Magnus Simonsin (VTT), Sarianne Tikkasen (SYKE) ja Ilkka Hippisen (Motiva Oy) esitys 2.11.2017 tilaisuudessa.

1. Kiertotalouden taloudelliset
ohjauskeinot (KIMAT):
3/2017 – 6/2018
02.11.2017 Magnus Simons, VTT
Sarianne Tikkanen, SYKE
Ilkka Hippinen, Motiva

2. • Taustalla EU:n ja Suomen kiertotaloustiekartat
• Hankkeessa arvioidaan taloudellisten ohjauskeinojen käyttöä
tunnistettujen kiertotalouden potentiaalien tukemiseen
• Hanke pyrkii tunnistamaan
• taloudellisesti merkittävät kiertotalouden potentiaalit,
• niiden käyttöönottoa tukevat ja vaikeuttavat tekijät,
• mahdollisuudet niiden edistämiseen taloudellisin ohjauskeinoin
• Tavoitteena on tunnistaa taloudellisten ohjauskeinojen talous-,
työllisyys-, valtiontalous- sekä ympäristövaikutukset
2
Tausta ja tavoitteet
3.11.2017 Alatunnisteteksti

3. • Kartoitetaan keskeiset kiertotaloustoimet ja ohjauksen tarpeet
arvoketjuissa.
• Katsaus taloudellisiin ohjauskeinoihin kansallisella ja EU tasolla
• Keskeisten ohjauskeinojen vaikutusten arviointi mallintamalla
(FINAGE, ENVIMAT)
• Synteesi ohjauskeinojen muutostarpeista, politiikkasuositukset
3
Keskeiset tehtävät
3.11.2017

4. • Rakentaminen ja rakennusten käyttö
• Pakkaukset
• Prosessiteollisuuden sivuvirrat
• Teknologiateollisuuden uudelleenvalmistus
• Arvoketjutarkastelu:
• betonin kierrätys,
• elintarviketeollisuuden pakkaukset
3.11.2017 Alatunnisteteksti 4
Tarkastelun kohteena neljä arvoketjua

5. • Suomessa käytetään noin 10 -
12 m tonnia betonia vuodessa
• Suomessa syntyy noin 1 m
tonnia betonijätettä vuodessa
• Nykyään betonimursketta
käytetään infrarakentamisessa
• Miten voimme nostaa
jalostusastetta Suomessa?
5
Case-kuvaus: betonin kierrätys
rakennusteollisuudessa
3.11.2017 Alatunnisteteksti

6. 1. Luonnonvarojen säästävä ja resurssitehokas käyttö
• Ml. siirtyminen uusiutumattomista uusiutuviin luonnonvaroihin
2. Tuotteiden pitäminen mahdollisimman pitkään kierroissa
• Ylläpito ja kunnostaminen
• Uudelleenkäyttö
• Uudelleenvalmistus
3. Sivuvirtojen ja jätteiden kierrätys raaka-aineeksi
• Sivuvirtojen hyödyntäminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
Taloudellisia ohjauskeinoja on etsitty
kiertotalouden kolmelle osa-alueelle
2.11.2017 Tikkanen ym. SYKE

7. Taloudellisia ohjauskeinoja - keppejä ja porkkanoita
7
Veroja
Resurssiverot
Ympäristöverot
Arvonlisäveron
muutokset
Haitallisten tukien
ja verovähennysten
leikkaaminen
Työn verotuksen
keventäminen
Vero-vähennykset
Palautus-
panttijärjestelmät
Luonnonvarojen-
ottomaksut
T&K -rahoitusta
2.11.2017 Tikkanen ym. SYKE
MaksujaTukia
Päästökauppa
Luonnonvarojen
käyttömaksutYritystuet
Tuoteverot Investointituet Jätemaksut

8. Luonnonvarojen käyttö ja siirtyminen uusiutuviin
• Suhteellisten hintojen muuttaminen tärkeää, jotta luodaan markkinoita
kierrätysmateriaaleille ja –tuotteille
• Muissa EU-maissa
• käytössä eräitä resurssiveroja tai -maksuja
• tutkimuksia ja aloitteita resurssiveroista
Tuotteiden pitäminen mahdollisimman pitkään kierroissa
• Taloudellista ohjausta hyvin vähän
• Tukipolitiikka keskeisin instrumentti: yritystukien uudelleensuuntaaminen
• T&K -rahoituksen suuntaaminen innovaatioihin, tekniikkaan ja arvoverkkojen
kehittämiseen
• Innovatiiviset julkiset hankinnat
Sivuvirtojen ja jätteiden kierrätys raaka-aineiksi
• Jäteverotuksen kehittäminen – rajausten ja poikkeamien päivittäminen
• Pakkausmateriaaleissa kannustaminen uusiutuviin materiaaleihin
• Palautus-panttijärjestelmien laajentaminen esim. elektroniikkaan
• Teollisten symbioosien ja muiden arvoverkkojen toiminnan tukeminen
8
Huomioita taloudellisesta ohjauksesta I
2.11.2017 Tikkanen ym. SYKE

9. Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää kokonaisvaltaista ja
koherenttia ohjausta
• Verotuksen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta
luonnonvarojen käytön ja ympäristöhaittojen verotukseen
• Yritystukien uudelleen suuntaaminen
• Kiertotaloudelle haitallisten tukien poistaminen
vero- ja tukipolitiikan uudelleen suuntaaminen
tarvitsemme sekä keppejä että porkkanoita kiertotaloutta
vauhdittamaan.
9
Huomioita taloudellisesta ohjauksesta II
2.11.2017 Tikkanen ym. SYKE

10. Kierrätysmateriaalin lisääminen betonin raaka-aineena
• T&K –rahoituksen ja yritystukien suuntaaminen
kierrätysmateriaalien ja –menetelmien sekä toimija- ja
arvoverkkojen kehittämiseen
• Maa-ainesvero neitseellisille raaka-aineille
• Julkiset hankinnat: esimerkkinä toimiminen ja markkinoiden
luominen
Pakkausmateriaalit
• Tavoitteet: Pakkausmateriaalien määrän vähentäminen, siirtyminen
kierrätysmateriaaleihin ja biopohjaisiin materiaaleihin
• T&K –rahoitusta uusiutuvien kierrätysmateriaalien kehittämiseen
• Resurssivero muoviteollisuudessa käytettävälle mineraaliöljylle
• Palautus-pantti –järjestelmien kehittäminen
10
Esimerkkitapaukset: Betoni ja pakkaukset
2.11.2017 Tikkanen ym. SYKE

11. Kiitos!
Lisätietoja:
Magnus.Simons@vtt.fi
Ilkka.Hippinen@motiva.fi
Sarianne.Tikkanen@ymparisto.fi
Riina.Antikainen@ymparisto.fi
Petrus.Kautto@ymparisto.fi