ja mitä voitaisiin parantaa jatkossa. Uutta avointa energiaa - hanke 7
- 8. Toimintatavat 1/2 • Scrumia soveltaen AgileAMK-mallissa työskennellään toistavasti ja iteratiivisesti – MOOC kehittyy valmiiksi useiden kehitysjaksojen aikana – Ennustettavuus ja itseohjautuvuus lisääntyvät – Riskit vähenevät, kun mahdolliset virheet havaitaan ajoissa ja muutoksiin voidaan reagoida nopeasti. – Lyhyen aikavälin suunnittelu ja seurattavuus paranevat – Yhteiset toimintamallit verkostolle ja ihmisille helpottavat ja selkiyttävät työskentelyä • Säännölliset palaverit – Sprintin suunnittelupalaveri – Päiväpalaveri: kehitystiimi tahdistaa keskinäiset työnsä ja luo suunnitelman seuraavalla päivälle/viikolle. Mietitään mitä voidaan toteuttaa ennen seuraavaa palaveria. • Palaverissa jokainen kehitystiimin jäsen kertoo vuorollaan – Mitä olen tehnyt viime palaverin jälkeen – Mitä aion tehdä ennen seuraavaa palaveria – Onko työni etenemisellä esteitä. • Palaveri on lyhyt n. 15 min – Sprinttikatselmus – Sprintin retrospektiivi eli jälkitarkastelu Uutta avointa energiaa - hanke 8
- 9. Toimintatavat 2/2 • Työvaiheiden visualisointi – Työvaiheiden visualisointiin on olemassa erilaisia ohjelmistoja, joissa näytetään kehitystiimin käyttäjätarinat, ohjelmistovirheet tai tehtävät jaoteltuna eri vaiheisiin. – Työvaiheet yksinkertaisimmilllaan: • aloittamattomat • käynnissä olevat • tehdyt tehtävät tai käyttäjätarinat. • Kehitystiimit voivat tarvittaessa lisätä vaiheita (esim. määritelty, suunniteltu, testattu, toimitettu) – UAE-hankkeessa käytetään Trelloa, jonka avulla tehtävät jaotellaan eri vaiheisiin. Uutta avointa energiaa - hanke 9
- 10. Tiimit Tuotteen omistajan (engl. Product Owner) • Hankkeen päätoteuttaja • Määrittelee tuotteen vaatimukset • Järjestää tuotteen kehitysjonon yhteistyössä kehitystiimin kanssa • On aina yksi henkilö • tuntee tuotteen liiketoimintaa ja edustaa asiakkaita ja käyttäjiä • varmistaa, että tiimi toteuttaa spriteissä tuotteen kannalta keskeisiä vaatimuksia • hyväksyy sprittikatselmuksessa edellisen sprintin version • osallistuu sprintin suunnittelupalaveriin varmistaakseen, että kehitystiimi ymmärtää sprinttiin valittavat tuotteen kehitysjonon kohdat riittävällä tarkkuudella • auttaa kehitystiimiä ymmärtämään vaatimuksia Kehitystiimi (engl. Development Team). • Asiantuntija-tiimi • koostuu ammattilaisista • ainoastaan kehitystiimin jäsenet osallistuvat tuoteversion kehitykseen • ovat monitaitoisia sisältäen kaiken tarvittavan osaamisen julkaisukelpoisen tuoteversion kehittämiseksi • kehitystiimin jäsenillä voi olla erityistä osaamista tai erilaisia työn painopisteitä, mutta vastuu kehityksestä kuuluu koko kehitystiimille AgileAMK -master (engl. Scrum Master) • Koordinaattori tai tiiminvetäjä • vastaa siitä, että kaikki ymmärtävät ja käyttävät AgileAMK-mallia • poistaa työskentelyä haittaavia esteitä • valmentaa ryhmää itseohjautuvuuteen • vastaa siitä, että tiimin päivittäinen työskentely on tuottavaa ja tarkkailee työn etenemistä • Tiiminvetäjällä ei ole tiimin jäseniin suoraa määräysvaltaa kuten perinteisellä esimiehellä, vaan hän vaikuttaa tiimiin prosessin kautta Uutta avointa energiaa - hanke 10
- 11. 1. Määrittely 2. Suunnittelu 3. Toteutus4. Testaus 5. Korjaus Esim. nZEB-rakennus MOOC Oppimisympäristö Energiatehokkuus vaatimukset Rakennusten energian käyttö Energiatehokkaat rakenteet Arkkitehtuuri ja energiatehokkuus Talotekniikka Uutta avointa energiaa - hanke 11 nZeb-rakennus MOOC:n kehitysjono Kuvaa tuotekokonaisuuden ja näyttää mitä asiakkaalle toimitetaan > Pitkän aikavälin suunnitelma Sprintit 1-4vkoa Päiväpalaverit Sprintin kehitysjono Materiaalien kerääminen Tekstit ja linkit Kuvat Videot Muut tiedostot Oheismateriaali Tehtävät Testi Arvioinnit Opettajaa ohjaava mat. Opiskelijaa ohjaava mat. Paperiprototyyppi Määritellään sprintin tavoite, tehtävät, tehtävien kesto ja aikataulu > Lyhyen aikavälin suunnitelma Valmis opiskeltavissa oleva Moocin osa ….. Tehtävien kesto 1-2 vrk Sprinttikatselmus Sprintin jälkitarkastelu
- 12. Lähteet • Ketterät menetelmät, agile, LEAN ja scrum. http://www.itewiki.fi/opas/ketterat-menetelmat-agile-lean-ja-scrum/ 1.12.2015 • Ken Schwaber ja Jeff Sutherland. 2014: The Scrum Guide™ Scrumin määritelmä ja pelisäännöt. https://scrumwell.files.wordpress.com/2014/03/scrum-guide-2013-fi-v1-1.pdf 1.12.2015 • Sulautettujen järjestelmien ketterä käsikirja. Lehtonen, Tuomivaara, Rantala, Känsälä, Mäkilä, Jokela, Könnölä, Kaisti, Suomi, Isomäki & Ylitolva. 15.10.2015 http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/99142/Sulautettujen_jarjestelmien_kettera_kasikirja _Painos1.pdf?sequence=2 • Sivistystoimen työkalupakki palvelumuotoiluun: http://designresearch.aalto.fi/groups/encore/wp- content/uploads/2013/11/Sivistystoimen_tyokalupakki_palvelumuotoiluun2.pdf 15.10.2015 • Kanban: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kanban 15.10.2015 • Scrum: https://fi.wikipedia.org/wiki/Scrum 15.10.2015 • User Stories. Agile Alliance. http://guide.agilealliance.org/guide/user-stories.html 10.12.2015 • Ketterät menetelmät: Scrum Panu Leppäniemi, 2012 http://ohjelmistotuotanto.panuleppaniemi.com/agile-scrum/ 15.10.2015 Uutta avointa energiaa - hanke 12
Editor's Notes
- 1) Ketterä ohjelmistokehitys https://fi.wikipedia.org/wiki/Ketter%C3%A4_ohjelmistokehitys 2) User Stories: http://guide.agilealliance.org/guide/user-stories.html (10.12.2015) 3) Ketterät menetelmät, agile, LEAN ja scrum. http://www.itewiki.fi/opas/ketterat-menetelmat-agile-lean-ja-scrum/ 1.12.2015
- 1) Kanban: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kanban 10.12.2015 2) Scrum: https://fi.wikipedia.org/wiki/Scrum 15.10.2015
- Kuva piirretty oheisen julkaisun pohjalta (s5.): http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/99142/Sulautettujen_jarjestelmien_kettera_kasikirja_Painos1.pdf?sequence=2 Tuotteen kehitysjono, - kehitysjonosta vastaa Tuotteen omistaja, joka tässä tapauksessa on Hankkeen päätoteuttaja > voiko olla? kuvaa tuotekokonaisuuden ja näyttää millaisista osakokonaisuuksista moduuleista ja opintomoduuleista esim. kurssi koostuu Tuotteen kehitysjonon vaatimusmäärittelyssä voidaan käyttää apuna käyttäjätarinoita (userstory) Sprintin kehitysjono: sprintin kehitystiimi määrittelee kunkin sprintin tavoitteet, tehtävät ja tehtävien kestot kussakin sprintinsuunnittelupalaverissa. Määritellään mikä on valmis; mikä on riittävä taso valmiille Sprintin tehtävät: määrittely, suunnittelu, toteutus ja testaus > Sprintin vaatimuksia vastaava valmis osakokonaisuus.
- User Story (käyttäjätarina) kuvataan lopullisen Moocin ominaisuudet lauseena, jonka käyttäjä ymmärtää. Ts. käyttäjätarina kuvaa kuka tekee ja mitä, sekä joskus myös miksi (eli mikä hyöty tästä toiminnosta seuraa). Moocilla on siis useita käyttäjätarinoita, jotka koostamalla voi hahmottaa, minkälainen kurssi oikein on kyseessä. Ketterät menetelmät: Scrum Panu Leppäniemi, 2012 http://ohjelmistotuotanto.panuleppaniemi.com/agile-scrum/ 15.10.2015 User Stories. Agile Alliance. http://guide.agilealliance.org/guide/user-stories.html 10.12.2015 Tässä vielä lainaus Scrum Guide 2013 - FI - Final 1.0 s.13: printin kehitysjono koostuu sprinttiin valituista tuotteen kehitysjonon kohdista sekä suunnitelmasta niiden toteuttamiseksi. Sprintin kehitysjono on kehitystiimin antama ennuste siitä, mitä toiminnallisuutta seuraavaan tuoteversioon tulee sisältymään sekä tarvittavasta työstä toiminnallisuuden toteuttamiseksi. Sprintin kehitysjono tekee näkyväksi kaiken työn, jonka kehitystiimi tunnistaa tarpeelliseksi saavuttaakseen sprintin tavoitteen.
- Sprintin suunnittelupalaveri (engl. Sprint Planning Meeting) on palaveri, jossa suunnitellaan sprintin aikana tehtävä työ. Sprintin suunnittelupalaverin pituus rajataan enintään kahdeksaan tuntiin kuukauden mittaiselle sprintille. Lyhyemmille sprinteille varataan suhteessa vähemmän aikaa. Esimerkiksi kahden viikon sprintille varataan enintään neljä tuntia. Päiväpalaveri (engl. Daily Scrum) on enintään 15 minuutin mittainen aikarajattu palaveri, jossa kehitystiimi tahdistaa keskinäiset työnsä ja luo suunnitelman seuraaville 24 tunnille. Tämä tapahtuu tarkastelemalla edellisen päiväpalaverin jälkeen tehtyä työtä ja ennustamalla, mitä voidaan toteuttaa ennen seuraavaa päiväpalaveria. Päiväpalaverissa jokainen kehitystiimin jäsen kertoo vuorollaan: Mitä olen tehnyt viime päiväpalaverin jälkeen, Mitä aion tehdä ennen seuraavaa päiväpalaveria, ja Onko työni etenemisellä esteitä. Tuotteen kehitysjonon työstö (engl. Product Backlog Grooming) tarkoittaa yksityiskohtien, työmääräarvioiden ja kehitysjonon kohtien keskinäisen järjestyksen lisäämistä. Kyseessä on toistuva prosessi, jossa tuotteen omistaja ja kehitystiimi lisäävät yhteistyössä yksityiskohtia tuotteen kehitysjonoon. Työstön aikana tuotteen kehitysjonon kohtia katselmoidaan ja arvioidaan. Tuotteen omistaja voi kuitenkin milloin tahansa muulloinkin päivittää niitä. Kehitystiimi vastaa kaikista työmääräarvioista. Tuotteen omistaja voi vaikuttaa kehitystiimiin auttamalla sitä ymmärtämään vaatimuksia ja tekemään kompromisseja, mutta työn tekijät antavat lopullisen työmääräarvion. Sprinttikatselmus (engl. Sprint Review) on sprintin lopussa pidettävä epämuodollinen palaveri, jossa tarkastellaan kehitetty tuoteversio ja sopeutetaan tarvittaessa tuotteen kehitysjonoa. Sprinttikatselmuksen aikana tiimi ja sidosryhmät selvittävät yhteistyössä, mitä sprintissä kehitettiin. Perustuen tähän tietoon ja mahdollisiin sprintin aikana tuotteen kehitysjonoon tehtyihin muutoksiin osallistujat keskustelevat siitä, mitä voitaisiin kehittää seuraavaksi. Kehitystiimin esittämän tuotedemon tavoitteena on saada palautetta, edistää keskustelua ja luoda realistinen pohja seuraavan sprintin suunnittelupalaverille. Sprinttikatselmus rajataan enintään neljään tuntiin kuukauden sprintille. Lyhyemmille sprinteille varataan suhteessa vähemmän aikaa, esimerkiksi kahden viikon sprintille enintään kaksi tuntia. Sprintin retrospektiivi eli jälkitarkastelu (engl. Sprint Retrospective) antaa scrumtiimille tilaisuuden tarkastella työskentelyään ja tehdä suunnitelman kehitysprosessin parannuksille, jotka toteutetaan seuraavassa sprintissä. Sprintin retrospektiivi pidetään sprinttikatselmuksen jälkeen ja ennen seuraavan sprintin suunnittelupalaveria. Palaveri rajataan enintään kolmeen tuntiin kuukauden sprintille. Lyhyemmille sprinteille varataan suhteessa vähemmän aikaa.
- Sprintin suunnittelupalaveri (engl. Sprint Planning Meeting) on palaveri, jossa suunnitellaan sprintin aikana tehtävä työ. Sprintin suunnittelupalaverin pituus rajataan enintään kahdeksaan tuntiin kuukauden mittaiselle sprintille. Lyhyemmille sprinteille varataan suhteessa vähemmän aikaa. Esimerkiksi kahden viikon sprintille varataan enintään neljä tuntia. Päiväpalaveri (engl. Daily Scrum) on enintään 15 minuutin mittainen aikarajattu palaveri, jossa kehitystiimi tahdistaa keskinäiset työnsä ja luo suunnitelman seuraaville 24 tunnille. Tämä tapahtuu tarkastelemalla edellisen päiväpalaverin jälkeen tehtyä työtä ja ennustamalla, mitä voidaan toteuttaa ennen seuraavaa päiväpalaveria. Päiväpalaverissa jokainen kehitystiimin jäsen kertoo vuorollaan: Mitä olen tehnyt viime päiväpalaverin jälkeen, Mitä aion tehdä ennen seuraavaa päiväpalaveria, ja Onko työni etenemisellä esteitä. Tuotteen kehitysjonon työstö (engl. Product Backlog Grooming) tarkoittaa yksityiskohtien, työmääräarvioiden ja kehitysjonon kohtien keskinäisen järjestyksen lisäämistä. Kyseessä on toistuva prosessi, jossa tuotteen omistaja ja kehitystiimi lisäävät yhteistyössä yksityiskohtia tuotteen kehitysjonoon. Työstön aikana tuotteen kehitysjonon kohtia katselmoidaan ja arvioidaan. Tuotteen omistaja voi kuitenkin milloin tahansa muulloinkin päivittää niitä. Kehitystiimi vastaa kaikista työmääräarvioista. Tuotteen omistaja voi vaikuttaa kehitystiimiin auttamalla sitä ymmärtämään vaatimuksia ja tekemään kompromisseja, mutta työn tekijät antavat lopullisen työmääräarvion. Sprinttikatselmus (engl. Sprint Review) on sprintin lopussa pidettävä epämuodollinen palaveri, jossa tarkastellaan kehitetty tuoteversio ja sopeutetaan tarvittaessa tuotteen kehitysjonoa. Sprinttikatselmuksen aikana tiimi ja sidosryhmät selvittävät yhteistyössä, mitä sprintissä kehitettiin. Perustuen tähän tietoon ja mahdollisiin sprintin aikana tuotteen kehitysjonoon tehtyihin muutoksiin osallistujat keskustelevat siitä, mitä voitaisiin kehittää seuraavaksi. Kehitystiimin esittämän tuotedemon tavoitteena on saada palautetta, edistää keskustelua ja luoda realistinen pohja seuraavan sprintin suunnittelupalaverille. Sprinttikatselmus rajataan enintään neljään tuntiin kuukauden sprintille. Lyhyemmille sprinteille varataan suhteessa vähemmän aikaa, esimerkiksi kahden viikon sprintille enintään kaksi tuntia. Sprintin retrospektiivi eli jälkitarkastelu (engl. Sprint Retrospective) antaa scrumtiimille tilaisuuden tarkastella työskentelyään ja tehdä suunnitelman kehitysprosessin parannuksille, jotka toteutetaan seuraavassa sprintissä. Sprintin retrospektiivi pidetään sprinttikatselmuksen jälkeen ja ennen seuraavan sprintin suunnittelupalaveria. Palaveri rajataan enintään kolmeen tuntiin kuukauden sprintille. Lyhyemmille sprinteille varataan suhteessa vähemmän aikaa.
- Scrum: https://fi.wikipedia.org/wiki/Scrum 15.10.2015
- Kuinka AgileAMK-mallia sovelletaan Moocin tuottamiseen: Tuotteen kehitysjono kuvaa tuotekokonaisuuden ja näyttää millaisista osakokonaisuuksista moduuleista ja opintomoduuleista esim. Lähes 0-energiaa –kurssi koostuu Tuotteen kehitysjonon vaatimusmäärittelyssä voidaan käyttää apuna käyttäjätarinoita (userstory) Sprintin kehitysjono: sprintin kehitystiimi määrittelee kunkin sprintin tavoitteet, tehtävät ja tehtävien kestot kussakin sprintinsuunnittelupalaverissa. Määritellään mikä on valmis; mikä on riittävä taso valmiille Sprintin tehtävät: määrittely, suunnittelu, toteutus ja testaus > Sprintin vaatimuksia vastaava valmis osakokonaisuus.